Kuinka täsmällistä Raamatun historia on?

”SANON totuuden, en valehtele”, totesi eräs Raamatun kirjoittaja nuorelle ystävälleen (1. Timoteukselle 2:7). Tämänkaltaiset Paavalin kirjeiden ilmaukset ovat haaste raamatunkriitikoille.a Noiden kirjeiden kirjoittamisesta on kulunut yli 1 900 vuotta. Tänä aikana ei ole ilmaantunut ketään, joka olisi voinut menestyksellisesti osoittaa hänen kirjeistään yhtäkään epätarkkaa yksityiskohtaa.

Myös raamatunkirjoittaja Luukas kiinnitti huomiota tarkkuuteen. Hän kirjoitti muistiin kertomuksen Jeesuksen elämästä ja palveluksesta ja sen jälkeen kertomuksensa nimeltä Apostolien teot. ”Olen tarkoin tutkinut kaiken alusta alkaen”, kirjoitti Luukas (Luukas 1:3).

Todisteita täsmällisyydestä

Viime vuosisadan alun raamatunkriitikot kyseenalaistivat Luukkaan täsmällisyyden historioitsijana. He väittivät lisäksi, että Apostolien teoissa kerrottu historia sepitettiin 100-luvun puolivälissä. Englantilainen arkeologi sir William Mitchell Ramsay oli yksi, joka uskoi tähän. Mutta tutkittuaan Luukkaan mainitsemia nimiä ja paikkoja hän tunnusti: ”Minulle selvisi vähitellen, että kertomuksen monet yksityiskohdat olivat hämmästyttävän paikkansapitäviä.”

Kun Ramsay kirjoitti edellä mainitun ajatuksen, eräs Luukkaan täsmällisyyttä koskeva kysymys oli vielä selvittämättä. Se liittyi toisiinsa läheisessä yhteydessä olleisiin Ikonionin, Lystran ja Derben kaupunkeihin. Luukas antoi ymmärtää, että Ikonion oli selvästi erillään Lystrasta ja Derbestä, joita hän sanoi ”Lykaonian kaupungeiksi” (Apostolien teot 14:6). Kuten viereinen kartta osoittaa, Lystra oli kuitenkin lähempänä Ikonionia kuin Derbeä. Jotkut vanhan ajan historioitsijat sanovat Ikonionia osaksi Lykaoniaa, ja koska Luukas ei tehnyt niin, kriitikot kiistivät hänen kertomuksensa.

Sitten vuonna 1910 Ramsay löysi Ikonionin raunioista muistomerkin, joka osoittaa tässä kaupungissa puhutun fryygian eikä lykaonian kieltä. ”Lukuisat muut Ikonionista ja sen ympäristöstä löydetyt piirtokirjoitukset vahvistavat, että asukkaiden rodun kannalta tämän kaupungin voitaisiin sanoa kuuluneen Fryygiaan”, toteaa tri Merrill Unger kirjassaan Archaeology and the New Testament. Paavalin päivinä Ikonion kuului kulttuurinsa puolesta Fryygiaan ja erottui selvästi ”Lykaonian kaupungeista”, joissa puhuttiin ”lykaonian kieltä” (Apostolien teot 14:6, 11).

Raamatunkriitikot kyseenalaistivat myös sen, että Luukas käytti sanaa ”politarkki” Tessalonikan kaupungin hallitusmiehistä (Apostolien teot 17:6, alav., engl.). Tuota ilmaisua ei käytetty kreikankielisessä kirjallisuudessa. Sitten tästä muinaisesta kaupungista löydettiin holvikaari, ja siinä lueteltiin nimeltä kaupungin hallitusmiehet, joita kutsuttiin ”politarkeiksi” – juuri sillä sanalla, jota Luukas käytti. ”Tuon sanan käyttö on saattanut kunniaan Luukkaan täsmällisyyden”, toteaa W. E. Vine Raamatun sanakirjassaan Expository Dictionary of Old and New Testament Words.

Luukkaan merimatka

Merenkulun asiantuntijat ovat tutkineet Apostolien tekojen 27. luvussa kuvaillun haaksirikon yksityiskohtia. Luukas kertoo, että lähellä Kauda-nimistä pientä saarta koillismyrsky yllätti sen suuren laivan, jolla hän ja Paavali purjehtivat, ja merimiehet pelkäsivät ajautuvansa Afrikan pohjoisrannikon vaarallisille hiekkasärkille (Apostolien teot 27:14, 17, alav., engl.). Ammattimaisen purjehdustaidon ansiosta he onnistuivat ohjaamaan aluksen pois Afrikasta lännen suuntaan. Myrsky ei laantunut, ja lopulta laiva ajautui karille Maltan edustalla kuljettuaan noin 870 kilometrin matkan. Merenkulun asiantuntijat laskevat, että kestäisi yli 13 päivää, kun suuri laiva ajautuisi myrskyssä näin kauas. Heidän laskelmansa pitävät yhtä Luukkaan kertomuksen kanssa, jossa haaksirikon sanotaan tapahtuneen 14. päivänä (Apostolien teot 27:27, 33, 39, 41). Tutkittuaan Luukkaan merimatkan kaikki yksityiskohdat merenkävijä James Smith teki seuraavan päätelmän: ”Se kertoo todellisista tapahtumista, jotka kirjoittaja on itse kokenut – – Merimiestä lukuun ottamatta kukaan ei olisi voinut kirjoittaa merimatkasta kaikilta osiltaan niin johdonmukaisesti, ellei hän olisi todella nähnyt noita tapahtumia.”

Tällaiset löydöt saavat jotkut teologit puolustamaan Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten historiallista tarkkuutta. Mutta mitä voidaan sanoa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa olevasta varhaisemmasta historiasta? Monet papit sanovat julkisesti sen sisältävän taruja ja mukautuvat näin nykyfilosofiaan. Myös monet Raamatun varhaishistorian yksityiskohdista on kuitenkin todistettu oikeiksi, mikä hämmentää kriitikoita. Harkitse esimerkiksi aikanaan unohduksissa ollutta Assyrian maailmanvaltaa koskevia löytöjä.

[Alaviitteet]

[Kartta s. 3]

(Ks. painettu julkaisu)

FRYYGIA

LYKAONIA

Ikonion

Lystra

Derbe

VÄLIMERI

KYPROS