92. luku
Jeesus parantaa 10 lepratautista viimeisellä matkallaan Jerusalemiin
LÄHTEMÄLLÄ Jerusalemista ja matkustamalla ehkä vain noin 25 kilometrin päässä Jerusalemista koilliseen sijaitsevaan Efraimin kaupunkiin Jeesus tekee tyhjäksi sanhedrinin yritykset tappaa hänet. Sinne hän jää opetuslastensa kanssa kauas vihollisistaan.
Mutta vuoden 33 pääsiäinen lähestyy, ja pian Jeesus on jälleen liikkeellä. Hän kulkee Samarian halki Galileaan saakka. Tämä on viimeinen kerta, kun hän käy tällä alueella ennen kuolemaansa. Ollessaan Galileassa hän ja hänen opetuslapsensa todennäköisesti liittyvät toisten sellaisten seuraan, jotka ovat matkalla Jerusalemiin viettämään pääsiäistä. He valitsevat Jordanvirran itäpuolella sijaitsevan Perean alueen halki kulkevan reitin.
Alkumatkasta Jeesuksen ollessa menossa johonkin joko Samariassa tai Galileassa sijaitsevaan kylään hän kohtaa kymmenen lepratautista miestä. Tämä kauhea sairaus tuhoaa vähitellen ihmisen ruumiinosia: hänen sormensa, varpaansa, korvansa, nenänsä ja huulensa. Toisten ihmisten suojelemiseksi tartunnalta Jumalan laki sanoo lepratautia sairastavasta: ”Hän käyköön – – parta peitettynä ja huutakoon: ’Saastainen, saastainen!’ Niin kauan kuin sairaus hänessä on, olkoon hän saastainen; – – hän asukoon yksinänsä.”
Nämä kymmenen lepratautista noudattavat Laissa lepratautisille annettuja rajoituksia ja pysyttelevät etäällä Jeesuksesta. He huutavat kuitenkin suurella äänellä: ”Jeesus, Opettaja, ole meille armollinen!”
Nähdessään heidät kaukaa Jeesus käskee: ”Menkää ja näyttäkää itsenne papeille.” Jeesus sanoo näin, koska Jumalan laki valtuuttaa papit julistamaan parantuneiksi sairaudestaan toipuneet lepratautiset. Tällä tavoin nämä saavat luvan elää taas terveiden ihmisten parissa.
Nämä kymmenen lepratautista luottavat Jeesuksen yliluonnollisiin voimiin. Niinpä he rientävät tapaamaan pappeja, vaikkeivät olekaan vielä parantuneet. Kun he ovat matkalla, heidän uskonsa Jeesukseen palkitaan. He alkavat nähdä ja tuntea terveytensä palautuvan!
Yhdeksän puhdistunutta lepratautista jatkaa matkaansa, mutta yksi lepratautinen, samarialainen, palaa etsimään Jeesusta. Miksi? Koska hän on niin kiitollinen siitä, mitä hänelle on tapahtunut. Suureen ääneen hän ylistää Jumalaa, ja kun hän löytää Jeesuksen, hän lankeaa Jeesuksen jalkoihin kiittäen häntä.
Vastaukseksi Jeesus sanoo: ”Eivätkö ne kymmenen puhdistuneet? Missä sitten ne muut yhdeksän ovat? Eikö ollut muita, jotka olisivat kääntyneet takaisin antamaan kunniaa Jumalalle, kuin tämä toisen kansan mies?”
Sitten hän sanoo samarialaiselle miehelle: ”Nouse ja lähde matkaan; uskosi on tehnyt sinut terveeksi.”
Kun luemme siitä, kuinka Jeesus parantaa kymmenen lepratautista, meidän tulisi suhtautua vakavasti opetukseen, joka sisältyy hänen kysymykseensä: ”Missä sitten ne muut yhdeksän ovat?” Kiittämättömyys, jota nuo yhdeksän ilmaisivat, on vakava heikkous. Osoitammeko me tuon samarialaisen tavoin kiitollisuutta siitä, mitä saamme Jumalalta, muun muassa varman lupauksen ikuisesta elämästä Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa? Johannes 11:54, 55; Luukas 17:11–19; 3. Mooseksen kirja 13:16, 17, 45, 46; Ilmestys 21:3, 4.
▪ Miten Jeesus tekee tyhjäksi yritykset tappaa hänet?
▪ Missä Jeesus matkustaa seuraavaksi, ja mikä on hänen määränpäänsä?
▪ Miksi lepratautiset seisovat matkan päässä, ja miksi Jeesus kehottaa heitä menemään pappien luo?
▪ Mitä meidän pitäisi oppia tästä kokemuksesta?