Veljellisen kiintymyksen avaimen löytäminen

”Lisätkää – – jumaliseen antaumukseenne veljellistä kiintymystä.” (2. PIETARIN KIRJE 1:5–7.)

1. Mikä on yksi suurimmista syistä siihen, että Jehovan kansan kokoontumiset ovat niin onnellisia tilaisuuksia?

MUUAN lääkäri, joka ei ollut Jehovan todistaja, oli läsnä Vartiotornin raamattukoulun Gileadin päättäjäisissä, kun hänen tyttärensä valmistui tuosta lähetyskoulusta. Onnellinen väkijoukko teki häneen niin syvän vaikutuksen, että hän arveli näiden ihmisten olevan suhteellisen terveitä. Miksi tuo väkijoukko oli niin onnellinen? Mikä tekee itse asiassa kaikista Jehovan kansan kokoontumisista – seurakunnissa, kierros- ja piirikonventeissa – onnellisia tilaisuuksia? Eikö juuri se veljellinen kiintymys, jota tuohon kansaan kuuluvat ilmaisevat toisiaan kohtaan? Veljellinen kiintymys on epäilemättä yksi syy siihen, että on sanottu, ettei mikään muu uskonnollinen ryhmä saa niin paljon iloa, onnellisuutta ja mielihyvää uskonnosta kuin Jehovan todistajat.

2, 3. Mitkä kaksi kreikkalaista sanaa liittyvät siihen, miten meidän tulee suhtautua toinen toiseemme, ja mitä selvästi erottuvia ominaispiirteitä noilla sanoilla on?

² Voimme odottaakin näkevämme sellaista veljellistä kiintymystä, koska apostoli Pietari sanoi 1. Pietarin kirjeen 1:22:ssa: ”Kun nyt olette puhdistaneet sielunne tottelevaisuudellanne totuutta kohtaan, minkä tuloksena on veljellinen rakkaus [”veljellinen kiintymys”, engl. UM (1984)], jossa ei ole ulkokultaisuutta, rakastakaa toisianne hellittämättömän hartaasti sydämestä.” Yksi tässä ”veljelliseksi kiintymykseksi” käännetyn kreikkalaisen sanan perusosista on fi·liʹa (kiintymys). Sen merkitys liittyy läheisesti yleensä ”rakkaudeksi” käännetyn sanan a·gaʹpē merkitykseen (1. Johanneksen kirje 4:8). Vaikka sanoja veljellinen kiintymys ja rakkaus käytetäänkin usein samaa merkitsevinä, niillä on erityisiä ominaispiirteitä. Meidän ei tule monien raamatunkääntäjien tavoin sekoittaa niitä keskenään. Kuten tulemme huomaamaan tuonnempana, on veljellistä kiintymystä ja aivan erityistä veljellistä kiintymystä.

³ Käsitellessään näiden kahden kreikan sanan välistä eroa muuan tutkija sanoi, että fi·liʹa on ”aivan varmasti lämpöä, läheisyyttä ja kiintymystä merkitsevä sana”. Toisaalta taas a·gaʹpē liittyy enemmänkin mieleen. Vaikka meidän käsketäänkin rakastaa (a·gaʹpē) vihollisiamme, me emme tunne kiintymystä heitä kohtaan. Miksi emme? Koska ”huono seura turmelee hyödylliset tavat” (1. Korinttolaisille 15:33). Myös seuraava apostoli Pietarin kehotus osoittaa, että näillä sanoilla on eroa: ”Lisätkää – – veljelliseen kiintymykseenne rakkautta.” (2. Pietarin kirje 1:5–7; vrt. Johannes 21:15–17.)a

