Karta menestyksellisesti ahneuden ansaa
”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan.” (1. TIMOTEUKSELLE 6:9.)
1. Miksi meidän tulee olla huolissamme ansoista?
SANA ”ansa” voi tuoda mieleen metsästäjän, joka virittelee vaikeasti havaittavia pyydyksiä pahaa aavistamattomille saaliseläimille. Jumala tekee kuitenkin selväksi, että kaikkein vaarallisimpia ansoja meille eivät ole tuollaiset kirjaimelliset pyydykset, vaan se, mikä voi saada meidät ansaan hengellisesti tai moraalisesti. Panettelija on asiantuntija sellaisten ansojen virittämisessä (2. Korinttolaisille 2:11; 2. Timoteukselle 2:24–26).
2. a) Miten Jehova auttaa meitä välttämään vaarallisia ansoja? b) Mihin erityiseen ansaan kiinnitämme nyt huomiota?
2 Jehova auttaa meitä osoittamalla, mitkä ovat joitakin Saatanan monenmoisista ansoista. Jumala varoittaa meitä esimerkiksi siitä, että huulemme eli suumme voi olla ansa, jos puhumme epäviisaasti, hätiköiden tai sellaista, mitä meidän ei pitäisi (Sananlaskut 18:7; 20:25). Ylpeys voi olla ansa samoin kuin seurustelu sellaisten ihmisten kanssa, jotka vihastuvat helposti (Sananlaskut 22:24, 25; 29:25). Kiinnittäkäämme kuitenkin huomiota vielä yhteen ansaan: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon.” (1. Timoteukselle 6:9.) Se, mitä on tuon ansan takana tai sen lähtökohtana, voidaan tiivistää sanaksi ”ahneus”. Vaikka ihmisen ahneus ilmeneekin usein siten, että hän päättää tulla rikkaaksi, ahneuden ansaan sisältyy todellisuudessa monia piirteitä.
Jehova varoittaa meitä vaarasta
3, 4. Minkä läksyn vanhan ajan ihmisten historia opettaa ahneudesta?
3 Ahneus on pohjimmiltaan kohtuutonta tai yletöntä halua saada jotakin enemmän, olipa se sitten rahaa, omaisuutta, valtaa, seksiä tai jotain muuta. Emme ole ensimmäisiä, jotka ovat vaarassa joutua ahneuden ansaan. Kauan sitten Eedenin puutarhassa ahneus sai satimeen Eevan ja sitten Aadamin. Jehova oli itse opettanut Eevan puolisoa, jolla oli enemmän elämänkokemusta kuin Eevalla. Jumala oli antanut heille paratiisikodin. He saattoivat nauttia hyvästä ja monipuolisesta ruoasta, joka oli kasvatettu saasteettomassa maassa. He saattoivat odottaa saavansa täydellisiä lapsia, joiden kanssa he voisivat elää ja palvella Jumalaa loputtomasti. (1. Mooseksen kirja 1:27–31; 2:15.) Eikö tämän luulisi riittävän täyttämään kenen tahansa ihmisen tarpeet?
4 Se, että jollakulla on jotain tarpeeksi, ei kuitenkaan estä ahneutta tulemasta hänen ansakseen. Eevan sai satimeen se, että hänellä oli mahdollisuus tulla Jumalan kaltaiseksi, tulla riippumattomammaksi ja asettaa itse omat norminsa. Aadam näyttää halunneen suhteensa kauniiseen vaimoonsa jatkuvan hinnalla millä hyvänsä. Kun kerran nämä täydellisetkin ihmiset lankesivat ahneuden ansaan, niin voimme ymmärtää, miksi ahneus voi olla vaaraksi myös meille.
5. Miten tärkeää meidän on välttää ahneuden ansaa?
5 Meidän täytyy varoa joutumasta ahneuden ansaan, koska apostoli Paavali varoittaa meitä: ”Ettekö tiedä, etteivät epävanhurskaat peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset, eivät epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, eivät luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet, eivät miehet, jotka makaavat miesten kanssa, eivät varkaat, eivät ahneet – – peri Jumalan valtakuntaa.” (1. Korinttolaisille 6:9, 10.) Paavali sanoi myös: ”Haureutta ja minkäänlaista epäpuhtautta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne.” (Efesolaisille 5:3.) Ahneuden ei siis tule olla edes sellaisena keskustelunaiheena, josta epätäydellinen lihamme saisi mielihyvää.
6, 7. a) Mitkä Raamatun esimerkit korostavat sitä, miten voimakasta ahneus voi olla? b) Miksi noiden esimerkkien tulee olla meille varoitus?
