HANNAS

(hepreasta, merk. ’suopeutta osoittava, suopea’).

Syyrian roomalainen käskynhaltija Quirinius nimitti Hannaan ylimmäiseksi papiksi noin vuonna 6 tai 7, ja hän palveli noin vuoteen 15 asti (Lu 2:2). Hannas oli siis ylimmäisenä pappina, kun Jeesus 12-vuotiaana hämmästytti opettajarabbit temppelissä (Lu 2:42–49). Prokuraattori Valerius Gratus poisti Hannaan ylimmäisen papin tehtävistä. Vaikka hänellä ei sen jälkeen ollutkaan virallista arvonimeä, oli aivan ilmeistä, että hänellä oli edelleen paljon valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia täysinpalvelleena ylimmäisenä pappina ja huomattavana juutalaisen hierarkian edustajana. Viisi hänen poikaansa ja hänen vävynsä Kaifas toimivat kukin ylimmäisen papin virassa. Huomattavan asemansa vuoksi Hannasta sanotaan Raamatussa aiheellisesti yhdeksi ylipapeista. (Mt 26:3; Lu 3:2.) Kun Jeesus pidätettiin, hänet vietiin ensin Hannaan luo kuulusteltavaksi ja lähetettiin sitten Kaifaan luo oikeudenkäyntiä varten (Joh 18:13). Hannaan nimi on mainittu Jeesuksen Kristuksen apostolien huomattavien vastustajien kärjessä (Ap 4:6).

Hannaan varakas ja vaikutusvaltainen huonekunta kuului Leevin heimoon, ja uhrieläinten myynti temppelialueella oli yksi heidän pääasiallisista tulolähteistään. Tämä riitti hyvin syyksi siihen, että he yrittivät tappaa Jeesuksen, sillä hän puhdisti kahdesti temppelin, josta he olivat tehneet ”ryöstäjien luolan”. (Joh 2:13–16; Mt 21:12, 13; Mr 11:15–17; Lu 19:45, 46.) Lisäsyy siihen, että Hannas vihasi Jeesusta ja tämän apostoleita, oli todennäköisesti se, että Jeesus opetti ylösnousemusta ja herätti Lasaruksen kuolleista eläväksi todisteeksi siitä, sekä se, että apostolit saarnasivat ja opettivat tuota samaa oppia, sillä jos Hannas tosiaan oli saddukeus, hän ei uskonut ylösnousemukseen. (Ap 23:8; vrt. 5:17.)