Kahdestoista luku
Kasteesi merkitys
1. Miksi vesikasteen pitäisi kiinnostaa meitä jokaista henkilökohtaisesti?
VUONNA 29 Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen Jordanissa veteen upottamalla. Jehova itse katseli tuota tapahtumaa ja ilmaisi hyväksyntänsä sen johdosta. (Matteus 3:16, 17.) Näin Jeesus antoi mallin, jota kaikki hänen opetuslapsensa seuraisivat. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Jeesus antoi opetuslapsilleen seuraavat ohjeet: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä.” (Matteus 28:18, 19.) Onko sinut kastettu Jeesuksen edellä esittämän käskyn mukaisesti? Ellei ole, niin valmistaudutko menemään kasteelle?
2. Mitkä kasteeseen liittyvät kysymykset kaipaavat vastausta?
2 Onpa ihminen kastettu tai ei, kasteen ymmärtäminen selvästi on tärkeää jokaiselle, joka haluaa palvella Jehovaa ja elää hänen vanhurskaassa uudessa maailmassaan. Muiden muassa seuraavat kysymykset ovat vastauksen arvoisia: Onko kristillisellä kasteella nykyään sama merkitys kuin Jeesuksen kasteella oli? Mitä merkitsee tuleminen kastetuksi ”Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä”? Mitä liittyy elämiseen sopusoinnussa kristillisen vesikasteen merkityksen kanssa?
Johanneksen suorittamat kasteet
3. Keihin Johanneksen suorittama kaste rajoittui?
3 Noin puoli vuotta ennen Jeesuksen kastamista Johannes Kastaja meni saarnaamaan Juudean erämaahan ja sanoi: ”Katukaa, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matteus 3:1, 2.) Ihmiset kuulivat Johanneksen sanat ja noudattivat niitä. He tunnustivat avoimesti syntinsä, katuivat niitä ja tulivat Johanneksen luo, jotta hän kastaisi heidät Jordanissa. Tuo kaste oli juutalaisia varten. (Luukas 1:13–16; Apostolien teot 13:23, 24.)
4. Miksi ensimmäisen vuosisadan juutalaisten oli kiireellisen tärkeää katua?
4 Noiden juutalaisten oli kiireellisen tärkeää katua. Heidän esi-isänsä olivat vuonna 1513 eaa. Siinainvuorella solmineet kansana liiton – muodollisen, juhlallisen sopimuksen – Jehova Jumalan kanssa. Mutta törkeiden syntiensä vuoksi he eivät täyttäneet velvollisuuksiaan tuossa liitossa, ja siksi se tuomitsi heidät. Jeesuksen päivinä heidän tilanteensa oli kriittinen. Malakian ennustama ”Jehovan suuri ja pelottava päivä” oli lähellä. Tuo ”päivä” koittikin vuonna 70, jolloin Rooman armeija tuhosi Jerusalemin, sen temppelin ja yli miljoona juutalaista. Johannes Kastaja, joka oli innokas tosi palvonnan kannattaja, lähetettiin ennen tuota tuhoa ’toimittamaan Jehovalle valmistettu kansa’. Heidän piti katua syntejä, joita he olivat tehneet Mooseksen välittämää lakiliittoa vastaan, ja olla valmiit ottamaan vastaan Jumalan Poika, Jeesus, jonka Jehova lähettäisi heille. (Malakia 4:4–6; Luukas 1:17; Apostolien teot 19:4.)
5. a) Miksi Jeesuksen tuleminen kastettavaksi sai Johanneksen ymmälleen? b) Mitä Jeesuksen kaste kuvasi?
5 Jeesus itsekin tuli Johanneksen luo kastettavaksi. Minkä vuoksi? Koska Johannes tiesi, ettei Jeesuksella ollut syntejä tunnollaan, hän sanoi: ”Minunhan pitää saada sinulta kaste, ja sinäkö tulet minun luokseni?” Mutta Jeesuksen kasteen piti kuvata jotain muuta. Siksi Jeesus vastasi: ”Salli se tällä kertaa, sillä siten meidän on sopivaa panna täytäntöön kaikki, mikä on vanhurskasta.” (Matteus 3:13–15.) Koska Jeesus oli synnitön, hänen kasteensa ei kuvannut syntien katumista, eikä hänen tarvinnut myöskään vihkiytyä Jumalalle, sillä hän kuului jo Jehovalle vihkiytyneeseen kansaan. Sen sijaan hänen menemisensä kasteelle 30-vuotiaana oli hänen tapauksessaan ainutlaatuista, ja se kuvasi sitä, että hän tarjoutui taivaalliselle Isälleen tehdäkseen siitä eteenpäin Hänen tahtonsa.
