”Jumalan monenlaisilla tavoilla ilmaistu ansaitsematon hyvyys”

Apostoli Pietari toteaa, että kristittyjä ’murehduttavat monenlaiset koettelemukset’ (1. Pietarin kirje 1:6). Myöhemmin hän sanoo henkeytetyssä kirjeessään, että ”Jumalan – – ansaitsematon hyvyys” ilmenee ”monenlaisilla tavoilla” (1. Pietarin kirje 4:10). Ilmauksessa ”monenlaisilla tavoilla” on edellä mainitun alkuperäisen kreikkalaisen sanan eräs muoto. Muuan raamatunoppinut kommentoi tätä ilmausta seuraavasti: ”Tämä on syvällinen ajatus. – – Sanan poikilos yhdistäminen Jumalan armoon [eli ansaitsemattomaan hyvyyteen] merkitsee sitä, ettei ihmisen elämässä ole tilannetta, johon Jumalan armo ei sopisi.” Hän jatkaa: ”Ei ole olemassa sellaisia olosuhteita tai sellaista kriisiä, hätätapausta tai tarvetta, joihin Jumalan armo ei löytäisi ratkaisua ja joita Jumalan armo ei onnistuisi selvittämään ja voittamaan. Elämässä ei ole mitään sellaista, mistä ei voisi selviytyä Jumalan armon avulla. Tämä värikäs sana poikilos johtaa ajatuksemme suoraan Jumalan moninaiseen armoon, joka tosiaankin voi auttaa meitä kaikessa.”

Jumalan ansaitsematon hyvyys auttaa kestämään koettelemuksia

Pietarin mukaan Jumalan ansaitsematon hyvyys ilmenee muun muassa niiden erilaisten ihmisten kautta, joista kristillinen seurakunta koostuu (1. Pietarin kirje 4:11). Jokaisella Jumalan palvelijalla on hengellisiä lahjoja eli kykyjä, jotka saattavat olla rohkaisun lähteenä niille, jotka kohtaavat koettelemuksia (Roomalaisille 12:6–8). Esimerkiksi jotkut seurakunnan jäsenet osaavat opettaa Raamatun totuuksia taitavasti. Heidän viisaat sanansa innoittavat ja kannustavat toisia kestämään (Nehemia 8:1–4, 8, 12). Toiset tekevät säännöllisesti paimennuskäyntejä tukea tarvitsevien luo. Näin he rohkaisevat ja ’lohduttavat sydämiä’ (Kolossalaisille 2:2). Valvojat antavat hengellisen lahjan tehdessään tällaisia uskoa vahvistavia käyntejä (Johannes 21:16). Jotkut seurakuntaan kuuluvat taas tunnetaan siitä, että he osoittavat lämpöä, sääliä ja hellyyttä ollessaan tekemisissä koettelemusten murehduttamien uskovien kanssa (Apostolien teot 4:36; Roomalaisille 12:10; Kolossalaisille 3:10). Näiden rakkaudellisten veljien ja sisarten osoittama empatia ja heidän aktiivinen apunsa ovat merkittävä ilmaus Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä (Sananlaskut 12:25; 17:17).

Olipa koettelemuksemme siis luonteeltaan millainen tahansa, Jumalan ansaitsematon hyvyys voi auttaa meitä kestämään sen (Jaakobin kirje 1:17). Oikeaan aikaan tuleva sopiva tuki, jota Jehova antaa palvelijoilleen – olivatpa heidän kiusauksensa tai ongelmansa kuinka monenkirjavia hyvänsä – on vain yksi todiste ”Jumalan erittäin moninaisesta viisaudesta” (Efesolaisille 3:10). Etkö olekin samaa mieltä?