Raamatun näkökanta

Miten kristittyjen tulisi suhtautua messu-uhriin?

HARTAAT katolilaiset yhtyvät paavi Johannes Paavali II:een, joka The New York Times -lehden mukaan hiljakkoin ”vahvisti, että kirkon näkemyksen mukaan katolilaiselle on synti jäädä pois messusta”, jumalanpalveluksesta johon sisältyy messu-uhri. Mikä messu-uhri oikein on? Ovatko kirkko ja Raamattu samoilla linjoilla sen suhteen?

Katolinen pappi Martin J. Scott määrittelee katolisuutta käsittelevässä kirjassaan messu-uhrin seuraavasti: ”Messu-uhri on Kristuksen ruumiin ja veren veretön uhri. Golgata oli Kristuksen veriuhri. Messu-uhri on pohjimmiltaan sama uhri kuin ristinuhri. Se ei ole kielikuva, ei vertaus eikä liioittelua.” Hän sanoo myös: ”Messu-uhrin väitetään tuovan Jumalan Pojan alas alttareillemme ja esittävän Hänet uhrina Jumalalle.” (Things Catholics Are Asked About.)

Onko messu-uhri raamatullinen?

Vilpittömät katolilaiset uskovat messu-uhrin perustuvan Raamatun opetukseen. Tämän todisteeksi he viittaavat Jeesuksen sanoihin tilaisuudessa, joka yleensä tunnetaan viimeisenä ehtoollisena. Jakaessaan leipää ja viiniä apostoleilleen Jeesus sanoi leivästä: ”Tämä on minun ruumiini.” Viinistä hän sanoi: ”Tämä on minun vereni.” (Matteus 26:26–28.)a Katolilaiset uskovat, että lausuessaan nämä sanat Jeesus todella muutti leivän ja viinin ruumiikseen ja verekseen. Katolisessa tietosanakirjassa kuitenkin varoitetaan: ”Meidän ei pidä luottaa liikaa sanojen ’Tämä on minun ruumiini’ tai ’Tämä on minun vereni’ kirjaimellisuuteen. – – Esimerkiksi lauseessa ’elonaika on maailman loppu’ (Mt 13:39) tai ’minä olen totinen viinipuu’ (Joh 15:1) – – [verbin ’olla’] merkitys on nimittäin pelkästään ’tarkoittaa’ tai ’edustaa’.” (New Catholic Encyclopedia 1967.) Jopa tässä arvovaltaisessa tietosanakirjassa siis myönnetään, että Matteuksen 26:26–28:n ilmaisutapa ei todista, että leipä ja viini muutettiin Jeesuksen kirjaimelliseksi ruumiiksi ja vereksi viimeisellä ehtoollisella.

Joku saattaa muistaa Jeesuksen sanoneen kerran: ”Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. – – Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä.” (Johannes 6:51, 54.) Jotkut Jeesuksen kuulijoista ottivat hänen sanansa kirjaimellisesti ja järkyttyivät (Johannes 6:60). Voidaan kuitenkin kysyä, muuttiko Jeesus lihansa leiväksi tuossa tilanteessa? Ei varmasti! Hän käytti kuvakieltä. Hän vertasi itseään leipään, koska uhrinsa välityksellä hän antaisi ihmiskunnalle elämän. Johanneksen 6:35, 40:ssä osoitetaan selvästi, että syöminen ja juominen olisi sitä, että uskoo Jeesukseen Kristukseen.

Koska messu-uhri on katolisen kirkon keskeisiä toimituksia, voisi odottaa, että Raamattu tukee sitä. Se ei tue. Hakuteoksessa The Catholic Encyclopedia (vuoden 1913 laitos) selitettiin, miksi ei: ”Opinkappaleemme päälähde on – – perinne, joka varhaisimmista ajoista asti osoittaa, että messu-uhrilla on rukousuhrin arvo.” Roomalaiskatolinen messu-uhri perustuu tosiaan perinteeseen, ei Raamattuun.

Noudatettiinpa perinnettä miten vilpittömästi tahansa, niin jos se on ristiriidassa Raamatun kanssa, Jumala ei hyväksy sitä. Jeesus moitti oman aikansa uskonnollisia johtajia: ”Te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.” (Matteus 15:6.) Koska Jeesus arvosti Jumalan sanaa, tarkastellaanpa messu-uhriin liittyvää opetusta Pyhän Raamatun valossa.

Kristus uhrattu – kuinka usein?

Katolinen kirkko opettaa, että Jeesus uhrataan jokaisen messu-uhrin yhteydessä, joskin se esittää, ettei hän todellisuudessa kuole ja että uhri on veretön. Onko tämä näkemys Raamatun mukainen? Huomaa, mitä sanotaan Heprealaiskirjeen 10:12, 14:ssä: ”[Jeesus] on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle. Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.”

Vilpitön katolilainen voi kuitenkin esittää vastalauseen: eikö Jeesuksen pitäisi uhrata itsensä usein – mehän kaikki teemme syntiä monta kertaa? Raamatun vastaus on Heprealaiskirjeen 9:25, 26:ssa: ”Eikä hän [Jeesus] mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa – – hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.” Huomaa tämä: Kristus ’ei mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa’. Roomalaiskirjeen 5:19:ssä apostoli Paavali selittää, miksei hänen tarvinnut tehdä niin: ”Yhden ihmisen [Aadamin] tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden [Jeesuksen] kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.” Aadamin yksi tottelemattomuuden teko alisti meidät kaikki kuoleman alaisuuteen; Jeesuksen yksi sovitusteko antoi perustan sille, että me kaikki tuohon uhriin uskovat saamme syntimme anteeksi nykyään ja voimme elää ikuisesti tulevaisuudessa.

Mitä merkitystä on sillä, uhrattiinko Jeesus yhden kerran vai uhrataanko hänet usein? On kyse arvostuksesta hänen uhrinsa arvoa kohtaan. Tuo uhri on suurin lahja, mikä koskaan on annettu – niin arvokas, niin täydellinen, ettei sitä tarvitse milloinkaan uudistaa.

Jeesuksen uhri on varmasti muistamisen arvoinen. On kuitenkin eri asia muistaa jokin tapahtuma kuin uudistaa se. Esimerkiksi hääpäiväänsä viettävä aviopari saattaa muistella päivää, jona he menivät naimisiin, uudistamatta vihkimistä. Jehovan todistajat viettävät joka vuosi Jeesuksen kuoleman muistopäivää, mutta Jeesuksen määräämällä tavalla: hänen ’muistokseen’, ei uhraamalla häntä (Luukas 22:19). Sen lisäksi nämä kristityt pyrkivät läpi vuoden rakentamaan lämmintä suhdetta Jehova Jumalaan Jeesuksen Kristuksen välityksellä saattamalla elämänsä, toimintansa ja uskonkäsityksensä sopusointuun Pyhän Raamatun kanssa.

Tämä merkitsee usein muutoksia heidän ajattelutavassaan. Todistajat kuitenkin iloitsevat sen tietämisestä, että jos he uskollisesti kannattavat Jumalan sanaa ihmisperinteen sijasta, heitä siunataan. Ja jos he uskovat Jeesuksen uhrivereen, joka vuodatettiin kerran kaikiksi ajoiksi lähes kaksituhatta vuotta sitten, se puhdistaa heidät kaikesta synnistä (1. Johanneksen kirje 1:8, 9).

[Alaviite]

[Kuva s. 26]

Pyhän Aegidiuksen messu (yksityiskohta)

[Lähdemerkintä]

Erich Lessing/Art Resource, NY