Tunne Jehova hänen sanansa välityksellä
”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (JOHANNES 17:3.)
1, 2. a) Missä merkityksessä sanoja ”tuntea” ja ”tuntemus” käytetään Raamatussa? b) Mitkä esimerkit selventävät näiden sanojen merkitystä?
SE ETTÄ tuntee jonkun vain hyvänpäiväntuttuna tai tietää jostakin asiasta pintapuolisesti, ei vastaa sitä merkitystä, joka sanoille ”tuntea” ja ”tuntemus” annetaan Raamatussa. Raamatussa ne merkitsevät jonkin tietämistä kokemuksen perusteella ja tuntemista, joka kertoo ”henkilöiden välisestä luottamuksellisesta suhteesta” (The New International Dictionary of New Testament Theology). Jehovan tuntemiseen sisältyy se, että ottaa huomioon hänen erityiset tekonsa; Hesekielin kirjassa kerrotaan esimerkiksi monista tapauksista, joissa Jumala pani täytäntöön tuomion väärintekijöitä vastaan ja julisti: ”Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra [”Jehova”, UM].” (Hesekiel 38:23.)
2 Sitä miten monin tavoin sanoja ”tuntea” ja ”tuntemus” saatetaan käyttää, voidaan selventää esimerkein. Kun Jeesus sanoi niille monille, jotka väittivät toimineensa hänen nimessään: ”En ole koskaan tuntenut teitä”, hän tarkoitti sitä, ettei hänellä ollut koskaan ollut mitään tekemistä heidän kanssaan (Matteus 7:23). Toisen korinttolaiskirjeen 5:21:ssä sanotaan, että Kristus ”ei tuntenut syntiä”. Tämä ei tarkoita sitä, ettei hän olisi tiennyt, mitä synti on, vaan pikemminkin sitä, ettei hän ollut itse syyllistynyt siihen. Samoin kun Jeesus sanoi: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen”, oli kysymys muustakin kuin vain siitä, että tietää jotakin Jumalasta ja Kristuksesta (vrt. Matteus 7:21).
3. Mikä tosi Jumalan tuntomerkki Jehovalla voidaan osoittaa olevan?
3 Monet Jehovan ominaisuudet voidaan oppia tuntemaan hänen Sanansa, Raamatun, kautta. Näitä ominaisuuksia on muun muassa kyky profetoida tarkasti. Se on tosi Jumalan tuntomerkki: ”Esittäkööt ja ilmoittakoot meille, mitä tapahtuva on; ilmoittakaa entiset [”ensimmäiset asiat”, UM], mitä ne olivat, tarkataksemme ja tietääksemme, mitä niistä on tullut, tahi antakaa meidän kuulla tulevaisia. Ilmoittakaa, mitä vastedes tapahtuu, tietääksemme, oletteko te jumalia.” (Jesaja 41:22, 23.) Jehova kertoo sanassaan ensimmäiset asiat maan ja sen elämän luomisesta. Hän kertoi kauan etukäteen asioita, joiden oli määrä tapahtua myöhemmin ja jotka tapahtuivatkin. Nykyäänkin hän ”ilmoittaa, mitä vastedes tapahtuu”, varsinkin sen, mitä tapahtuu näinä ”viimeisinä päivinä”. (2. Timoteukselle 3:1–5, 13; 1. Mooseksen kirja 1:1–30; Jesaja 53:1–12; Daniel 8:3–12, 20–25; Matteus 24:3–21; Ilmestys 6:1–8; 11:18.)
4. Miten Jehova on käyttänyt voimaansa, ja miten hän vielä tulee käyttämään sitä?
4 Yksi Jehovan ominaisuus on voima. Se käy selvästi ilmi taivaasta, jossa tähdet toimivat kuin suurina uuneina ja tuottavat fuusioreaktion avulla valoa ja lämpöä. Kun kapinalliset ihmiset ja enkelit asettavat Jehovan suvereenisuuden kyseenalaiseksi, hän käyttää voimaansa kuin ”sotasankari” ja puolustaa hyvää nimeään ja vanhurskaita normejaan. Hän ei tällöin epäröi päästää valloilleen tuhovoimaansa, niin kuin tapahtui esimerkiksi Nooan päivien vedenpaisumuksessa, Sodoman ja Gomorran hävityksessä ja Israelin vapautuksessa Punaisenmeren kautta. (2. Mooseksen kirja 15:3–7; 1. Mooseksen kirja 7:11, 12, 24; 19:24, 25.) Pian Jumala käyttää voimaansa siihen, että hän murskaa ”Saatanan teidän jalkojenne alle” (Roomalaisille 16:20).