6. Miten vakavasti Jeesus suhtautui Jumalan häntä koskevan tahdon toteuttamiseen?
6 Jumalan tahtoon Kristuksen Jeesuksen suhteen sisältyi osallistuminen Valtakuntaan liittyvään toimintaan (Luukas 8:1). Siihen sisältyi myös hänen täydellisen ihmiselämänsä uhraaminen lunnaina ja perustana uudelle liitolle (Matteus 20:28; 26:26–28; Heprealaisille 10:5–10). Jeesus suhtautui erittäin vakavasti siihen, mitä hänen vesikasteensa kuvasi. Hän ei sallinut huomionsa hajaantua muihin kohteisiin. Maanpäällisen elämänsä loppuun asti hän teki uskollisesti Jumalan tahdon siten, että hän piti Jumalan valtakunnan saarnaamista päätyönään (Johannes 4:34).
Kristittyjen opetuslasten vesikaste
7. Mitä kasteeseen liittyvää ohjetta kristityt alkoivat noudattaa vuoden 33 helluntaista lähtien?
7 Johannes kastoi Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset vedessä ja ohjasi heidät sitten Jeesuksen luo; heillä oli nyt mahdollisuus päästä taivasten Valtakunnan jäseniksi (Johannes 3:25–30). Nämä opetuslapsetkin kastoivat Jeesuksen ohjauksessa joitakin ihmisiä, ja heidän suorittamallaan kasteella oli sama merkitys kuin Johanneksen kasteella (Johannes 4:1, 2). Vuoden 33 helluntaista lähtien he alkoivat kuitenkin täyttää käskyä kastaa ihmiset ”Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä” (Matteus 28:19). Meidän on erittäin hyödyllistä tarkastella, mitä se merkitsee.
8. Mitä ”Isän – – nimessä” kastetuksi tuleminen merkitsee?
8 Mitä merkitsee tuleminen kastetuksi ”Isän – – nimessä”? Se merkitsee hänen nimensä, asemansa, valtansa, tarkoituksensa ja lakiensa hyväksymistä. Ajattele, mitä tähän sisältyy. 1) Psalmissa 83:18 sanotaan hänen nimestään: ”Sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” 2) Hänen asemastaan sanotaan 2. Kuninkaiden kirjan 19:15:ssä: ”Oi Jehova, – – sinä yksin olet – – tosi Jumala.” 3) Hänen vallastaan sanotaan Ilmestyksen 4:11:ssä: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä olet luonut kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja ne luotiin.” 4) Meidän täytyy myös tunnustaa, että Jehova on Elämänantaja, joka on päättänyt pelastaa meidät synnistä ja kuolemasta: ”Pelastus kuuluu Jehovalle.” (Psalmit 3:8; 36:9.) 5) Meidän täytyy hyväksyä, että Jehova on Korkein Lainantaja: ”Jehova on Tuomarimme, Jehova on Lainantajamme, Jehova on Kuninkaamme.” (Jesaja 33:22.) Koska hän on kaikkea tätä, Raamatussa kehotetaan: ”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämelläsi ja koko sielullasi ja koko mielelläsi.” (Matteus 22:37.)
9. Mitä ”Pojan – – nimessä” kastetuksi tuleminen merkitsee?
9 Mitä merkitsee kaste ”Pojan – – nimessä”? Se merkitsee sitä, että tunnustaa Jeesuksen Kristuksen nimen, aseman ja vallan. Hänen nimensä Jeesus merkitsee ’Jehova on pelastus’. Hänen asemansa johtuu siitä, että hän on Jumalan ainosyntyinen Poika, jonka Jumala loi ensimmäisenä (Matteus 16:16; Kolossalaisille 1:15, 16). Johanneksen 3:16 sanoo tästä Pojasta: ”Jumala rakasti [lunastuskelpoisten ihmisten] maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Koska Jeesus kuoli uskollisena, Jumala herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle lisää valtaa. Apostoli Paavalin sanojen mukaan Jumala ”korottikin – – [Jeesuksen] ylempään asemaan” kaikkeudessa, heti seuraavaksi Jehovan jälkeen. Siksi oli tarkoitus, että ”Jeesuksen nimessä jokainen polvi notkistuisi – – ja jokainen kieli tunnustaisi avoimesti Jeesuksen Kristuksen olevan Herra Jumalan, Isän, kunniaksi”. (Filippiläisille 2:9–11.) Tämä merkitsee itse Jehovasta lähtöisin olevien Jeesuksen käskyjen tottelemista (Johannes 15:10).
