Hyödytkö sinä ansaitsemattomasta hyvyydestä?

”MITÄ enemmän opin Jumalan normeja Raamatusta, sitä arvottomampi tunsin olevani saamaan hänen suosionsa ja siunauksensa”, sanoi Frank. Hänen kiinnostuksensa Raamattua kohtaan oli herännyt, kun hän oli vankilassa huumerikosten vuoksi. Hän luki kirjan Totuus joka johtaa ikuiseen elämääna, oli varma, että siinä oli totuus, ja vankilasta vapautumisensa jälkeen hän otti yhteyttä Jehovan todistajiin saadakseen lisää tietoa Raamatusta.

Miksi Raamatun tutkiminen sai hänet tuntemaan itsensä arvottomaksi? Koska hänen entinen elämäntyylinsä oli rikkonut monia Jumalan periaatteita. Hän oli vajonnut niin alas huumeiden ja alkoholin väärinkäytön ja monien muiden halventavien tapojen vuoksi, että erään kerran muuan poliisi sanoi hänelle: ”Saanko kotiosoitteesi? Haluan vain tietää, minne voin lähettää ruumiisi!”

Myöhemmin hän tunsi olevansa vieläkin arvottomampi, koska yrittipä hän kuinka kovasti tahansa, hän huomasi hyvin vaikeaksi voittaa nämä syvään juurtuneet epäpuhtaat tavat. Alkoholismin turmiollinen ote esimerkiksi oli koitua hänelle kohtalokkaaksi. ”Olin langennut surkeasti yhä uudelleen ja olin erittäin masentunut”, hän sanoi. ”Miltei luovuin kaikesta toivosta, koska minusta tuntui, että olin toivoton tapaus.”

Toisilla ei ole ehkä ollut sellaista menneisyyttä kuin Frankilla. Mutta heillä saattaa kaikesta huolimatta olla voimakkaita riittämättömyyden tunteita. Tämä voi johtua siitä, että he asettavat itselleen kohtuuttoman korkeat normit, kun he yrittävät elää mielestään Jumalan vaatimusten mukaisesti. Epäonnistuessaan he tuntevat syyllisyyttä. ”Syyllisyyden tunne voi olla kuin painajainen”, selittää tri Claire Weekes kirjassaan Self-Help for Your Nerves, ”erityisesti niille, jotka yrittävät asettaa itselleen korkean vaatimustason.” Mitä kristitty voi tehdä, jos tällaiset arvottomuuden tunteet vaivaavat häntä?

Arvosta ansaitsematonta hyvyyttä

”Minua auttoi suuresti sen ymmärtäminen, mitä Raamattu sanoo Heprealaiskirjeen 4:15, 16:ssa”, sanoi Frank. Siinä apostoli Paavali muistuttaa meitä siitä, että Jeesus on huolehtivainen auttaja, joka voi ”suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme” ja joka on tehnyt mahdolliseksi sen, että me voimme ’saada armon ja löytää ansaitsemattoman hyvyyden avuksi oikeaan aikaan’.

Haluaisitko tietää, mikä on avain arvottomuuden tunteiden voittamiseen? Se on tämä: Muista, että Jehova Jumala ja Jeesus Kristus tietävät meidän olevan heikkoja perityn epätäydellisyyden vuoksi. He ymmärtävät, ettemme voi täydellisesti pysytellä vanhurskaiden mittapuiden tasalla. (Psalmi 51:7; Roomalaisille 3:23; 5:12, 18; Jaakob 3:2) He eivät siksi odota meiltä enempää kuin mihin pystymme. He etsivät meidän hyviä puoliamme, eivät heikkouksiamme. Psalmista kysyi: ”Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?” (Psalmi 130:3) Voit ymmärtää, ettei kukaan meistä voisi kestää. Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrin avulla Jehova voi kuitenkin armollisesti antaa meille puhtaan aseman epätäydellisyyksistämme huolimatta. (1. Johannes 2:2; 4:9, 10) Me voimme saada ”hairahdustemme anteeksiannon” – ja tämä auttaa voittamaan kaikki arvottomuuden tunteet – ”hänen ansaitsemattoman hyvyytensä rikkauden mukaan”. – Efesolaisille 1:7.

Ajattelehan asiaa seuraavasti: taideteoksia rakastavat ihmiset ovat valmiita tekemään milteipä mitä tahansa pahoin vahingoittuneiden maalausten tai muiden taideteosten restauroimiseksi. Esimerkiksi kun Lontoossa Englannissa sijaitsevassa National Galleryssa joku vahingoitti haulikolla Leonardo da Vincin luonnosta, joka oli 20 miljoonan punnan (yli 130 miljoonan markan) arvoinen, kukaan ei ehdottanut, että koska tuo piirros oli nyt pilalla, se pitäisi hävittää. Tuon 487 vuotta vanhan mestariteoksen entistäminen aloitettiin heti. Miksi? Koska se oli arvokas taiteenvaalijoiden silmissä.