5. Mikä muu ominaisuus Jehovalla on voiman rinnalla?
5 Kaikessa tässä rajattomassa voimassaan Jumala on kuitenkin nöyrä. Psalmissa 18:36, 37 sanotaan: ”Sinun laupeutesi [”nöyryytesi”, UM] tekee minut suureksi. Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan.” Jumalan nöyryys mahdollistaa sen, että hän ”alentuu katsomaan taivasta ja maata, nostaa alhaisen tomusta asti; tuhkakuopasta hän korottaa köyhän” (Psalmit 113:6, 7, UM).
6. Mikä Jehovan ominaisuus pelastaa elämää?
6 Armo, jota Jehova osoittaa ollessaan tekemisissä ihmisten kanssa, pelastaa elämää. Millaista armoa osoitettiinkaan Manasselle, kun hän sai anteeksi vaikka olikin syyllistynyt kauheisiin julmuuksiin! Jehova sanoo: ”Jos minä sanon jumalattomalle, että hänen totisesti on kuoltava, mutta hän kääntyy pois synnistänsä ja tekee oikeuden ja vanhurskauden. Hänen syntejänsä, jotka hän on tehnyt, ei ensinkään muisteta: hän on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää.” (Hesekiel 33:14, 16; 2. Aikakirja 33:1–6, 10–13.) Jeesus ilmaisi Jehovan armoa kehottaessaan antamaan anteeksi 77 kertaa, jopa seitsemän kertaa yhden päivän aikana! (Psalmit 103:8–14; Matteus 18:21, 22; Luukas 17:4.)
Jumala jolla on tunteet
7. Miten Jehova eroaa kreikkalaisista jumalista, ja mikä arvokas etu meille on tarjolla?
7 Kreikkalaiset filosofit, esimerkiksi epikurolaiset, uskoivat jumaliin, mutta ajattelivat niiden olevan liian kaukana maasta, jotta ne olisivat olleet kiinnostuneita ihmisestä tai antaneet ihmisen tunteiden liikuttaa itseään. Tämä eroaa todella suuresti siitä, millainen suhde Jehovalla on uskollisiin todistajiinsa! Jehova ”on mielistynyt kansaansa” (Psalmit 149:4). Ennen vedenpaisumusta eläneet pahat ihmiset saivat hänet tuntemaan mielipahaa ja tulemaan ”murheelliseksi sydämessänsä”. Israel tuotti uskottomuudellaan tuskaa ja mielipahaa Jehovalle. Kristityt voivat murehduttaa Jehovan hengen tottelemattomuudellaan; uskollisuudellaan he voivat kuitenkin ilahduttaa häntä. Kuinka hämmästyttävää onkaan ajatella, että maan päällä elävä mitätön ihminen voi saada kaikkeuden Luojan tuntemaan mielipahaa tai iloa! Kun otamme huomioon kaiken sen, mitä hän tekee hyväksemme, niin kuinka suurenmoista onkaan, että meillä on arvokas etu tuottaa hänelle mielihyvää! (1. Mooseksen kirja 6:6; Psalmit 78:40, 41; Sananlaskut 27:11; Jesaja 63:10; Efesolaisille 4:30.)
8. Miten Aabraham käytti puhevapauttaan ollessaan tekemisissä Jehovan kanssa?
8 Jumalan sanassa osoitetaan, että meillä on Jehovan rakkauden ansiosta oivallinen puhevapaus (1. Johanneksen kirje 4:17). Pane merkille Aabrahamin tapaus Jehovan ryhtyessä tuhoamaan Sodomaa. Aabraham sanoi Jehovalle: ”Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? Entä jos kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta; aiotko hukuttaa heidät etkä säästä paikkaa siellä olevain viidenkymmenen vanhurskaan tähden? – – Pois se sinusta! Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta?” Millaiset sanat Jehovalle! Jehova suostui kuitenkin säästämään Sodoman, jos siellä olisi 50 vanhurskasta ihmistä. Aabraham jatkoi ja sai luvun alennetuksi 50:stä 20:een. Häntä alkoi pelottaa se, että hän ehkä itsepintaisesti vaati liikaa. Hän sanoi: ”Älköön Herrani vihastuko, että puhun vielä tämän ainoan kerran. Entä jos siellä on kymmenen?” Jehova myöntyi jälleen: ”Niiden kymmenen tähden jätän hävittämättä.” (1. Mooseksen kirja 18:23–33.)
