Puhtaan uskonnon harjoittaminen elossa säilymiseksi

”Uskonto, joka on puhdas ja aito Jumalan, Isän, silmissä, käy ilmi sellaisista seikoista kuin – – itsensä suojelemisesta maailman saastutukselta.” – JAAKOB 1:27, Phillips.

1. Miten uskonto on määritelty, ja kenellä on johdonmukaisesti oikeus ratkaista väärän ja oikean uskonnon ero?

USKONNON on määritelty olevan ”ilmaus ihmisen uskosta kaikkeuden luojaksi ja hallitsijaksi tunnustettuun yli-inhimilliseen voimaan ja tämän syvää kunnioittamista”. Kenellä silloin on johdonmukaisesti oikeus päättää, miten oikea uskonto ja väärä uskonto eroavat toisistaan? Varmasti Sillä, johon uskotaan ja jota kunnioitetaan, Luojalla. Sanassaan Jehova on esittänyt selvästi kantansa oikeasta ja väärästä uskonnosta.

Sana ”uskonto” Raamatussa

2. Miten sanakirjoissa selitetään ”palvontamuodoksi” tai ”uskonnoksi” käännettyä alkuperäistä kreikkalaista sanaa, ja millaisiin palvonnan muotoihin sitä voidaan soveltaa?

² ”Palvontamuodoksi” tai ”uskonnoksi” käännetty kreikkalainen sana on thrē·skeiʹa. Uuden testamentin kreikkalais-englantilaisen sanakirjan (A Greek-English Lexicon of the New Testament) määritelmän mukaan sen merkitys on ”Jumalan palvonta, uskonto, varsinkin uskonnollisessa palveluksessa tai kultissa”. Uuden testamentin teologinen sanakirja (Theological Dictionary of the New Testament, saksasta kääntänyt Geoffrey W. Bromiley) esittää lisää yksityiskohtia sanoessaan: ”Sanan alkuperästä kiistellään; – – nykyajan oppineet yhdistävät sen mielellään alkuliitteeseen therap (’palvella’). – – Voidaan myös havaita merkitysero. Myönteisessä mielessä se on ’uskonnollista intoa’ – –, ’Jumalan palvontaa’, ’uskontoa’. – – Mutta on myös kielteinen merkitys ’uskonnollinen kiihkoilu’, ’väärä palvonta’.” Näin ollen sana thrē·skeiʹa voidaan kääntää joko ”uskonnoksi” tai ”palvontamuodoksi”, onpa se hyvää tai pahaa.

3. Miten apostoli Paavali käytti ”palvontamuodoksi” käännettyä sanaa, ja mikä kiinnostava maininta esitetään Kolossalaiskirjeen 2:18:n kääntämisestä?

³ Tämä sana esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain neljä kertaa. Apostoli Paavali käytti sitä kahdesti väärästä uskonnosta. Apostolien tekojen 26:5:ssä hänen kerrotaan sanoneen siitä, millainen hän oli ennen kristityksi tulemistaan: ”Elin fariseuksena meidän palvontamuotomme [”uskontomme”, Phillips] ankarimman lahkon mukaan.” Kirjeessään kolossalaisille hän varoitti: ”Älköön teiltä riistäkö palkintoa kukaan, joka nauttii valenöyryydestä ja jostakin enkelien palvonnan muodosta.” (Kolossalaisille 2:18) Sellainen enkelien palvonta oli ilmeisesti vallalla Fryygiassa noina päivinä, mutta se oli yksi väärän uskonnon muoto.a On kiinnostavaa, että vaikka jotkin raamatunkäännökset kääntävät sanan thrē·skeiʹa ”uskonnoksi”, useimmat niistä käyttävät Kolossalaiskirjeen 2:18:ssa sanaa ”palvonta”. Uuden maailman käännös kääntää sanan thrē·skeiʹa johdonmukaisesti ”palvontamuodoksi”, ja sen englanninkielisen viitelaitoksen alaviite mainitsee joka kerta, että latinankielisissä käännöksissä käytetään vaihtoehtoista käännöstä ”uskonto”.