Etkö sinä olekin arvokkaampi kuin liitu- ja hiilipiirros? Varmasti olet Jumalan silmissä arvokkaampi – olipa peritty syntisyys vahingoittanut sinua kuinka pahasti tahansa. (Psalmi 72:12–14; Matteus 20:28) Jehova Jumala, ihmissuvun taitava alkuperäinen Luoja, tekee sen, mikä on tarpeellista, ennallistaakseen täydellisyyteen ne ihmissukuun kuuluvat, jotka ovat halukkaita osoittamaan vastakaikua hänen rakkaudelliselle huolenpidolleen. – Vrt. Apostolien teot 3:21; Roomalaisille 8:20–22.

Osoita vastakaikua ansaitsemattomalle hyvyydelle

Noudata apostoli Paavalin esimerkkiä. Hän arvosti suuresti Jumalan hyvyyttä, kun Jumala armollisesti antoi anteeksi hänen entiset hairahduksensa sekä tuki häntä alituisesti taistelussa toistuvien virheiden voittamiseksi. (Roomalaisille 7:15–25; 1. Korinttolaisille 15:9, 10) Paavali oikaisi elämäntapansa ja myös ’kuritti lyönnein ruumistaan ja johdatti sitä kuin orjaa’ pysyäkseen Jumalan hyväksymällä tiellä. (1. Korinttolaisille 9:27) Hän ei antanut ruumiinsa syntisine fyysisine ja tunneperäisine taipumuksineen johdattaa häntä kuin orjaa.

Ota vastaan Jumalan ansaitsematon hyvyys ja anna sen johdattaa sinut katumukseen. (Roomalaisille 2:4; 2. Korinttolaisille 6:1) Jos menneet rikkomukset vaivaavat sinua, korjaa ne ja usko sitten siihen Jehovan vakuutukseen, että hän on antanut sinulle anteeksi. (Jesaja 1:16–18; Apostolien teot 2:38) Jos itsepintaiset heikkoudet kiusaavat sinua, taistele lakkaamatta niitä vastaan. Rukoile hartaasti Jehovalta apua niiden voittamiseksi, samalla kun turvaudut hänen armoonsa. (Psalmi 55:23) Frank neuvoo oman kokemuksensa perusteella: ”Kun joku silloin tällöin epäonnistuu taistelussaan jotain huonoa tapaa vastaan, hänen ei tulisi pitää sitä täydellisenä, lopullisena tappiona vaan pikemminkin tilapäisenä takaiskuna.” Jos toiset vaikeuttavat tilannettasi vaatimalla sinulta enemmän kuin mihin pystyt, muista, että yrität miellyttää Jumalaa etkä ihmisiä. – Galatalaisille 1:10.

Taistelussasi oikein tekemiseksi varo Saatanan ”viekkaita tekoja”, joita voitaisiin kutsua myös ”Panettelijan ilkeiksi juoniksi”. (Efesolaisille 6:11, Uuden maailman käännöksen viitelaitos, alaviite; Today’s English Version) Harkitse kahta ’ilkeää juonta’, joita hän käyttää yrittäessään estää sinua hyötymästä ansaitsemattomasta hyvyydestä.

Saatanan ”ilkeät juonet”

Panettelija käyttää hyväkseen arvottomuuden tunteita yrittäessään saada sinut vetäytymään pois Jumalasta. Saatanasta on lähtöisin se synti, joka turmeli sinut ensin. Nyt hän saattaa yrittää edistää sitä tunnetta, että olet arvoton Jumalan silmissä. Näin Bildad yritti tehdä Jobille. (Job 25:4–6; Johannes 8:44) Miten monta taistelua onkaan hävitty sen vuoksi, että sotilaat olivat jo taisteluun astuessaan menettäneet itseluottamuksensa! Älä siis anna Saatanan heikentää sinua. (Efesolaisille 6:10–13) Saatanan suunnitelmista selvillä olemisen tulisi kannustaa sinua taistelemaan entistä kovemmin oikein tekemiseksi. – 2. Korinttolaisille 2:11.

Jos jonkinlaiset epäonnistumiset surettavat sinua silloin tällöin, varmistu siitä, ettet joudu ’liiallisen murheesi nielaisemaksi’. (2. Korinttolaisille 2:7) Tri Claire Weekes mainitsi joidenkuiden olevan taipuvaisia antamaan aiempien heikkouksien lannistaa heidät: ”On tuhoisaa elää niin, että antaa syyllisyyden menneistä rikkomuksista lamaannuttaa nykyisen toiminnan.” – Ks. Apostolien teot 3:19.