Esimerkkejä aivan erityisestä veljellisestä kiintymyksestä

4. Miksi Jeesus ja Johannes tunsivat erityistä kiintymystä toisiaan kohtaan?

⁴ Jumalan sanassa kerrotaan lukuisia oivallisia esimerkkejä aivan erityisestä veljellisestä kiintymyksestä. Tämä erityinen kiintymys ei perustu johonkin päähänpistoon vaan huomattavien ominaisuuksien arvostamiseen. Tunnetuin esimerkki tällaisesta kiintymyksestä on varmasti se kiintymys, jota Jeesus Kristus tunsi apostoli Johannekseen. Jeesus tunsi epäilemättä veljellistä kiintymystä kaikkia uskollisia apostoleitaan kohtaan, ja hänellä oli siihen hyvät syyt (Luukas 22:28). Hän ilmaisi kiintymyksensä muun muassa pesemällä heidän jalkansa; näin hän opetti heille nöyryyttä (Johannes 13:3–16). Jeesus oli kuitenkin erityisen kiintynyt Johannekseen, ja Johannes mainitseekin tämän toistuvasti (Johannes 13:23; 19:26; 20:2). Vaikka Jeesuksella oli aihetta ilmaista kiintymystä opetuslapsiaan ja apostoleitaan kohtaan, Johanneksen erittäin syvä arvostus Jeesusta kohtaan oli varsin todennäköisesti syynä siihen, että Jeesus oli erityisen kiintynyt häneen. Voimme havaita tämän siitä, mitä Johannes kirjoittaa sekä evankeliumissaan että henkeytetyissä kirjeissään. Hän mainitsee rakkauden noissa kirjoituksissaan lukuisia kertoja. Se että Johannes arvosti hyvin suuresti Jeesuksen hengellisiä ominaisuuksia, käy ilmi siitä, mitä hän kirjoitti Johanneksen evankeliumin lukuihin 1 ja 13–17, sekä hänen toistuvista viittauksistaan siihen, että Jeesus oli ollut olemassa ennen ihmiseksi tuloaan (Johannes 1:1–3; 3:13; 6:38, 42, 58; 17:5; 18:37).

5. Mitä voidaan sanoa siitä erityisestä kiintymyksestä, jota Paavali ja Timoteus tunsivat toisiinsa?

⁵ Huomion arvoista on myös se aivan erityinen veljellinen kiintymys, jota apostoli Paavali ja hänen kristitty toverinsa Timoteus tunsivat toisiaan kohtaan ja joka perustui varmasti siihen, että he arvostivat toinen toisensa ominaisuuksia. Paavali esittää kauniita lausuntoja Timoteuksesta. Hän kirjoittaa esimerkiksi: ”Minulla ei ole ketään muuta suhtautumistavalta hänen kaltaistaan, joka todella huolehtisi teitä koskevista asioista. – – te tunnette sen todisteen, jonka hän antoi itsestään, että niin kuin lapsi isän kanssa hän palveli kuin orja minun kanssani hyvän uutisen edistämisessä.” (Filippiläisille 2:20–22.) Paavalin lämmin kiintymys Timoteukseen paljastuu niistä monista henkilökohtaisista huomautuksista, joita hän esittää Timoteukselle kirjoittamissaan kirjeissä. Pane merkille, mitä sanotaan esimerkiksi 1. Timoteuksen kirjeen 6:20:ssä: ”Oi Timoteus, varjele se, mikä on uskottu haltuusi.” (Ks. myös 1. Timoteukselle 4:12–16; 5:23; 2. Timoteukselle 1:5; 3:14, 15.) Kun verrataan Paavalin Timoteukselle kirjoittamia kirjeitä hänen Tiitukselle lähettämäänsä kirjeeseen, huomataan hyvin selvästi, että Paavali oli erittäin kiintynyt nuoreen Timoteukseen. Timoteuksen on täytynyt suhtautua samalla tavalla heidän ystävyyteensä, kuten voidaan havaita 2. Timoteuksen kirjeen 1:3, 4:ssä olevista Paavalin sanoista: ”Lakkaamatta muistan sinua rukouksissani – – kaivatessani sinun näkemistäsi, muistaessani kyyneleitäsi, jotta täyttyisin ilolla.”

6, 7. Mitä Daavid ja Joonatan tunsivat toinen toistaan kohtaan ja miksi?

⁶ Myös Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa mainitaan erinomaisia esimerkkejä, muun muassa Daavidin ja Joonatanin esimerkki. Kerrotaan, että sen jälkeen kun Daavid oli surmannut Goljatin, ”kiintyi Joonatan kaikesta sielustaan Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa”. (1. Samuelin kirja 18:1.) Varmasti arvostus sitä kohtaan, että Daavid oli esimerkillisen innokas Jehovan nimen puolesta ja kohtasi pelottomasti Goljat-jättiläisen, sai Joonatanin tuntemaan erityistä kiintymystä Daavidiin.

⁷ Joonatan oli niin kiintynyt Daavidiin, että hän vaaransi oman henkensä puolustaessaan Daavidia kuningas Saulia vastaan. Joonatan ei milloinkaan ollut harmissaan siitä, että Jehova oli valinnut Daavidin Israelin seuraavaksi kuninkaaksi. (1. Samuelin kirja 23:17.) Daavid tunsi yhtä syvää kiintymystä Joonatania kohtaan. Tämä käy ilmi siitä, mitä hän sanoi murehtiessaan Joonatanin kuolemaa: ”Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus.” Syvä arvostus oli tosiaan leimallista heidän suhteelleen. (2. Samuelin kirja 1:26.)