10. Mitä ”pyhän hengen nimessä” kastetuksi tuleminen merkitsee?
10 Mitä merkitsee tuleminen kastetuksi ”pyhän hengen nimessä”? Se merkitsee pyhän hengen osan ja toiminnan tunnustamista. Mikä pyhä henki sitten on? Se on Jehovan vaikuttava voima, jonka avulla hän toteuttaa tarkoituksensa. Jeesus sanoi seuraajilleen: ”Minä pyydän Isältä, ja hän antaa teille toisen auttajan olemaan kanssanne ikuisesti, totuuden hengen.” (Johannes 14:16, 17.) Mitä he pystyisivät tämän ansiosta tekemään? Jeesus sanoi heille edelleen: ”Te saatte voimaa, kun pyhä henki tulee päällenne, ja te tulette olemaan todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin asti.” (Apostolien teot 1:8.) Pyhän hengen välityksellä Jehova henkeytti myös Raamatun kirjoittamisen: ”Profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan pyhän hengen johtamina ihmiset puhuivat sen, minkä saivat Jumalalta.” (2. Pietarin kirje 1:21.) Me tunnustamme siis pyhän hengen osan, kun tutkimme Raamattua. Tunnustamme pyhän hengen myös siten, että pyydämme Jehovaa auttamaan meitä tuottamaan ”hengen hedelmää”, joka on ”rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä” (Galatalaisille 5:22, 23).
11. a) Mitä kaste merkitsee nykyään? b) Miten kastettava ikään kuin kuolee ja nousee kuolleista?
11 Jeesuksen ohjeiden mukaisesti vuodesta 33 lähtien kastettiin ensiksi juutalaisia ja juutalaisuuteen kääntyneitä. Pian sen jälkeen kristityksi opetuslapseksi tuleminen tehtiin mahdolliseksi myös samarialaisille. Sitten vuonna 36 kutsu laajennettiin käsittämään myös ympärileikkaamattomia pakanoita. Ennen kuin samarialaiset ja pakanat voitiin kastaa, heidän piti vihkiytyä henkilökohtaisesti Jehovalle palvelemaan häntä hänen Poikansa opetuslapsina. Tämä on vielä nykyäänkin kristillisen vesikasteen merkitys. Kokonaan veteen upottaminen on sopiva vertauskuva tästä henkilökohtaisesta vihkiytymisestä, sillä kaste kuvaa hautaamista. Kastevesien alle meneminen edustaa sitä, että ihminen kuolee entiselle elämäntavalleen. Nostaminen pois vedestä kuvaa sitä, että hänet tehdään eläväksi toteuttamaan Jumalan tahtoa. Tämä ”yksi kaste” soveltuu kaikkiin, joista tulee tosi kristittyjä. Heistä tulee kasteessa Jehovan kristittyjä todistajia, Jumalan virkaanasetettuja sananpalvelijoita. (Efesolaisille 4:5; 2. Korinttilaisille 6:3, 4.)
12. Mitä kristillinen vesikaste vastaa ja miten?
12 Tällaisella kasteella on suuri pelastusarvo Jumalan silmissä. Esimerkiksi kun apostoli Pietari oli maininnut Nooan rakentaneen arkin, jossa hän ja hänen perheensä säilyivät vedenpaisumuksen läpi, hän kirjoitti: ”Se, mikä vastaa tätä, nimittäin kaste (ei lihan saastan poistaminen, vaan hyvän omantunnon pyytäminen Jumalalta), pelastaa nyt myös teidät Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen välityksellä.” (1. Pietarin kirje 3:21.) Arkki oli havainnollinen todiste siitä, että Nooa oli uskollisesti tehnyt Jumalan määräämän työn. Kun arkki oli saatu valmiiksi, ”silloinen maailma kärsi tuhon, kun se hukutettiin vedellä” (2. Pietarin kirje 3:6). Mutta Nooa ja hänen perheensä, ”kahdeksan sielua, vietiin turvallisesti veden läpi” (1. Pietarin kirje 3:20).
