Muista, että hengelliseen sota-asuumme kuuluu ”vanhurskauden rintahaarniska”, joka suojelee sydäntämme, ja ”pelastuksen kypärä”, joka suojelee mieltämme. Se saavutammeko voiton vai koemmeko tappion, voi riippua siitä, opimmeko käyttämään näitä varusteita tehokkaasti. (Efesolaisille 6:14–17; Sananlaskut 4:23; Roomalaisille 12:2.)

”Pelastuksen kypärän” panemiseen päähämme sisältyy se, että pidämme selvästi mielessämme edessä olevat suurenmoiset siunaukset antamatta maailman loiston ja kimalluksen houkutella meitä syrjään (Heprealaisille 12:2, 3; 1. Johanneksen kirje 2:16). Tällainen näkemys auttaa meitä asettamaan hengelliset edut aineellisen voiton tai henkilökohtaisen hyödyn edelle (Matteus 6:33). Jotta tämä sota-asun osa olisi meillä varmasti paikallaan, meidän täytyy kysyä rehellisesti itseltämme: Mihin pyrin elämässä? Onko minulla erityisiä hengellisiä tavoitteita? Mitä teen saavuttaakseni ne? Kuulummepa jäljellä oleviin voideltuihin kristittyihin tai lukuisaan ”suureen joukkoon”, meidän pitäisi jäljitellä Paavalia, joka sanoi: ”En minä vielä katso ottaneeni sitä haltuuni, mutta on yksi asia: unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, pyrin kohti päämäärää.” (Ilmestys 7:9; Filippiläisille 3:13, 14.)