9. Miksi Jehova salli Aabrahamin puhua niin kuin tämä puhui, ja mitä voimme oppia siitä?
9 Miksi Jehova salli Aabrahamin puhua näin vapaasti? Ensinnäkin Jehova havaitsi, että Aabraham oli ahdistunut. Hän tiesi, että Aabrahamin veljenpoika Loot asui Sodomassa ja että Aabraham oli huolissaan tämän turvallisuudesta. Aabraham oli lisäksi Jehovan ystävä (Jaakob 2:23). Kun joku puhuu meille karkeasti, niin yritämmekö päästä selville hänen sanojensa takana piilevistä tunteista ja ottaa huomioon lieventäviä asianhaaroja, varsinkin jos hän on ystävämme, joka on tunneperäisen paineen alaisena? Eikö olekin lohdullista havaita, että Jehova suhtautuu ymmärtäväisesti siihen, miten käytämme puhevapautta, niin kuin hän teki Aabrahamin tapauksessa?
10. Miten puhevapaus auttaa meitä rukoillessamme?
10 Erityisesti silloin kun lähestymme häntä ”rukoustemme Kuulijana” (UM), haluamme hartaasti tätä puhevapautta vuodattaaksemme hänelle sielumme ollessamme erittäin ahdistuneita tai poissa tolaltamme (Psalmit 51:19; 65:3, 4). Silloinkin kun emme pysty sanoin ilmaisemaan itseämme, ”henki itse rukoilee meidän puolestamme lausumattomin huokauksin” ja Jehova kuuntelee. Hän pystyy tietämään ajatuksemme: ”Sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa. Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.” Meidän tulee silloinkin pyytää, etsiä ja kolkuttaa lakkaamatta. (Roomalaisille 8:26; Psalmit 139:2, 4; Matteus 7:7, 8.)
11. Mikä osoittaa, että Jehova todella välittää meistä?
11 Jehova välittää meistä. Hän huolehtii luomastaan elämästä. ”Kaikkien silmät vartioitsevat [”katsovat – – toiveikkaasti”, UM] sinua, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan. Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki, jotka elävät.” (Psalmit 145:15, 16.) Meitä kehotetaan katsomaan, kuinka hän ruokkii metsän linnut ja miten kauniisti hän vaatettaa kedon liljat. Jeesus sanoi lisäksi, että Jumala tekee hyväksemme yhtä paljon ja vielä enemmänkin. Miksi siis olisimme huolissamme? (5. Mooseksen kirja 32:10; Matteus 6:26–32; 10:29–31.) Ensimmäisen Pietarin kirjeen 5:7:ssä kehotetaan heittämään ”kaikki huolet hänelle, koska hän huolehtii teistä”.
”Hänen olemuksensa tarkka kuva”
12, 13. Miten voimme nähdä Jehovan ja kuulla hänestä sen lisäksi, että näemme hänet hänen luomakuntansa ja niiden hänen tekojensa välityksellä, joista kerrotaan Raamatussa?
12 Voimme nähdä Jehova Jumalan hänen luomakuntansa välityksellä; voimme nähdä hänet lukemalla Raamatusta hänen teoistaan; voimme nähdä hänet myös niiden sanojen ja tekojen avulla, jotka kertovat Jeesuksesta Kristuksesta. Jeesus itse sanoo niin Johanneksen 12:45:ssä: ”Joka näkee minut, näkee myös hänet, joka on lähettänyt minut.” Ja Johanneksen 14:9:ssä: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.” Kolossalaiskirjeen 1:15:ssä sanotaan: ”Hän [Jeesus] on näkymättömän Jumalan kuva.” Heprealaiskirjeen 1:3:ssa ilmoitetaan: ”Hän [Jeesus] on Jumalan kirkkauden heijastuma ja hänen olemuksensa tarkka kuva.”
13 Jehova ei lähettänyt Poikaansa ainoastaan lunnaiksi, vaan myös antamaan esimerkin, jota tuli jäljitellä sekä sanoin että teoin. Jeesus puhui Jumalan sanoja. Hän sanoi Johanneksen 12:50:ssä: ”Minkä puhun, sen minä puhun niin kuin Isä on minulle sanonut.” Hän ei tehnyt omia tekojaan, vaan niitä tekoja, joita Jumala käski hänen tehdä. Johanneksen 5:30:ssä hän sanoi: ”Minä en voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestani.” (Johannes 6:38.)
14. a) Minkä näkeminen sai Jeesuksen liikuttumaan säälistä? b) Miksi Jeesuksen puhetapa sai ihmiset kokoontumaan kuulemaan häntä?