6 Jehova on merkityttänyt muistiin monia esimerkkejä saadakseen meidät huomaamaan ahneuden vaarat. Palauta mieleen Aakanin ahneus. Jumala sanoi, että Jeriko oli tuhottava, mutta sen kulta, hopea, kupari ja rauta oli vietävä Hänen aarteistoonsa. Aakan oli ehkä alun alkaen aikonut noudattaa tuota ohjetta, mutta ahneus kietoi hänet pauloihin. Päästyään Jerikoon hän olikin kuin ostosmatkalla, jolla hän näki uskomattomia tarjouksia, muun muassa kauniin vaipan, joka näytti olevan juuri sopiva hänelle. Ottaessaan tuhansien markkojen arvosta kultaa ja hopeaa hän saattoi ajatella: ”Mikä löytö! Tämähän on melkein kuin varastamista.” Aivan niin! Himoitessaan sitä, mikä olisi pitänyt tuhota tai luovuttaa pois, Aakan varasti Jumalalta, ja se maksoi hänelle hänen henkensä. (Joosua 6:17–19; 7:20–26.) Harkitse myös Geehasin ja Juudas Iskariotin esimerkkejä (2. Kuningasten kirja 5:8–27; Johannes 6:64; 12:2–6).
7 Meidän ei tule unohtaa sitä, että nuo kolme edellä mainittua ihmistä eivät olleet Jehovan normeista tietämättömiä pakanoita. Heillä oli sen sijaan vihkiytynyt suhde Jumalaan. He kaikki olivat todistaneet ihmeitä, joiden olisi pitänyt juurruttaa heidän mieleensä Jumalan voima ja se, että on tärkeää säilyttää hänen suosionsa. Silti he sortuivat ahneuteen. Mekin voimme turmella suhteemme Jumalaan, jos annamme itsemme langeta jollakin tavoin ahneuden ansaan. Millaiset ahneuden muodot voivat olla meille erityisen vaarallisia?
Varallisuuden tai omaisuuden ahnehtimiseen lankeaminen
8. Miten Raamatussa varoitetaan varallisuudesta?
8 Useimmat kristityt ovat kuulleet siitä, että Raamatussa varoitetaan selvästi kehittämästä rakkautta rikkauksia kohtaan, halua hankkia varallisuutta. Kerratkaamme joitakin näistä varoituksista, joita esitetään muun muassa Matteuksen 6:24–33:ssa, Luukkaan 12:13–21:ssä ja 1. Timoteuksen kirjeen 6:9, 10:ssä. Vaikka sinusta ehkä tuntuukin siltä, että hyväksyt jo nämä neuvot ja noudatat niitä, niin eivätkö myös Aakan, Geehasi ja Juudas olisi todennäköisesti sanoneet hyväksyvänsä ne? Meidän täytyy hyväksyä ne selvästikin syvällisemmin kuin vain älyperäisesti. Meidän täytyy huolehtia siitä, ettei varallisuuden tai omaisuuden ahnehtimisen ansa vaikuta jokapäiväiseen elämäämme.
9. Miksi meidän tulee tarkastella suhtautumistamme ostoksien tekemiseen?
9 Meidän täytyy usein päivittäin tehdä ostoksia ja hankkia ruokaa, vaatteita ja tarvikkeita kotiin (1. Mooseksen kirja 42:1–3; 2. Kuningasten kirja 12:11, 12; Sananlaskut 31:14, 16; Luukas 9:13; 17:28; 22:36). Kauppamaailma kiihottaa kuitenkin halua saada enemmän ja entistä uudempaa. Monet mainokset, joita sanoma- ja aikakauslehdet sekä TV-ruutu ovat tulvillaan, ovat verhottuja yrityksiä herättää ahneutta. Ahneutta voidaan yrittää herättää myös tavarataloissa, joissa tangot ovat täynnä puseroita, takkeja, leninkejä sekä neuleita ja hyllyt täynnä uusia kenkiä, sähkölaitteita ja kameroita. Kristittyjen voi olla hyvä kysyä itseltään: Onko ostoksien teosta tullut elämäni kohokohta tai tärkein huvi? Tarvitsenko tosiaan näkemiäni uusia tavaroita, vai kauppamaailmako minussa ruokkii ahneutta? (1. Johanneksen kirje 2:16.)