Jos pystyisimme toteuttamaan kaikki Jumalan vaatimukset täydellisesti, hän antaisi meille lupaamansa siunaukset ansaitusta hyvyydestään. Mutta Jehova Jumala ja Jeesus Kristus osoittavat meille hyvyyttä, joka on ”ansaitsematonta”. J. H. Thayerin ”Kreikkalais-englantilainen Uuden testamentin sanakirja” (A Greek-English Lexicon of the New Testament) selittää sen sanan merkitystä, jota apostoli Paavali käytti kuvailemaan tätä Jumalan ominaisuutta: ”Sana [khaʹris] sisältää ajatuksen hyvyydestä, jota suodaan sellaiselle, joka ei ole sitä ansainnut.” Emme voi millään töillämme hankkia Jumalan siunausta. Se on, kuten Paavali sanoo, ansaitsematonta hyvyyttä. Jos teet vilpittömästi kaiken, mikä rajoituksesi huomioon ottaen on mahdollista, täyttääksesi velvollisuutesi Jumalaa kohtaan, voit olla onnellinen. Jehova ei vaadi sinulta enempää.

Huomaa kuitenkin vielä yksi Saatanan ”ilkeistä juonista”. Hän harhauttaa jotkut ajattelemaan, että he voivat käyttää hyväkseen Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä, että he voivat röyhkeästi luottaa hänen armoonsa. Jehova antaa rakkaudellisesti anteeksi heikkoutemme, mutta tämä ei merkitse sitä, että voisimme lakata kamppailemasta niiden voittamiseksi. Paavali kuvaili joitakuita, jotka olivat ’tallanneet jalkoihinsa Jumalan Pojan ja – – häväisseet ylenkatseellisesti ansaitsemattoman hyvyyden henkeä’. (Heprealaisille 10:29) Nämä eivät kunnioittaneet vanhurskaita periaatteita ja halveksien pitivät pilkkanaan Jumalan lakeja tehden näin ennalleen palauttamisen itselleen mahdottomaksi. Jeesuksen velipuoli Juudas näki, kuinka vaarallisia tällaiset Saatanan petoksen uhreiksi joutuneet olivat, ja kirjoitti: ”[Seurakuntiin] on pujahtanut eräitä ihmisiä, – – jumalattomia, jotka vääntävät Jumalamme ansaitsemattoman hyvyyden irstauden puolusteluksi.” – Juudas 4.

Saatana voi petkuttaa tällaisia ihmisiä ajattelemaan, että he voivat enemmän tai vähemmän tieten tahtoen sekaantua väärintekemiseen ja sitten pyytää Jumalaa antamaan anteeksi heidän syntinsä. Mutta Jehova ei anna anteeksi tällaisille, jotka tahallaan rikkovat hänen lakejaan. Hän on ”suuri armossa” niitä kohtaan, jotka yrittävät kovasti palvella häntä niin hyvin kuin voivat epätäydellisyyksistään huolimatta. Hän ”ei kuitenkaan jätä rankaisematta” silloin, kun se on asianmukaista. – 2. Mooseksen kirja 34:6, 7.

Sinä voit hyötyä ansaitsemattomasta hyvyydestä

On lohdullista tietää, että Jehova ei näe sinua ainoastaan epätäydellisessä, turmeltuneessa tilassasi. Hän tietää, millainen sinä voit olla, kun Jeesuksen lunastusuhrin ennallistavia voimia sovelletaan täysin. Rukoile siksi luottavaisesti Jehovaa, kuten psalmista Daavidkin teki. ”Jumala, ole minulle armollinen”, sanoi Daavid, ”hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni. Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni. – – särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.” – Psalmi 51:3–5, 11, 19.

Syntisi ja heikkoutesi saattavat olla alituisesti edessäsi. Toisinaan sinusta voi tuntua samanlaiselta kuin Jeesuksen kuvailemasta tuhlaajapojasta. Kun tämä nuorimies palasi kotiin tuhlattuaan häpeällisesti omaisuutensa vierailla mailla, hän huudahti isälleen: ”En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan sinun pojaksesi”! (Luukas 15:21) Tällä nuorellamiehellä oli kuitenkin oikea asenne. Hän ei torjunut isänsä hyvyyttä eikä yrittänyt käyttää sitä röyhkeästi hyväkseen. Niinpä hänen isänsä otti hänet rakkaudellisesti takaisin perhepiiriin. (Luukas 15:20–24) Jehova on onnellinen tehdessään samoin nykyään niille syntisille ihmisille, jotka hartaasti yrittävät tehdä hänen tahtonsa. – Psalmi 103:8–14; Jesaja 55:7.

Frank ei antanut arvottomuuden tunteiden musertaa häntä. Hän osoitti vastakaikua Jumalan ansaitsemattomalle hyvyydelle, ja nyt hän palvelee avustavana palvelijana eräässä Jehovan todistajien seurakunnassa. ”Hyppelen nyt ilosta”, hän sanoo, ”kun ajattelen sitä, mitä Jehova Jumala ja Jeesus Kristus ovat tehneet ja vielä tulevat tekemään meidän hyväksemme!”

[Alaviitteet]