8. Ketkä kaksi naista olivat erityisen kiintyneitä toisiinsa ja miksi?

⁸ Heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan oivallinen esimerkki myös kahden naisen – Noomin ja hänen leskeksi jääneen miniänsä Ruutin – välillä vallinneesta erityisestä kiintymyksestä. Palauta mieleesi sanat, jotka Ruut lausui Noomille: ”Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin, pois sinun tyköäsi. Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani.” (Ruut 1:16.) Emmekö voikin päätellä, että käytöksellään ja Jehovaan liittyvillä puheillaan Noomi herätti Ruutissa tällaista arvostusta? (Vrt. Luukas 6:40.)

Apostoli Paavalin esimerkki

9. Mikä osoittaa, että Paavali ilmaisi esimerkillisellä tavalla veljellistä kiintymystä?

⁹ Kuten olemme edellä havainneet, apostoli Paavali tunsi aivan erityistä veljellistä kiintymystä Timoteukseen. Mutta hän antoi verrattoman esimerkin lämpimän veljellisen kiintymyksen ilmaisemisesta myös kaikkia muita veljiään kohtaan. Hän sanoi Efesoksen vanhimmille, ettei hän ollut ”kolmeen vuoteen lakannut yöllä – – [eikä] päivällä neuvomasta kyynelin itse kutakin”. Oliko tämä lämmintä veljellistä kiintymystä? Epäilemättä oli! Ja heidän tunteensa olivat samanlaiset Paavalia kohtaan. Kuullessaan, etteivät he enää näkisi häntä, ”he kaikki puhkesivat suureen itkuun, ja he lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä hellästi”. (Apostolien teot 20:31, 37.) Oliko tämä arvostukseen perustuvaa veljellistä kiintymystä? Kyllä oli! Hänen veljellinen kiintymyksensä käy ilmi myös 2. Korinttolaiskirjeen 6:11–13:ssa olevista sanoista: ”Suumme on avautunut teille, korinttolaiset, sydämemme on avartunut. Teillä ei ole ahdasta meissä, mutta teillä on ahdasta omassa hellässä kiintymyksessänne. Niinpä vastapalkkioksi – puhun kuin lapsille – avartukaa tekin.”

10. Millainen veljellisen kiintymyksen puute sai Paavalin kertomaan koettelemuksistaan 2. Korinttolaiskirjeen 11. luvussa?

¹⁰ Monet korinttolaiset eivät selvästikään tunteneet riittävästi arvostavaa veljellistä kiintymystä apostoli Paavalia kohtaan. Sen vuoksi jotkut heistä valittivatkin: ”Hänen kirjeensä ovat painokkaita ja voimakkaita, mutta hänen henkilökohtainen läsnäolonsa on heikkoa ja hänen puheensa täysin mitätöntä.” (2. Korinttolaisille 10:10.) Juuri siksi Paavali mainitsi heidän ”ylen oivalliset apostolinsa” ja katsoi aiheelliseksi kertoa niistä koettelemuksista, jotka hän oli kestänyt, niin kuin voidaan lukea 2. Korinttolaiskirjeen 11:5, 22–33:sta.

11. Mikä todistaa, että Paavali oli kiintynyt tessalonikalaiskristittyihin?

¹¹ Paavalin lämmin kiintymys niitä kohtaan, joita hän palveli, ilmenee erityisen hyvin siitä, mitä hän sanoi 1. Tessalonikalaiskirjeen 2:8:ssa: ”Koska meillä siis on hellä kiintymys teihin, halusimme hyvin mielellämme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan hyvää uutista, vaan oman sielummekin, koska olitte tulleet meille rakkaiksi.” Hän oli niin kiintynyt näihin uusiin veljiin, että kun hän ei pystynyt odottamaan enää kauempaa – niin kovasti hän halusi tietää, miten he kestivät vainoja – hän lähetti Timoteuksen heidän luokseen, ja tämä toi hyvän raportin, joka virkisti Paavalia suuresti (1. Tessalonikalaisille 3:1, 2, 6, 7). Teoksessa Insight on the Scriptures todetaankin osuvasti: ”Paavalin ja niiden välillä, joita hän palveli, vallitsi läheinen veljellisen kiintymyksen side.”