10. Mikä ahneuden ansa on erityinen vaara miehille?
10 Jos ostoksien teko näyttää olevan yleinen ansa naisille, niin lukemattomien miesten ansa on halu saada lisää rahaa. Jeesus havainnollisti tätä ansaa rikkaalla miehellä, joka oli hyvistä tuloistaan huolimatta päättänyt purkaa aittansa ja rakentaa isommat kootakseen niihin kaiken viljansa ja kaiken hyvänsä. Jeesus ei jättänyt epäilystä siitä, mikä vaara tässä piili: ”Varokaa kaikenlaista ahneutta.” (Luukas 12:15–21.) Meidän tulee noudattaa tätä neuvoa, olemmepa rikkaita tai emme.
11. Miten kristitty voi jäädä siihen ahneuden ansaan, että hän haluaa lisää rahaa?
11 Ahneus rahaan tai niihin tavaroihin, joita rahalla voi ostaa, kehittyy usein salavihkaa. Meille saatetaan tarjota mahdollisuutta nopeaan rikastumiseen – kenties ainutkertaista tilaisuutta saada turvattu toimeentulo uhkarohkean sijoituksen avulla. Tai jotakuta saatetaan houkutella ansaitsemaan rahaa kyseenalaisilla tai laittomilla liiketoimilla. Tästä ahneesta halusta saattaa kehittyä vastustamaton, niin että se kietoo pauloihinsa. (Psalmit 62:11; Sananlaskut 11:1; 20:10.) Jotkut kristilliseen seurakuntaan kuuluvat ovat perustaneet liikeyrityksiä odottaen, että heillä olisi asiakkainaan pääasiassa luottavaisia veljiään. Jos heidän tavoitteenaan ei ole ollut vain toimittaa tarvittavaa tuotetta tai palvelua tekemällä ”kovasti työtä suorittaen käsillään sitä, mikä on hyvää”, vaan he ovat halunneet ansaita rahaa nopeasti toisten kristittyjen kustannuksella, niin silloin heidän vaikuttimenaan on ahneus (Efesolaisille 4:28; Sananlaskut 20:21; 31:17–19, 24; 2. Tessalonikalaisille 3:8–12). Rahanahneus on saanut jotkut pelaamaan uhkapelejä tai osallistumaan arpajaisiin ja vedonlyöntiin. Toiset eivät ole osoittaneet empatiaa eivätkä järkevyyttä, vaan ovat aloittaneet hätiköiden oikeustaisteluja toivoen saavansa suuren korvauksen.
12. Mistä tiedämme, että varallisuuden ahneus voidaan voittaa?
12 Meidän on sopivaa tutkia itseämme edellä kerrottujen alueiden osalta voidaksemme rehellisesti nähdä, vaikuttaako ahneus meihin. Vaikka vaikuttaisikin, niin voimme siitä huolimatta muuttua. Muista, että Sakkeus muuttui (Luukas 19:1–10). Jos joku huomaa varallisuuden tai omaisuuden ahnehtimisen olevan ongelmana, hänen tulee Sakkeuksen tavoin päättää lujasti paeta tuosta ansasta (Jeremia 17:9).
Ahneus elämän muissa piirteissä
13. Mihin muuhun ahneuden ansaan huomiomme kiinnitetään psalmissa 10:18?
13 Joidenkuiden mielestä rahaan ja omaisuuteen liittyvän ahneuden vaarat voi havaita helpommin kuin ahneuden muut ilmenemismuodot. Eräässä kreikan kielen sanakirjassa sanotaan, että ”ahneudeksi” käännetyt sanat tarkoittavat sitä, että ”’haluaa enemmän’ muun muassa valtaa samoin kuin omaisuutta”. Voisimme tosiaan joutua ansaan halutessamme ahneesti käyttää valtaa toisiin, kenties saamalla aikaan kauhua valtamme alaisuudessa olevissa (Psalmit 10:18).
14. Millä alueilla halu saada valtaa on ollut vahingollista?
14 Epätäydelliset ihmiset ovat kautta aikojen nauttineet siitä, että heillä on valtaa toisiin. Jumala tiesi ennakolta, että ihmisen synnin ikävänä seurauksena olisi se, että monet aviomiehet vallitsisivat vaimoaan (1. Mooseksen kirja 3:16). Tämä vääryys on kuitenkin ulottunut avioliittoa laajemmalle. Tuhansia vuosia myöhemmin muuan raamatunkirjoittaja huomautti, että ”ihminen vallitsee toista ihmistä hänen onnettomuudekseen” (Saarnaaja 8:9). Tiedät todennäköisesti, että tämä on pitänyt paikkansa politiikassa ja sodassa, mutta yritämmekö me mahdollisesti omassa elämänpiirissämme saada itsellemme enemmän valtaa?
15, 16. Missä piirteissä kristitty saattaa langeta ansaan halutessaan enemmän valtaa? (Filippiläisille 2:3.)
