Mutta teidän ei pidä olla sellaisia.” (Luuk. 22:25, 26.)

Miksi Jeesus sitten sanoi opetuslapsilleen: ”Mutta teidän ei pidä olla sellaisia”? Tarkoittiko hän, ettei heidän tulisi ajatella yhteistä hyvää tai olla kiinnostuneita ympärillä olevien ihmisten hyvinvoinnista? Ei suinkaan. Ilmeisesti Jeesuksella oli mielessään anteliaiden tekojen takana olevat vaikuttimet.

Jeesuksen päivinä varakkaat henkilöt pyrkivät niittämään itselleen hyväntekijän mainetta järjestämällä näyttäviä tapahtumia areenoilla, rakennuttamalla puistoja ja temppeleitä ja tukemalla vastaavanlaisia hankkeita. Näillä teoilla tavoiteltiin kuitenkin suosiota, kehuja tai ääniä. Eräs hakuteos sanookin: ”Vaikka jotkut lahjoittajat toimivat vilpittömistä vaikuttimista, usein anteliaisuuden taustalla olivat itsekkäät, poliittiset päämäärät.” Jeesus opetti seuraajiaan varomaan juuri tällaista kunnianhimoista ja itsekästä asennetta.

Joitakin vuosia myöhemmin myös apostoli Paavali tähdensi sitä, että anteliaisuuden tulisi olla lähtöisin oikeista vaikuttimista. Hän kirjoitti Korintin kristityille: ”Tehköön kukin niin kuin hän on sydämessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa.” (2. Kor. 9:7.)