Arvostus – veljellisen kiintymyksen avain

12. Mistä syystä meidän tulee ilmaista lämmintä kiintymystä veljiimme?

¹² On selvää, että veljellisen kiintymyksen avain on arvostus. Eikö kaikilla Jehovan vihkiytyneillä palvelijoilla olekin ominaisuuksia, joita arvostamme, jotka herättävät meissä kiintymystä ja saavat meidät pitämään heistä? Me kaikki etsimme ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Me kaikki taistelemme urhoollisesti kolmea yhteistä vihollistamme vastaan: Saatanaa ja hänen demoneitaan, Saatanan valvonnassa olevaa jumalatonta maailmaa ja langenneen lihan perittyjä itsekkäitä taipumuksia vastaan. Eikö meidän tulisikin aina ajatella, että veljemme tekevät parhaansa omissa olosuhteissaan? Jokainen ihminen on joko Jehovan puolella tai Saatanan puolella. Vihkiytyneet veljemme ja sisaremme ovat Jehovan puolella – samalla puolella kuin me – ja he ansaitsevat siksi veljellisen kiintymyksemme.

13. Miksi meidän tulee ilmaista lämmintä kiintymystä vanhimpia kohtaan?

¹³ Entä mitä voidaan sanoa vanhimpiemme arvostamisesta? Eikö sydämessämme tulisikin olla lämmin sopukka heitä varten, kun otamme huomioon, kuinka kovasti he uurastavat seurakunnan hyväksi? Aivan niin kuin meidän kaikkien, heidänkin on hankittava elatus itselleen ja perheelleen. Heillä on myös aivan samanlaisia velvollisuuksia kuin meillä muillakin: heidän on tutkittava henkilökohtaisesti, käytävä seurakunnan kokouksissa ja osallistuttava kenttäpalvelukseen. Lisäksi he joutuvat valmistamaan ohjelmia kokouksiin, pitämään esitelmiä ja käsittelemään seurakunnassa syntyviä ongelmia, joihin liittyy toisinaan tuntikausia kestäviä oikeuskomitean pitämiä kuulusteluja. Haluamme todellakin ”pitää jatkuvasti sellaisia miehiä kalliina” (Filippiläisille 2:29).

Veljellisen kiintymyksen ilmaiseminen

14. Mitkä raamatunkohdat käskevät meitä osoittamaan veljellistä kiintymystä?

¹⁴ Miellyttääksemme Jehovaa meidän täytyy ilmaista veljellisen kiintymyksen lämmintä tunnetta samanuskoisia tovereitamme kohtaan, aivan niin kuin Jeesus Kristus ja Paavalikin ilmaisivat. Meille sanotaan: ”Olkoon teillä veljellisessä rakkaudessa [”veljellisessä kiintymyksessä”, Kingdom Interlinear] hellä kiintymys toisiinne.” (Roomalaisille 12:10.) ”Veljellisestä rakkaudesta [”veljellisestä kiintymyksestä”, Int] meidän ei tarvitse kirjoittaa teille, sillä Jumala on opettanut teidät rakastamaan toisianne.” (1. Tessalonikalaisille 4:9.) ”Jatkukoon teidän veljellinen rakkautenne [”veljellinen kiintymyksenne”, Int].” (Heprealaisille 13:1.) Taivaallinen Isämme on varmasti tyytyväinen, kun ilmaisemme veljellistä kiintymystä hänen maallisia lapsiaan kohtaan!

15. Mainitse joitakin tapoja, joilla veljellistä kiintymystä voidaan ilmaista.

¹⁵ Apostolien aikoina kristityillä oli tapana tervehtiä toisiaan ”pyhällä suudelmalla” tai ”rakkauden suudelmalla” (Roomalaisille 16:16; 1. Pietarin kirje 5:14). Se oli todellinen veljellisen kiintymyksen ilmaus! Nykyään olisivat useimmissa osissa maailmaa aidon ystävällinen hymy ja luja kädenpuristus sopivampia ilmauksia tuosta kiintymyksestä. Latinalaisen Amerikan maissa, esimerkiksi Meksikossa, tervehditään halaamalla – aito kiintymyksen ilmaus sekin. Tällainen näiden veljien tuntema lämmin kiintymys voi osaltaan selittää, miksi kasvu on niin voimakasta noissa maissa.