15 Me kaikki olemme tekemisissä toisten ihmisten kanssa – perheemme ja sukulaistemme kanssa, työpaikalla ja koulussa, ystäväpiirissä ja seurakunnassa. Voimme silloin tällöin – tai useinkin – olla päättämässä siitä, mitä tehdään, sekä siitä, miten ja milloin se tehdään. Tässä ei itsessään ole mitään väärää eikä pahaa. Mutta nautimmeko ylen määrin siitä vallasta, jota meillä ehkä on? Haluammeko mahdollisesti yhä enemmän sitä, että saamme sanoa viimeisen sanan? Maailmallisilla johtajilla ja esimiehillä on usein tällainen asenne, kun he keräävät ympärilleen hännystelijöitä, jotka eivät esitä eriäviä mielipiteitä eivätkä aseta kyseenalaiseksi esimiestensä maailmallista vallantavoittelua (ahneutta).
16 Tätä ansaa tulee karttaa oltaessa tekemisissä toisten kristittyjen kanssa. Jeesus sanoi: ”Te tiedätte, että kansojen hallitsijat herroina niitä hallitsevat ja suuret pitävät niitä vallan alla. Näin ei ole teidän keskuudessanne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo tulla suureksi, sen täytyy olla teidän palvelijanne.” (Matteus 20:25, 26.) Tällaisen nöyryyden tulisi olla ilmeistä kristittyjen vanhinten ollessa tekemisissä toistensa, avustavien palvelijoiden ja lauman kanssa. Eikö esimerkiksi saattaisikin olla kysymys vallan halusta, jos esivalvoja neuvottelisi toisten vanhinten kanssa vain vähäpätöisistä asioista, mutta tekisi itse kaikki tärkeät ratkaisut? Onko hän todella halukas uskomaan tehtäviä toisillekin? Siitä, että kenttäpalveluskokousta johtava avustava palvelija tekisi kohtuuttoman vaativia järjestelyjä ja laatisi jopa sääntöjä, voisi aiheutua ongelmia. (1. Korinttolaisille 4:21; 9:18; 2. Korinttolaisille 10:8; 13:10; 1. Tessalonikalaisille 2:6, 7.)
17. Miksi ahneuden ansaa käsiteltäessä on sopivaa kiinnittää huomiota ruokaan?
17 Monet jäävät ahneuden ansaan ruoan ollessa kyseessä. On tietenkin luonnollista saada mielihyvää syömisestä ja juomisesta; siitä puhutaan hyväksyvästi Raamatussa (Saarnaaja 5:17). Melko usein tähän liittyvä halu kasvaa kuitenkin ajan mittaan paljon suuremmaksi kuin on järkevällä tavalla nautittavaa ja riittävää. Jos Jumalan palvelijoiden ei olisi sopivaa olla huolissaan tästä aiheesta, niin miksi Jehovan sanassa sanottaisiin Sananlaskujen 23:20:ssä: ”Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien”? Miten sitten vältämme tämän ansan?
18. Mihin ruokaa ja juomaa koskevaan itsetutkisteluun voimme ryhtyä?
18 Jumala ei anna ymmärtää, että hänen kansaansa kuuluvien tulisi elää jonkin ankaran yksinkertaisen ruokavalion mukaisesti (Saarnaaja 2:24, 25). Mutta hän ei myöskään hyväksy sitä, että ruoka pääsee hallitsemaan keskustelujamme ja suunnitelmiamme. Voisimme kysyä itseltämme: Innostunko usein kuvailemaan ylettömästi jotain ateriaa, jonka olen syönyt tai aion syödä? Puhunko aina syömisestä ja juomisesta? Vielä yksi paljastava seikka voi olla se, miten käyttäydymme, kun nautimme ateriaa, jota emme valmistaneet tai josta emme maksaneet – kenties silloin, kun olemme vieraana jonkun kodissa tai kun ruokaa on saatavana kristillisessä konventissa. Syömmekö silloin mahdollisesti paljon enemmän kuin tavallisesti? Muistamme, että Eesau salli ruoan tulla tarpeettoman tärkeäksi, mistä koitui hänelle pysyvää vahinkoa (Heprealaisille 12:16).