13. Mistä kristitty pelastuu vesikasteen välityksellä?
13 Nykyään ne, jotka vihkiytyvät Jehovalle sen uskon perusteella, joka heillä on ylösnousseeseen Kristukseen, kastetaan tuon vihkiytymisen vertauskuvaksi. He ryhtyvät tekemään meidän aikaamme koskevaa Jumalan tahtoa, ja he pelastuvat nykyisestä pahasta maailmasta (Galatalaisille 1:3, 4). He eivät ole enää matkalla tuhoon nykyisen pahan asiainjärjestelmän mukana. He pelastuvat siitä, ja Jumala antaa heille hyvän omantunnon. Apostoli Johannes vakuuttaa Jumalan palvelijoille: ”Maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” (1. Johanneksen kirje 2:17.)
Velvollisuuksiemme mukaan eläminen
14. Miksi kaste ei sinänsä takaa pelastusta?
14 Olisi erehdys päätellä, että kasteelle meneminen sinänsä takaisi pelastuksen. Sillä on arvoa vain, jos ihminen on todella vihkiytynyt Jehovalle Jeesuksen Kristuksen kautta ja jos hän sen jälkeen toteuttaa Jumalan tahtoa uskollisena loppuun asti. ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matteus 24:13.)
15. a) Mitä Jumala nykyään tahtoo kastetuilta kristityiltä? b) Miten tärkeää kristittynä opetuslapsena olemisen pitäisi olla elämässämme?
15 Jumalan tahto Jeesuksen suhteen koski myös sitä, miten hän käytti elämänsä ihmisenä. Se oli määrä luovuttaa uhriksi. Meidän tulisi puolestamme antaa ruumiimme Jumalalle ja elää uhrautuvaa elämää siten, että teemme Jumalan tahdon (Roomalaisille 12:1, 2). Emme varmastikaan tekisi Jumalan tahtoa, jos vaikkapa vain silloin tällöin tahallamme käyttäytyisimme ympärillämme olevan maailman tavoin tai jos keskittäisimme elämämme itsekkäiden päämäärien tavoitteluun ja palvelisimme Jumalaa vain nimellisesti (1. Pietarin kirje 4:1–3; 1. Johanneksen kirje 2:15, 16). Kun muuan juutalainen kysyi Jeesukselta, mitä hänen piti tehdä saadakseen ikuisen elämän, Jeesus myönsi, että oli tärkeää elää moraalisesti puhdasta elämää. Mutta sitten hän kiinnitti huomiota johonkin, joka oli vielä tärkeämpää: kristittynä opetuslapsena, Jeesuksen seuraajana, olemiseen. Sen täytyy olla elämän pääasia. Aineelliset tavoitteet eivät saa syrjäyttää sitä. (Matteus 19:16–21.)
16. a) Mikä Valtakuntaan liittyvä velvollisuus on kaikilla kristityillä? b) Mainitse joitakin sivuilla 116 ja 117 kuvailtuja tehokkaita tapoja Valtakunnan työn tekemiseen. c) Mitä kokosydäminen osallistuminen todistustyöhön osoittaa?
16 On syytä jälleen korostaa, että Jumalan tahto Jeesuksen suhteen sisälsi elintärkeää Jumalan valtakuntaan liittyvää toimintaa. Jeesus itse oli voideltu Kuninkaaksi. Maan päällä ollessaan hän toimi kuitenkin myös tuon Valtakunnan innokkaana todistajana. Meillä on tehtävänämme samanlainen todistamistyö, ja meillä on hyvät syyt tehdä sitä kokosydämisesti. Siten osoitamme, että arvostamme Jehovan suvereeniutta ja rakastamme toisia ihmisiä (Matteus 22:36–40). Osoitamme myös, että muodostamme kaikkialla maailmassa toimivien palvojatovereittemme kanssa yhdistetyn joukon, jonka kaikki jäsenet ovat Valtakunnan julistajia. Yhdessä, ykseydessä kautta maailman, riennämme kohti ikuista elämää, joka saadaan tuon Valtakunnan maallisella valta-alueella.
Kertauskysymyksiä
• Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja on Jeesuksen kasteen ja nykyisen vesikasteen välillä?
• Mitä merkitsee tuleminen kastetuksi ”Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä”?
• Mitä liittyy siihen, että elää kristillisen vesikasteen velvollisuuksien mukaisesti?
[Kuvat s. 116, 117]
JOITAKIN TAPOJA JULISTAA VALTAKUNTAA
Ovelta ovelle
Sukulaisille
Työtovereille
Koulutovereille
Kadulla
Tekemällä uusintakäyntejä kiinnostuneiden luo
Raamatun kotitutkisteluissa