16. Mitä tilaisuuksia meillä on ilmaista veljellistä kiintymystä valtakunnansaleissamme?

¹⁶ Kun saavumme valtakunnansaliin, teemmekö kaikkemme ilmaistaksemme veljellistä kiintymystä? Se saa meidät lausumaan joitakin rohkaisun sanoja varsinkin niille, jotka vaikuttavat masentuneilta. Meitä kehotetaan puhumaan ”lohduttavasti masentuneille sieluille” (1. Tessalonikalaisille 5:14). Se on varmasti yksi tapa, jolla voimme välittää veljellisen kiintymyksen lämpöä. Toinen erinomainen tapa on se, että kerromme arvostaneemme hyvää esitelmää, taitavasti hoidettua ohjelmanosaa, harjoituspuheenpitäjän oivallista esitystä teokraattisessa palveluskoulussa ja niin edelleen.

17. Miten eräs vanhin voitti oman seurakuntansa kiintymyksen?

¹⁷ Entä voisimmeko kutsua eri ystäviä kotiimme aterioimaan tai kenties haukkaamaan pientä iltapalaa kokouksen jälkeen, ellei silloin ole liian myöhä? Eikö meidän tulisi antaa Luukkaan 14:12–14:ssä olevan Jeesuksen neuvon ohjata toimintaamme? Aikoinaan eräs entinen lähetystyöntekijä nimitettiin sellaisen seurakunnan esivalvojaksi, jonka kaikki jäsenet olivat erirotuisia kuin hän. Hän aisti veljellisen kiintymyksen puutteen ja ryhtyi siksi korjaamaan tilannetta. Miten? Aina sunnuntaisin hän kutsui eri perheen luokseen aterialle. Vuoden kuluttua kaikki osoittivat lämmintä veljellistä kiintymystä häntä kohtaan.

18. Miten voimme osoittaa veljellistä kiintymystä sairaita veljiämme ja sisariamme kohtaan?

¹⁸ Kun joku veli tai sisar on sairaana joko kotona tai sairaalassa, veljellinen kiintymys saa meidät ilmaisemaan tuolle sairaalle ystävällemme, että välitämme hänestä. Entä ne jotka asuvat sairaskodeissa? Miksemme kävisi heidän luonaan, soittaisi heille tai lähettäisi heille lämminhenkistä korttia?

19, 20. Kuinka voimme osoittaa veljellisen kiintymyksemme avartuneen?

¹⁹ Kun ilmaisemme tällä tavalla veljellistä kiintymystä, voimme kysyä itseltämme: Onko veljellinen kiintymykseni puolueellista? Vaikuttavatko sellaiset seikat kuin ihonväri, koulutus tai varallisuus siihen, miten osoitan veljellistä kiintymystä? Onko minun avarruttava veljellisessä kiintymyksessäni, niin kuin apostoli Paavali kehotti korinttolaiskristittyjä tekemään? Veljellinen kiintymys saa meidät suhtautumaan veljiimme myönteisesti ja arvostamaan heitä heidän hyvien puoliensa vuoksi. Veljellinen kiintymys auttaa meitä lisäksi iloitsemaan siitä, että veljemme edistyy, sen sijaan että olisimme kateellisia sen vuoksi.

²⁰ Veljellisen kiintymyksen tulee saada meidät valppaasti auttamaan veljiämme palveluksessa. Meidän tulee toimia niin kuin yhdessä laulussamme (numero 92) sanotaan:

”Heikkoja käythän vahvistamaan

rohkaisten heitä julistamaan.

Ethän lyö laimin nuoriakaan,

pelkonsa auta pois karkottamaan.”

21. Millaista vastakaikua voimme odottaa, kun ilmaisemme veljellistä kiintymystä?

²¹ Älkäämme siis unohtako, että periaate, jonka Jeesus esitti vuorisaarnassaan, soveltuu veljellisen kiintymyksen ilmaisemiseen: ”Harjoittakaa antamista, niin teille annetaan. Ihmiset kaatavat syliinne hyvän mitan, sullotun, ravistellun ja kukkuraisen. Sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” (Luukas 6:38.) Hyödymme itse, kun ilmaisemme veljellistä kiintymystä ja arvostusta niitä kohtaan, jotka ovat Jehovan palvelijoita niin kuin mekin olemme. Ne jotka osoittavat veljellistä kiintymystä mielellään, ovat todella onnellisia!

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Mitkä kreikkalaiset sanat liittyvät tunteisiimme, ja mitä eroa niillä on?

◻ Mikä on veljellisen kiintymyksen avain?

◻ Millaisia esimerkkejä Raamatussa kerrotaan erityisestä veljellisestä kiintymyksestä?

◻ Miksi meidän tulee tuntea lämmintä kiintymystä veljiämme ja vanhimpia kohtaan?

[Kuva s. 15]

Apostoli Pietari kehotti veljiään lisäämään uskoonsa ja muihin kristillisiin ominaisuuksiinsa veljellistä kiintymystä