Jumalan näkökannalta ”puhdas ja saastumaton”

4, 5. a) Kenen näkemys uskonnosta on Jaakobin mukaan tärkein? b) Mikä voisi tehdä henkilön palvontamuodosta turhan, ja mitä tarkoitetaan ”turhaksi” käännetyllä sanalla?

⁴ Kaksi muuta kertaa, joissa sana thrē·skeiʹa esiintyy, ovat opetuslapsi Jaakobin, ensimmäisen vuosisadan kristillisen seurakunnan hallintoelimen jäsenen, kirjoittamassa kirjeessä. Hän kirjoitti: ”Jos joku mielestään noudattaa jotakin palvontamuotoa [”on ’uskonnollinen’” (thrē·skosʹ), Phillips] eikä kuitenkaan pidä kieltään kurissa, vaan pettää edelleen omaa sydäntään, niin hänen palvontamuotonsa [”uskontonsa”, Phillips] on turha. Palvontamuoto [”uskonto”, Phillips], joka on Jumalamme ja Isämme näkökannalta puhdas ja saastumaton, on tämä: orvoista ja leskistä huolehtiminen heidän ahdistuksessaan ja itsensä suojeleminen maailman tahroilta.” – Jaakob 1:26, 27.

⁵ On välttämätöntä omaksua Jehovan näkemys uskonnosta, jos haluamme saada hänen hyväksyntänsä ja säilyä elossa hänen lupaamaansa uuteen maailmaan. (2. Pietari 3:13) Jaakob osoittaa, että joku voisi mielestään olla todella uskonnollinen, mutta kuitenkin hänen palvontamuotonsa voisi olla turhaa. Tässä ”turhaksi” käännetyllä kreikkalaisella sanalla on myös merkitykset ”joutava, tyhjä, hedelmätön, hyödytön, voimaton, vailla totuutta”. Tilanne voisi olla tällainen, jos joku, joka väittää itseään kristityksi, ei pitäisi kurissa kieltään eikä käyttäisi sitä ylistääkseen Jumalaa ja rakentaakseen toisia kristittyjä. Hän ’pettäisi omaa sydäntään’ eikä harjoittaisi ”uskontoa, joka on puhdas ja aito Jumalan silmissä”. (Phillips) Nimenomaan Jehovan näkökannalla on merkitystä.

6. a) Mikä on Jaakobin kirjeen teema? b) Mitä puhtaan palvonnan vaatimusta Jaakob korosti, ja mitä nykyajan hallintoelin on sanonut tästä?

⁶ Jaakob ei luettele kaikkea, mitä Jehova vaatii puhtaan palvonnan suhteen. Noudattaen kirjeensä yleisteemaa, jonka mukaan usko täytyy todistaa teoilla ja on tarpeellista pysyä vapaana ystävyydestä Saatanan maailmaan, hän korostaa vain kahta vaatimusta. Yksi on ”orvoista ja leskistä huolehtiminen heidän ahdistuksessaan”. Tähän sisältyy tosi kristillinen rakkaus. Jehova on aina osoittanut rakkaudellista kiinnostusta orpoja ja leskiä kohtaan. (5. Mooseksen kirja 10:17, 18; Malakia 3:5) Yksi kristillisen seurakunnan ensimmäisen vuosisadan hallintoelimen ensimmäisistä toimista kohdistui kristittyjen leskien auttamiseen. (Apostolien teot 6:1–6) Apostoli Paavali esitti yksityiskohtaisia ohjeita rakkaudellisen huolenpidon antamisesta puutteenalaisille iäkkäille leskille, jotka olivat osoittautuneet vuosien kuluessa uskollisiksi ja joilla ei ollut perhettä auttamassa heitä. (1. Timoteukselle 5:3–16) Jehovan todistajien nykyinen hallintoelin on samoin julkaissut ”köyhistä huolehtimisesta” nimenomaisia ohjeita, ja niissä sanotaan: ”Tosi palvontaan kuuluu niistä uskollisista huolehtiminen, jotka saattavat olla aineellisen avun tarpeessa.” (Ks. kirjan Järjestetyt suorittamaan palveluksemme sivuja 122 ja 123.) Vanhimmistot tai yksityiset kristityt, jotka suhtautuvat leväperäisesti tähän asiaan, laiminlyövät yhden tärkeän piirteen siitä palvontamuodosta, joka on Jumalamme ja Isämme näkökannalta puhdas ja saastumaton.