14 Jeesus näki lepratautisia, vammaisia, kuuroja, sokeita ja demonien riivaamia sekä kuolleitaan surevia ihmisiä. Säälistä liikuttuneena hän paransi sairaita ja herätti kuolleita. Hän näki, että ihmisjoukot olivat hengellisesti kiusattuja ja pahoinpideltyjä, ja hän alkoi opettaa heille monia asioita. Hänen sanansa olivat paitsi paikkansapitäviä myös vilpittömiä ja valloittavia; ne painuivat suoraan toisten sydämeen, vetivät heitä hänen puoleensa, panivat heidät tulemaan temppeliin aamuvarhain kuulemaan häntä ja saivat heidät pysymään hänen yhteydessään, kuuntelemaan häntä mielellään. He kokoontuivat kuulemaan häntä ja julistivat, ettei kukaan toinen ihminen ollut koskaan puhunut niin kuin hän. He olivat hämmästyneitä hänen opetustavastaan. (Johannes 7:46; Matteus 7:28, 29; Markus 11:18; 12:37; Luukas 4:22; 19:48; 21:38.) Kun hänen vihollisensa yrittivät saada hänet ansaan kysymyksillään, hän teki tyhjäksi heidän suunnitelmansa ja vaiensi heidät (Matteus 22:41–46; Markus 12:34; Luukas 20:40).
15. Mikä oli Jeesuksen saarnaamisen pääteema, ja kuinka laajalti hän käski toisiakin kertomaan siitä?
15 Hän julisti, että ”taivasten valtakunta” oli ”tullut lähelle”, ja kehotti kuulijoita etsimään ”jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa”. Hän lähetti toisia saarnaamaan, että ”taivasten valtakunta” oli ”tullut lähelle”, tekemään ”opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä” ja olemaan Kristuksen todistajia ”maan ääriin asti”. Lähes neljä ja puoli miljoonaa Jehovan todistajaa kulkee nykyään hänen askeleissaan ja tekee näin. (Matteus 4:17; 6:33; 10:7; 28:19; Apostolien teot 1:8.)
16. Miten Jehovan rakkaus pantiin ankaraan kokeeseen, mutta mitä se sai aikaan ihmiskunnan hyväksi?
16 Ensimmäisen Johanneksen kirjeen 4:8:ssa sanotaan, että ”Jumala on rakkaus”. Tämä hänen huomattava ominaisuutensa joutui tuskallisimpaan kuviteltavissa olevaan kokeeseen silloin, kun hän lähetti ainosyntyisen Poikansa maan päälle kuolemaan. Tämän rakkaan Pojan kärsimä tuska ja hänen taivaalliselle Isälleen esittämien anomusten on täytynyt koskea Jehovaan syvästi, vaikka Jeesus todistikin vääräksi Saatanan syytöksen, että Jehovalla ei voisi olla maan päällä ihmisiä, jotka pitäisivät lujasti kiinni nuhteettomuudestaan Hänen edessään ankarassa koetuksessa. Meidän tulee arvostaa myös Jeesuksen uhrin suurta merkitystä, sillä Jumala lähetti hänet kuolemaan meidän puolestamme (Johannes 3:16). Tämä kuolema ei ollut helppo eikä nopea. Ymmärtääksemme, millaisen hinnan sekä Jumala että Jeesus ovat maksaneet, ja tajutaksemme siten sen uhrauksen suuruuden, jonka he ovat tehneet puolestamme, tutkikaamme, mitä Raamatussa kerrotaan näistä tapahtumista.
17–19. Miten Jeesus kuvaili edessään olevaa koettelemusta?
17 Jeesus kuvaili apostoleilleen ainakin neljä kertaa sitä, mitä oli odotettavissa. Vain muutamaa päivää ennen kuin se tapahtui, hän sanoi: ”Olemme menossa ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika luovutetaan ylipapeille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet kansojen ihmisten käsiin, ja he tekevät hänestä pilaa ja sylkevät hänen päälleen ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet.” (Markus 10:33, 34.)
18 Jeesusta huolestutti se, mikä häntä odotti, koska hän ymmärsi, kuinka kauheaa roomalaisten ruoskinta oli. Pieksemiseen käytetyn ruoskan nahkasiimoihin oli upotettu metallin- ja lampaanluun palasia. Niinpä pieksemisen jatkuessa selkä ja jalat muuttuivat verta vuotaviksi lihanriekaleiksi. Jeesus oli ilmaissut kuukausia aiemmin, millaista tunneperäistä painetta edessä oleva koettelemus synnytti hänessä. Hän sanoi Luukkaan 12:50:ssä: ”Todellakin, minulla on kaste, jolla minut on kastettava, ja kuinka minua ahdistaakaan, kunnes se on päättynyt!”
