Muistatko?

Oletko viime aikoina lukenut mielelläsi Vartiotorni-lehtiä? Jos olet, huomaat varmasti seuraavan kertauksen kiintoisaksi:

◻ Mitä merkitsee Matteuksen 24:3, 27, 37, 39:ssä käytetty kreikan sana pa·rou·siʹa?

Vinen Uuden testamentin sanoja selittävässä sanakirjassa (Expository Dictionary of New Testament Words) sanotaan: ”PAROUSIA, – – tarkoittaa sekä saapumista että sitä seuraavaa läsnäoloa.” Se ei näin ollen ole vain saapumishetki, vaan läsnäolo, joka alkaa saapumisesta. (15.8.1996 s. 11.)

◻ Miten ’noita päiviä lyhennettiin’, niin että ”lihaa” pelastui ensimmäisellä vuosisadalla, ja miten se tapahtuu laajemmassa mitassa? (Matteus 24:22.)

Vuonna 66 roomalaiset keskeyttivät eli lyhensivät Jerusalemin piirityksen odottamatta, ja näin kristitylle ”lihalle” avautui mahdollisuus paeta. Samoin odotamme, että tuleva hyökkäys Suurta Babylonia vastaan lyhennetään jollakin tavalla. Voidellut kristityt ja heidän toverinsa pelastuvat näin mahdollisesta tuhosta. (15.8.1996 s. 18–20.)

◻ Miten meidän pitäisi suhtautua, jos joku alkaa ottaa osaa muistonvieton vertauskuviin tai lakkaa tekemästä niin?

Toisten kristittyjen ei tarvitse olla huolissaan tästä. Jeesus sanoi: ”Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen lampaani.” Jehova tuntee aivan yhtä varmasti ne, jotka hän on todella valinnut hengellisiksi pojikseen. (Johannes 10:14; Roomalaisille 8:16, 17.) (15.8.1996 s. 31.)

◻ Mikä oli Mooseksen lain päätarkoitus?

Se opetti israelilaisille ennen kaikkea sen, että he tarvitsivat Messiasta, joka lunastaisi heidät heidän syntisestä tilastaan (Galatalaisille 3:24). Laki opetti myös jumalanpelkoa ja tottelevaisuutta, ja se auttoi Israelia pysymään erossa sitä ympäröivien kansakuntien turmeltuneista tavoista (3. Mooseksen kirja 18:24, 25). (1.9.1996 s. 9.)

◻ Mikä on uuden liiton tarkoitus? (Jeremia 31:31–34.)

Tuottaa kuninkaiden ja pappien kansakunta siunaamaan koko ihmiskuntaa (2. Mooseksen kirja 19:6; 1. Pietarin kirje 2:9; Ilmestys 5:10). (1.9.1996 s. 14, 15.)

◻ Miksi meidän pitäisi harjoittaa anteeksi pyytämisen taitoa?

Anteeksipyyntö voi lievittää epätäydellisyyden aiheuttamaa tuskaa, ja se voi korjata jännittyneitä suhteita. Jokainen esittämämme anteeksipyyntö on nöyryyden oppitunti, ja se valmentaa meitä tajuamaan herkemmin toisten tunteita. (15.9.1996 s. 24.)

◻ Oliko Nooan ajan maailmanlaajuinen vedenpaisumus historiallinen tosiasia?

Kyllä. Muinaisia kertomuksia maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta on lähes joka puolella maailmaa, aina Pohjois- ja Etelä-Amerikasta Australiaan saakka. Tämän aiheen laaja levinneisyys tukee entisestään sitä, että maailmanlaajuinen vedenpaisumus tosiaan tapahtui, kuten Raamatussa kerrotaan (1. Mooseksen kirja 7:11–20). (15.9.1996 s. 25.)

◻ Mitä sisältyy vieraanvaraisuuteen? (Roomalaisille 12:13.)

Vieraanvaraisuus on käännös kreikankielisestä sanasta, joka koostuu kahdesta kantasanasta, joiden merkitykset ovat ’rakkaus’ ja ’vieras [ihminen]’. Vieraanvaraisuus merkitsee siis pohjimmiltaan ’rakkautta vieraita kohtaan’. Kyseessä on kuitenkin enemmän kuin periaatteeseen perustuva rakkaus, jota ilmaistaan velvollisuudentunnosta. Se perustuu aitoon mieltymykseen, kiintymykseen ja ystävyyteen. (1.10.1996 s. 9.)

◻ Mitä Paavali sanoi avioliitosta ja naimattomuudesta 1. Korinttilaiskirjeen 7. luvussa?

Naimisiinmeno on luvallista ja joillekuille joissakin olosuhteissa suositeltavaa. Naimattomuudesta on kuitenkin eittämättä hyötyä kristitylle miehelle tai naiselle, joka haluaa palvella Jehovaa siten, että mahdollisimman harvat seikat hajottaisivat hänen huomiotaan. (15.10.1996 s. 13.)

◻ Miten vanhin ’pitää huolta omaisistaan’? (1. Timoteukselle 5:8.)

Vanhimman tulee ’pitää huolta omaisistaan’ – vaimostaan ja lapsistaan – aineellisesti, hengellisesti ja tunneperäisesti. (15.10.1996 s. 22.)

◻ Miten Jehova antaa lohdutusta palvelijoilleen?

Jumalan pyhä henki toimii ”lohduttajana” (Johannes 14:16, engl. viitelaitoksen alaviite). Jumala antaa lohdutusta myös Raamatun välityksellä (Roomalaisille 15:4). Jumala tuntee yksilölliset tarpeemme ja voi meidän kauttamme lohduttaa toisia, kuten Paavali sai lohdutusta siitä, mitä Titus kertoi korinttilaisista (2. Korinttilaisille 7:11–13). (1.11.1996 s. 10, 12.)

◻ Mitä sisältyy ilmaukseen ”hellän armon Isä”, jolla Paavali kuvailee Jehovaa 2. Korinttilaiskirjeen 1:3:ssa?

”Helläksi armoksi” käännetty kreikkalainen substantiivi tulee sanasta, jolla ilmaistaan toisen ihmisen kärsimyksen johdosta tunnettavaa murhetta. Näin Paavali kuvailee Jumalan helliä tunteita kaikkia Hänen uskollisia palvelijoitaan kohtaan, jotka ovat ahdistuksessa. (1.11.1996 s. 13.)

◻ Mikä vaikutus oli sillä, että israelilaiset paastosivat vuosittaisena sovituspäivänä? (3. Mooseksen kirja 16:29–31; 23:27.)

Paastoaminen sai Israelin kansan tajuamaan entistä selvemmin, että he olivat syntisiä ja tarvitsivat lunastusta. Tällä tavoin he ilmaisivat murhetta syntiensä johdosta ja katumusta Jumalan edessä. (15.11.1996 s. 5.)

◻ Mitä sisältyy nuorille annettuun käskyyn: ”Muistahan Suurta Luojaasi”? (Saarnaaja 12:1.)

Eräässä lähdeteoksessa sanotaan, että ’muistamiseksi’ käännetty heprealainen sana sisältää usein ajatuksen ”kiintymyksestä ja toiminnasta, joka liittyy mieleen palauttamiseen”. Tämän käskyn noudattaminen merkitsee siis enemmän kuin pelkästään Jehovan ajattelemista. Siihen liittyy toiminta, sen tekeminen, mikä miellyttää häntä. (1.12.1996 s. 16.)