”Itsensä suojeleminen maailman tahroilta”

7, 8. a) Minkä toisen vaatimuksen tosi uskonnolle Jaakob mainitsi? b) Täyttävätkö papit tämän vaatimuksen? c) Mitä voidaan sanoa Jehovan todistajista?

⁷ Toinen Jaakobin mainitsema tosi uskonnon vaatimus oli ”itsensä suojeleminen maailman tahroilta”. Jeesus sanoi: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta”; siksi hänen tosi seuraajiensa ei pitänyt olla ”osa maailmasta”. (Johannes 15:19; 18:36) Voidaanko näin sanoa yhdenkään tämän maailman uskonnon papeista? He kannattavat Yhdistyneitä kansakuntia. Monet näiden uskontojen johtajista hyväksyivät paavin kutsun tulla Assisiin Italiaan vuoden 1986 lokakuussa esittämään yhdessä rukouksia YK:n tukeman ”kansainvälisen rauhan vuoden” menestykseksi. Heidän ponnistelunsa olivat kuitenkin turhia siitä päätellen, että miljoonia ihmisiä surmattiin tuona vuonna ja sitä seuranneina vuosina käydyissä sodissa. Usein papit seurustelevat tuttavallisesti hallitsevan poliittisen puolueen kanssa ja tekevät samalla petollisesti salaisia sopimuksia opposition kanssa, niin että olivatpa vallassa ketkä tahansa, he pitäisivät heitä ”ystävinä”. – Jaakob 4:4.

⁸ Jehovan todistajat ovat tulleet tunnetuiksi kristittyinä, jotka pysyvät puolueettomina tämän maailman poliittisiin asioihin ja selkkauksiin nähden. He säilyttävät tämän asenteen kaikilla mantereilla ja kaikissa kansoissa, kuten sanomalehtien uutiset ja nykyhistorian muistiinmerkinnät todistavat maailman kaikissa osissa. He ovat tosiaan ’suojelleet itsensä maailman tahroilta’. Heillä on ”uskonto, joka on puhdas ja aito Jumalan – – silmissä”. – Jaakob 1:27, Phillips.

Muita tosi uskonnon tunnusmerkkejä

9. Mikä on tosi uskonnon kolmas vaatimus ja miksi?

⁹ Jos uskonto on ’kaikkeuden luojaksi ja hallitsijaksi tunnustetun yli-inhimillisen voiman kunnioittamista’, niin varmasti tosi uskonnon täytyy kohdistaa palvonta ainoaan tosi Jumalaan, Jehovaan. Se ei saa sumentaa ihmisten jumalkäsitystä opettamalla sellaisia pakanallisia käsityksiä kuin kolmiyhteistä jumalaa, jossa Isä jakaa kaikkivaltiutensa, kirkkautensa ja iankaikkisuutensa salaperäisen Kolminaisuuden kahden muun persoonan kanssa. (5. Mooseksen kirja 6:4; 1. Korinttolaisille 8:6) Sen täytyy myös tehdä tunnetuksi Jumalan ylivertaista nimeä Jehova ja kunnioittaa tuota nimeä, tosiaan kantaa Jumalan nimeä järjestäytyneenä kansana. (Psalmi 83:19; Apostolien teot 15:14) Tässä suhteessa sitä harjoittavien täytyy noudattaa Kristuksen Jeesuksen esimerkkiä. (Johannes 17:6) Ketkä muut nykyään täyttävät tämän vaatimuksen kuin Jehovan kristityt todistajat?

