Varo ilmaisemasta väärää huomaavaisuutta
1 Jehovan kansa tunnetaan huomaavaisesta ja anteliaasta hengestään. Se ilmenee usein aineellisella tavalla jäljitellessämme laupiasta samarialaista, josta Jeesus puhui koskettavassa kuvauksessaan (Luuk. 10:29–37). Jotkut, jotka eivät ole aineellisen tuen arvoisia, voivat kuitenkin yrittää käyttää hyväkseen huomaavaisuuttamme. Näin ollen rakkautemme toisia kohtaan täytyy olla tasapainossa ”täsmällisen tiedon ja täyden havaintokyvyn” kanssa (Fil. 1:9).
2 Seurakunnassa: Joku esimerkiksi voi pyytää tukea ja sanoa olevansa työtön tai esittää muita syitä. Toisinaan tällaiset ihmiset eivät etsi aktiivisesti työtä vaan haluavat vain toisten järjestävän heille elämän välttämättömyydet. Apostoli Paavali antoi sellaisista käskyn: ”Jos joku ei tahdo tehdä työtä, älköön hän syökökään.” (2. Tess. 3:10.)
3 ”Aika ja aavistamattomat tapahtumat” kohtaavat meitä kaikkia, joten jos kärsimme puutetta, olemme vailla ”leipäämme täksi päiväksi”, meidän ei tulisi huolestua liiaksi, sillä Jehova pitää huolta niistä, jotka rakastavat häntä ja tekevät hänen tahtonsa (Saarn. 9:11, UM; Matt. 6:11, 31, 32). Tarpeessa oleva voisi havaita hyödylliseksi puhua asiasta jollekulle vanhimmalle. Vanhimmat voivat tuntea yhteiskunnan huoltojärjestelmän, jonka tarkoitus on antaa tukea, ja he voivat ehkä auttaa täyttämään hakupapereita tai ymmärtämään tuen saamisen vaatimukset. Joka tapauksessa vanhimmat voivat arvioida kunkin tukea pyytävän olosuhteet ja päättää, mitä voidaan tehdä. (Vrt. 1. Tim. 5:3–16.)
4 Matkustavat petkuttajat: Seura saa jatkuvasti sellaisia raportteja, että matkustavat petkuttajat ovat saaneet pettämällä rahaa ja muuta aineellista joihinkin seurakuntiin kuuluvilta. Tämän ei pitäisi olla meille yllätys, koska Raamattu varoittaa meitä, että ”pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan eksyttäen ja eksyen” (2. Tim. 3:13). Usein nämä petkuttajat väittävät jääneensä yksin avuttomina vieraaseen paikkaan ja tarvitsevansa rahaa hankkiakseen kuljetuksen ja ruokaa kotimatkaa varten. Vaikka he saattavat kuulostaa vilpittömiltä, he eivät useimmissa tapauksissa ole lainkaan Jehovan todistajia, vaan vain teeskentelevät olevansa.
5 Jos tuntematon ihminen pyytää tukea, on viisasta kääntyä jonkun seurakunnan vanhimman puoleen, joka voi ottaa johdon sen ratkaisemisessa, onko hän veljemme. Tavallisesti tulee soittaa jollekin sen seurakunnan vanhimmalle, johon hän kuuluu, jotta hänen asemansa voidaan vahvistaa. Aidot veljet ja sisaret, jotka havaitsevat yllättäen tarvitsevansa apua, ymmärtävät, että tällainen tiedustelu on kaikkien asianosaisten suojaksi. Toisaalta tällainen tarkistus paljastaa petkuttajat. Meidän ei tarvitse olla tarpeettoman epäluuloisia kaikkia tuntemattomia kohtaan, mutta meidän täytyy varoa pahoja petkuttajia. (Ks. myös km 9/80 s. 3.)
6 Viisas kuningas Salomo neuvoi: ”Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit.” (Sananl. 3:27.) Viisaan tarkkanäköisyytemme avulla voimme olla jatkuvasti armollisia, samalla kun varomme ilmaisemasta väärää huomaavaisuutta.