19 Paine kasvoi kasvamistaan tuon hetken lähestyessä. Hän kertoi siitä taivaalliselle Isälleen: ”Nyt minun sieluni on levoton, ja mitä minun pitää sanoa? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Sittenkin, tämän vuoksihan olen tullut tähän hetkeen.” (Johannes 12:27.) Tämän anomuksen, jonka hänen ainosyntyinen Poikansa esitti, on täytynyt vaikuttaa syvästi Jehovaan. Vain muutamaa tuntia ennen kuolemaansa Jeesus tuli tuskaisan levottomaksi ja sanoi Pietarille, Jaakobille ja Johannekselle Getsemanessa: ”Sieluni on syvästi murheellinen, aivan kuolemaan asti.” Joitakin minuutteja myöhemmin hän esitti Jehovalle ääneen rukouksen tästä aiheesta viimeisen kerran: ”’Isä, jos sinä haluat, niin poista tämä malja minulta. Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.’ Mutta jouduttuaan suureen tuskaan hän rukoili rukoilemistaan yhä hartaammin, ja hänen hikensä tuli kuin veripisaroiksi, jotka putosivat maahan.” (Matteus 26:38; Luukas 22:42, 44.) Tässä saattaa olla kyseessä ilmiö, jota lääketieteessä kutsutaan hematidrosikseksi eli verenhikoiluksi. Se on harvinaista, mutta sitä voi esiintyä erittäin voimakkaissa tunnetiloissa.
20. Mikä auttoi Jeesusta läpäisemään koetuksensa?
20 Tästä Getsemanessa vietetystä hetkestä sanotaan Heprealaiskirjeen 5:7:ssä: ”Lihansa päivinä Kristus esitti voimakkain huudoin ja kyynelin rukouksia ja myös anomuksia Hänelle, joka kykeni pelastamaan hänet kuolemasta, ja häntä kuultiin suosiollisesti hänen jumalanpelkonsa takia.” Koska ”Hän, joka kykeni pelastamaan hänet kuolemasta”, ei pelastanut häntä siitä, niin missä mielessä hänen rukouksensa sitten kuultiin? Luukkaan 22:43:ssa vastataan: ”Hänelle näyttäytyi taivaasta enkeli ja vahvisti häntä.” Rukoukseen vastattiin siten, että Jumala lähetti enkelin vahvistamaan Jeesusta, jotta tämä kestäisi koetuksessa.
21. a) Mikä osoittaa Jeesuksen selvinneen koettelemuksesta voittoisana? b) Mitä haluamme pystyä sanomaan koettelemustemme voimistuessa?
21 Tämä käy ilmi lopputuloksesta. Kun Jeesuksen sisäinen kamppailu oli ohi, hän nousi, meni takaisin Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen luo ja sanoi: ”Nouskaa, lähdetään.” (Markus 14:42.) Hän sanoi oikeastaan: ”Nyt minun on aika mennä, jotta minut petetään suudelmalla, väkijoukko vangitsee minut, joudun laittomaan oikeudenkäyntiin ja saan epäoikeudenmukaisen tuomion. Minun täytyy lähteä pilkattavaksi, syljettäväksi, ruoskittavaksi ja naulattavaksi kidutuspaaluun.” Hän riippui siinä kuusi tuntia, kärsi sietämätöntä tuskaa ja kesti loppuun saakka. Kuollessaan hän huudahti voittoisasti: ”Se on suoritettu!” (Johannes 19:30.) Hän oli kestänyt lujana ja todistanut olevansa nuhteeton Jehovan suvereenisuuden kannattaja. Kaikki se, minkä vuoksi Jehova oli lähettänyt hänet maan päälle, oli suoritettu. Voimmeko kuollessamme tai Harmagedonin puhjetessa sanoa Jehovan meille antamasta tehtävästä: ”Se on suoritettu”?
22. Miten laajalle Jehovan tuntemus leviää?
22 Voimme olla joka tapauksessa varmoja siitä, että Jehovan nopeasti lähestyvänä määräaikana koko ”maa on täynnä Herran [”Jehovan”, UM] tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren” (Jesaja 11:9).
Muistatko?
◻ Mitä tunteminen ja tuntemus merkitsevät?
◻ Miten Jehovan armo ja anteeksianto ilmenevät hänen Sanastaan?
◻ Miten Aabraham käytti puhevapautta ollessaan tekemisissä Jehovan kanssa?
◻ Miksi voimme katsoa Jeesukseen ja nähdä hänessä Jehovan ominaisuuksia?