19. Miten sukupuoliseen nautintoon liittyvä ahneus voi olla ongelma?
19 Paavali auttaa ymmärtämään erästä toista ansaa: ”Haureutta ja minkäänlaista epäpuhtautta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne, niin kuin pyhille sopii.” (Efesolaisille 4:17–19; 5:3.) Sukupuolisen mielihyvän saamiseen voi todellakin kehittyä ahneus. Tällaista nautintoa voidaan tietenkin saada sopivalla tavalla avioliitossa. Se läheinen kiintymys, joka liittyy tähän nautintoon, auttaa aviomiestä ja vaimoa pysymään uskollisina toisilleen monien avioliittovuosien ajan. Tuskin kukaan voi kuitenkaan kieltää sitä, että maailmassa korostetaan nykyään suuresti seksiä ja esitetään normaalina se, mistä todellisuudessa heijastuu Paavalin mainitsema ahneus. Tällaisen väärän näkemyksen sukupuolisesta nautinnosta omaksuvat helposti varsinkin ne, jotka saattavat itsensä alttiiksi monissa nykyisissä elokuvissa, videonauhoissa ja aikakauslehdissä sekä huvitilaisuuksissa tavalliselle moraalittomuudelle ja alastomuudelle.
20. Miten kristityt voivat osoittaa olevansa valppaita seksiin liittyvän ahneuden vaaran suhteen?
20 Kertomus Daavidin Batseban kanssa tekemästä synnistä osoittaa, että Jumalan palvelijakin voi langeta sukupuolisen ahneuden ansaan. Vaikka Daavid saattoikin saada vapaasti mielihyvää omassa avioliitossaan, hän salli luvattoman sukupuolisen halun kasvaa. Huomatessaan, kuinka kaunis Uurian vaimo oli, hän ei hillinnyt ajatuksiaan – eikä tekojaan – vaan halusi luvatonta nautintoa Batseban kanssa. (2. Samuelin kirja 11:2–4; Jaakob 1:14, 15.) Meidän täytyy varmasti välttää tällaista ahneuden muotoa. Avioliitossakin on sopivaa karttaa ahneutta. Siihen sisältyy se, ettei harjoita äärimmäisyyksiin meneviä sukupuolisia tapoja. Aviomies, joka on päättänyt karttaa ahneutta tällä alueella, on aidosti kiinnostunut puolisostaan, niin että ovatpa heidän perhesuunnittelua koskevat ratkaisunsa millaisia tahansa, ne eivät nosta miehen haluamaa nautintoa hänen vaimonsa nykyisen ja tulevan terveyden yläpuolelle (Filippiläisille 2:4).
Karta edelleen päättäväisesti ahneutta
21. Miksi ahneutta koskevan tutkistelumme ei tulisi lannistaa meitä?
21 Jehova ei varoita palvelijoitaan siksi, että hän ei luottaisi heihin. Hän tietää, että hänen innokkaat palvelijansa haluavat palvella häntä uskollisesti, ja hän luottaa siihen, että suurin osa heistä tekee niin jatkuvasti. Hän voi sanoa kansastaan kokonaisuutena samoin kuin hän sanoi Jobista puhuessaan Saatanalle: ”Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa.” (Job 1:8.) Rakkaudellinen, luottavainen taivaallinen Isämme saa meidät tajuamaan, kuinka vaarallisia ovat muun muassa erilaiset ahneuteen liittyvät ansat, koska hän haluaa meidän olevan edelleen tahrattomia ja uskollisia hänelle.
22. Mitä meidän tulee tehdä, jos tutkistelumme on paljastanut, että olemme itse vaarassa tai että meillä on jokin heikkous jollakin alueella?
22 Me kaikki olemme perineet taipumuksen ahneuteen, ja se on saattanut kehittyä meissä vielä edelleen pahan maailman vaikutuksesta. Entä jos tämän varallisuutta, omaisuutta, valtaa, ruokaa ja sukupuolista nautintoa koskeneen ahneutta käsittelevän tutkistelumme aikana huomasit, että sinulla on heikkouksia jollakin alueella? Suhtaudu siinä tapauksessa vakavasti Jeesuksen neuvoon: ”Jos kätesi kompastuttaa sinut, niin hakkaa se pois; sinun on parempi astua elämään raajarikkoisena kuin mennä molemmat kädet tallella Gehennaan.” (Markus 9:43.) Tee tarvittavat muutokset asenteissasi ja harrastuksissasi. Karta kuolettavaa ahneuden ansaa. Silloin voit Jumalan avulla ”astua elämään”.
Mitä olen oppinut?
◻ Miksi meidän tulee olla huolissamme ahneuden ansasta?
◻ Millä tavoin saatamme langeta varallisuuden tai omaisuuden ahnehtimisen ansaan?
◻ Miten ahneus elämän muilla alueilla voi olla todellinen vaara?
◻ Miten meidän täytyy suhtautua mihin tahansa meillä olevaan heikkouteen, joka liittyy ahneuteen?