10. Mitä uskonnon täytyy tehdä tarjotakseen mahdollisuuden säilyä elossa Jumalan uuteen maailmaan ja miksi?

¹⁰ Apostoli Pietari sanoi: ”Eikä ole pelastusta kenessäkään muussa, sillä taivaan alla ei ole toista ihmisten keskuudessa annettua nimeä [kuin Jeesuksen Kristuksen nimi], jonka välityksellä meidän täytyy pelastautua.” (Apostolien teot 4:8–12) Puhtaan uskonnon, joka tarjoaa mahdollisuuden säilyä elossa Jumalan uuteen maailmaan, täytyy siksi lisätä uskoa Kristukseen ja lunastusuhrin arvoon. (Johannes 3:16, 36; 17:3; Efesolaisille 1:7) Lisäksi sen täytyy auttaa tosi palvojia alistumaan Kristuksen, Jehovan asettaman hallitsevan Kuninkaan ja voidellun Ylimmäisen Papin, alaisuuteen. – Psalmi 2:6–8; Filippiläisille 2:9–11; Heprealaisille 4:14, 15.

11. Mihin tosi uskonnon täytyy perustua, ja millainen on Jehovan todistajien kanta tässä suhteessa?

¹¹ Puhtaan uskonnon täytyy perustua ainoan tosi Jumalan paljastettuun tahtoon eikä ihmisten keksimiin perinteisiin tai filosofioihin. Ilman Raamattua emme tietäisi mitään Jehovasta emmekä hänen suurenmoisista tarkoituksistaan, emme myöskään Jeesuksesta emmekä lunastusuhrista. Jehovan todistajat juurruttavat ihmisiin järkkymätöntä luottamusta Raamattuun. He osoittavat myös jokapäiväisellä elämällään olevansa samaa mieltä apostoli Paavalin lausunnon kanssa: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, – – jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön.” – 2. Timoteukselle 3:16, 17.

Tosi uskonto – elämäntapa

12. Mitä tarvitaan uskon lisäksi, jotta palvonta olisi oikeaa, ja missä suhteissa tosi uskonto on elämäntapa?

¹² Jeesus julisti: ”Jumala on Henki, ja häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.” (Johannes 4:24) Tosi uskonto eli palvontamuoto ei siksi ole seremonioihin tai rituaaleihin perustuvaa ulkonaista jumalisuuden näyttelemistä. Puhdas palvonta on hengellistä, ja se perustuu uskoon. (Heprealaisille 11:6) Tekojen täytyy kuitenkin tukea tuota uskoa. (Jaakob 2:17) Tosi uskonto hylkää suositut suuntaukset. Se pitää kiinni Raamatun moraalinormeista ja puhtaasta kielenkäytöstä. (1. Korinttolaisille 6:9, 10; Efesolaisille 5:3–5) Sen harjoittajat pyrkivät vilpittömästi tuottamaan Jumalan hengen hedelmää perhe-elämässään, ansiotyössään, koulussa ja jopa rentoutuessaankin. (Galatalaisille 5:22, 23) Jehovan todistajat yrittävät olla koskaan unohtamatta apostoli Paavalin neuvoa: ”Niinpä siis, syöttepä tai juotte tai teette mitä muuta tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.” (1. Korinttolaisille 10:31) Heidän uskontonsa ei ole pelkkää muodollisuutta; se on elämäntapa.

