6F Jeesus oli olemassa ennen Abrahamia

Joh 8:58: ”ennen kuin Abraham syntyi, olen minä ollut”

Kreik. πρὶν ᾿Αβραὰμ γενέσθαι ἐγὼ εἰμί

(prin A·bra·amʹ ge·neʹsthai e·gōʹ ei·miʹ)

300- tai 400-luku	”ennen kuin Abraham oli, olen minä ollut”	Syrus Sinaiticus (syyr.) (tekstijulk.: Agnes Smith Lewis, A Translation of the Four Gospels from theSyriac of the Sinaitic Palimpsest, Lontoo 1894).
400-luku	”ennen kuin Abraham ylipäätään syntyi, minä olin”	Syrus Curetonianus (syyr.) (tekstijulk.: F. Crawford Burkitt, The Curetonian Version of the Four Gospels, 1. osa, Cambridge 1904).
400-luku	”ennen kuin Abrahamia oli olemassa, minä olin”	Pešitta (syyr.) (tekstijulk.: James Murdock, The Syriac New Testament Translated into English from the Peshitto Version, 7. p., Boston ja Lontoo 1896).
400-luku	”ennen kuin Abraham syntyi, minä olin”	Georgialainen käännös (tekstijulk.: Robert P. Blake ja Maurice Brière, The Old Georgian Version of the Gospel of John, ilmestynyt julkaisussa ”Patrologia Orientalis”, XXVI vsk., nide 4, Pariisi 1950).
500-luku	”ennen kuin Abraham syntyi, minä olin”	Etiopialainen käännös (tekstijulk.: Thomas Pell Platt, Novum Testamentum... Æthiopice, tark. F. Praetorius, Leipzig 1899).

Johanneksen 8:58:ssa ilmaistu toiminta alkoi ”ennen kuin Abraham syntyi” ja jatkuu yhä. Tällaisessa tapauksessa εἰμί (ei·miʹ), joka on indikatiivin preesensin yksikön ensimmäinen persoona, on oikein kääntää indikatiivin perfektillä. Esimerkkejä tästä samasta syntaksista on Lu 2:48; 13:7; 15:29; Joh 5:6; 14:9; 15:27; Ap 15:21; 2Ko 12:19; 1Jo 3:8:ssa.

G. B. Winerin teoksessa A Grammar of the Idiom of the New Testament (7. p., Andover 1897, s. 267) sanotaan tästä rakenteesta: ”Joskus preesensiin sisältyy myös mennyt aikamuoto (Mdv. 108), nimittäin silloin kun verbi ilmaisee tilaa, joka alkoi jolloinkin aiemmin mutta jatkuu yhä, vallitsevaa tilaa, kuten Joh 15:27:ssä ἀπ’ ἀρχῆς μετ’ ἐμοῦ ἐστέ [apʼ ar·khēsʹ metʼ e·mouʹ e·steʹ], 8:58:ssa πρὶν ᾿Αβραὰμ γενέσθαι ἐγὼ εἰμί [prin A·bra·amʹ ge·neʹsthai e·gōʹ ei·miʹ].”

Myös J. H. Moultonin teoksessa A Grammar of New Testament Greek (julk. Nigel Turner, III osa, Edinburgh 1963, s. 62) todetaan: ”Preesens, joka viittaa toiminnan jatkuvuuteen menneisyydessä ja puhehetkeen saakka, on käytännössä sama kuin perfekti, ainoa ero on se, että toiminnan katsotaan yhä olevan käynnissä – –. Se esiintyy usein UT:ssa [Uudessa Testamentissa]: Lu 2⁴⁸ 13⁷ – – 15²⁹ – – Joh 5⁶ 8⁵⁸ – –.”

Yrittäessään samastaa Jeesuksen Jehovaan jotkut sanovat, että ἐγὼ εἰμί (e·gōʹ ei·miʹ) vastaa Jumalan käyttämää heprealaista ilmausta ʼaniʹ huʼ ’minä olen hän (se)’. On kuitenkin syytä huomata, että tätä heprealaista ilmausta käyttävät myös ihmiset (ks. 1Ai 21:17, alav.).

Jotkut yrittävät samastaa Jeesuksen Jehovaan myös käyttämällä 2Mo 3:14:ää (LXX), jossa sanotaan: ᾿Εγώ εἰμι ὁ ὤν (E·gōʹ ei·mi ho ōn), mikä tarkoittaa ’Minä olen Olevainen’ tai ’Minä olen Olemassaoleva’. Tämä yritys jää vaille tukea, koska 2Mo 3:14:n ilmaus eroaa Joh 8:58:n ilmauksesta (ks. 2Mo 3:14, alav.). Kautta Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten on mahdotonta osoittaa Jeesuksen ja Jehovan olevan sama persoona (ks. 1Pi 2:3, alav.; liitteet 6A, 6E).