13. Mitä tosi palvontaan sisältyy, ja miksi Jehovan todistajien voidaan sanoa olevan todella uskonnollisia ihmisiä?

¹³ Tosi uskontoon sisältyy tietysti hengellisiä toimintoja. Esimerkiksi rukoileminen henkilökohtaisesti ja perheenä, Jumalan sanan ja Raamatun tutkistelun apuneuvojen säännöllinen tutkiminen ja tosi kristillisen seurakunnan kokouksissa käyminen. Viimeksi mainitut aloitetaan ja päätetään Jehovalle esitettävällä ylistyslaululla ja rukouksella. (Matteus 26:30; Efesolaisille 5:19) Rakentavia hengellisiä aiheita tarkastellaan puheissa sekä kysymyksin ja vastauksin käsiteltävissä ohjelmissa, joissa pohditaan kaikkien saatavissa olevaa painettua aineistoa. Sellaiset kokoukset pidetään yleensä siisteissä mutta ei ylen määrin koristelluissa valtakunnansaleissa, joita käytetään yksinomaan uskonnollisiin tarkoituksiin: säännöllisiin kokouksiin, vihkiäisiin ja hautajaistilaisuuksiin. Jehovan todistajat kunnioittavat valtakunnansalejaan ja suurempia konventtisalejaan Jehovan palvontaan vihittyinä paikkoina. Monista kristikunnan kirkoista poiketen valtakunnansalit eivät ole kerhohuoneita.

14. Mitä palvonta merkitsi hepreaa puhuville ihmisille, ja mikä toiminta on tunnusomaista Jehovan todistajille nykyään?

¹⁴ Totesimme aiemmin, että oppineet yhdistävät ”palvontamuodoksi” tai ”uskonnoksi” käännetyn kreikkalaisen sanan verbiin ”palvella”. On kiinnostavaa, että sen hepreankielinen vastine ʽavo·dahʹ voidaan kääntää ”palvelukseksi” tai ”palvonnaksi”. (Vrt. 2. Mooseksen kirjan 3:12:n ja 10:26:n, UM, alaviitteitä.) Heprealaisille palvonta merkitsi palvelusta. Sitä se merkitsee myös tosi palvojille nykyään. Tosi uskonnon hyvin tärkeä, tunnusomainen piirre on se, että kaikki sitä harjoittavat osallistuvat jumaliseen palvelukseen saarnaamalla ”tätä valtakunnan hyvää uutista – – koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille”. (Matteus 24:14; Apostolien teot 1:8; 5:42) Mikä uskonto tunnetaan kautta maailman siitä, että se todistaa julkisesti Jumalan valtakunnan olevan ihmiskunnan ainoa toivo?

Myönteinen, yhdistävä voima

15. Mikä on yksi tosi uskonnon huomattava piirre?

¹⁵ Väärä uskonto jakaa ihmiset. Se on aiheuttanut ja aiheuttaa yhä vihaa ja verenvuodatusta. Tosi uskonto sitä vastoin yhdistää. Jeesus sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:35) Jehovan todistajia yhdistävä rakkaus ylittää muuta ihmiskuntaa jakavat kansalliset, yhteiskunnalliset, taloudelliset ja roturajat. Todistajat pysyvät ”lujina yhdessä hengessä, kamppaillen yhtenä sieluna rinta rinnan hyvän uutisen uskon puolesta”. – Filippiläisille 1:27.

16. a) Mitä ”hyvää uutista” Jehovan todistajat saarnaavat? b) Mitkä profetiat täyttyvät Jehovan kansassa, ja mitä siunauksia siitä on seurannut?

¹⁶ Heidän saarnaamansa ”hyvän uutisen” mukaan Jumalan muuttumaton tarkoitus toteutuu pian. Hänen tahtonsa tulee tapahtumaan ”myös maan päällä niin kuin taivaassa”. (Matteus 6:10) Jehovan loistoisa nimi pyhitetään, ja maasta tulee paratiisi, jossa tosi palvojat voivat elää ikuisesti. (Psalmi 37:29) Kirjaimellisesti miljoonat ihmiset kaikissa maissa liittyvät Jehovan todistajien yhteyteen sanoen Raamatun ennustuksen täyttymykseksi: ”Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.” (Sakarja 8:23) Jehova siunaa kansaansa. ”Pienestä” on tosiaan kasvanut ”väkevä kansa”, maailmanlaajuinen seurakunta, joka on täysin yhdistynyt joka suhteessa – ajatuksessa, työssä ja palvonnassa. (Jesaja 60:22) Tällaista ei väärä uskonto ole koskaan onnistunut saamaan aikaan.

Puhtaan uskonnon riemuvoitto

17. Mikä odottaa Suurta Babylonia, ja miten se toteutuu?

¹⁷ Jumalan sana on ennustanut vertauskuvallisesti ”Suureksi Babyloniksi” kutsutun väärän uskonnon maailmanmahdin tuhon. Maan ”kuninkaita” eli poliittisia hallitsijoita edustavat Raamatussa pedon vertauskuvalliset sarvet. Raamatussa ilmaistaan, että Jumala panee näiden hallitsijoiden sydämeen ajatuksen syöstä vallasta ja tuhota täysin tämä Saatana Panettelijan portonkaltainen laitos. – Ks. Ilmestys 17:1, 2, 5, 6, 12, 13, 15–18.b

18. Minkä tärkeän syyn Raamattu esittää Suuren Babylonin tuhoamiseen, ja milloin väärä uskonto aloitti tämän kauhistavan menettelynsä?

¹⁸ Miksi Suuri Babylon ansaitsee tuhon? Raamattu vastaa: ”Hänestä on löydetty profeettojen ja pyhien ja kaikkien niiden veri, jotka on tapettu maan päällä.” (Ilmestys 18:24) Jeesus osoitti tämän väärän uskonnon hankkiman verivelan olevan peräisin jo Babylonin perustamista edeltävältä ajalta, kun hän tuomitsi Suureen Babyloniin liittyneen juutalaisuuden uskonnolliset johtajat sanomalla: ”Käärmeet, kyykäärmeitten jälkeläiset, kuinka te pakenisitte Gehennan tuomiota? – – päällenne [tulee] kaikki se vanhurskas veri, joka on vuodatettu maan päällä vanhurskaan Aabelin verestä” lähtien. (Matteus 23:33–35) Väärä uskonto, joka sai alkunsa maan päällä Eedenissä tapahtuneen kapinan aikoihin, joutuu tosiaan vastaamaan kauhistavasta verivelastaan.

19, 20. a) Mitä tosi palvojat tekevät sen jälkeen kun Suuren Babylonin tuomio on pantu täytäntöön? b) Mitä sitten tapahtuu, ja mikä odote avautuu kaikkien tosi palvojien eteen?

¹⁹ Suuren Babylonin tuhon jälkeen maan päällä olevat tosi palvojat yhtyvät taivaalliseen kuoroon, joka laulaa: ”Ylistäkää Jahia! – – Sillä hän on pannut täytäntöön sen suuren porton tuomion – – ja kostanut orjiensa veren ja vaatinut sen hänen kädestään. – – Ja portosta nousee savu aina ja ikuisesti.” – Ilmestys 19:1–3.

²⁰ Sitten tuhotaan muut Saatanan näkyvän järjestön osat. (Ilmestys 19:17–21) Tämän jälkeen Saatana, kaiken väärän uskonnon perustaja, ja hänen demoninsa heitetään syvyyteen. He eivät ole enää vapaita vainotakseen Jehovan tosi palvojia. (Ilmestys 20:1–3) Puhdas uskonto on silloin saanut riemuvoiton väärästä palvonnasta. Uskollisilla miehillä ja naisilla, jotka noudattavat Jumalan varoitusta ja pakenevat nyt Suuresta Babylonista, on mahdollisuus säilyä elossa ja astua Jumalan uuteen maailmaan. Siellä he voivat harjoittaa tosi uskontoa ja palvella ja palvoa Jehovaa ikuisesti.

[Alaviitteet]

Pane muistisi kokeeseen

◻ Kenen näkemys uskonnosta on tärkein ja miksi?

◻ Mitä kahta tosi uskonnon vaatimusta Jaakob korosti?

◻ Mainitse muita puhtaan palvonnan vaatimuksia.

◻ Mitä ”hyvää uutista” Jehovan todistajat saarnaavat?

◻ Miten tosi uskonto saa riemuvoiton väärästä uskonnosta?

[Kuva s. 17]

Uskonnolliset johtajat kokoontuivat Assisiin Italiaan lokakuussa 1986

[Kuva s. 19]

Tosi uskontoon sisältyy kokoontuminen palvontaa varten