Tutkiminen on palkitsevaa

OLETKO koskaan seurannut, kun ihmiset valitsevat hedelmiä? Useimmat päättelevät niiden kypsyyden värin ja koon perusteella. Jotkut turvautuvat hajuaistiin. Toiset tunnustelevat ja jopa puristelevat niitä. Jotkut taas ottavat kumpaankin käteensä yhden hedelmän ja punnitsevat, kumpi on painavampi eli kummassa on enemmän mehua. Mitä nämä ihmiset ajattelevat näin tehdessään? He erittelevät yksityiskohtia, arvioivat eroja, muistelevat aiempia valintojaan ja vertailevat nyt näkemäänsä siihen, mitä he jo tietävät. Heitä odottaa herkullinen palkinto sen ansiosta, että he kiinnittävät asiaan rauhassa huomiota.

Jumalan sanan tutkiminen on tietenkin monin verroin palkitsevampaa. Kun tällainen tutkiminen on keskeisellä sijalla elämässämme, uskomme lujittuu, rakkautemme syvenee, palveluksestamme tulee tuottoisampaa ja päätöksistämme heijastuu selvemmin tarkkanäköisyys ja jumalinen viisaus. Sananlaskujen 3:15:ssä sanotaan tutkimisen palkitsevuudesta: ”Mitkään muut ilosi [eivät] voi vetää sille vertoja.” Koetko sinä tällaista iloa? Tutkimistapasi saattavat vaikuttaa asiaan ratkaisevasti. (Kol. 1:9, 10.)

Mitä tutkiminen on? Se on jotain muuta kuin pintapuolista lukemista. Tutkittaessa käytetään henkisiä kykyjä siihen, että jotakin aihetta tarkastellaan huolellisesti tai laajalti. Siihen sisältyy luetun eritteleminen ja vertaaminen aiempiin tietoihin sekä perusteluiden havaitseminen. Kun tutkit, pohdi syvällisesti kaikkia itsellesi uusia ajatuksia. Mieti myös, miten voisit itse soveltaa täydemmin aineistossa mainittuja raamatullisia neuvoja. Jehovan todistajana haluat lisäksi miettiä, millä tavoin voisit käyttää aineistoa toisten hyödyksi. Tutkimiseen kuuluu selvästi mietiskely.

Miten päästä oikeaan mielentilaan?

Kun valmistaudut tutkimaan, otat esiin Raamatun, valitsemasi muut julkaisut, kynän ja ehkä vihkon. Mutta oletko myös valmentanut sydäntäsi? Raamatussa kerrotaan, että Esra ”oli valmentanut sydämensä kysyäkseen Jehovan lain neuvoa ja tehdäkseen sen mukaan ja opettaakseen Israelissa säännöksiä ja oikeutta” (Esra 7:10). Miten sydäntä voi valmentaa?

Rukous auttaa suhtautumaan Jumalan sanan tutkimiseen sen arvoisella tavalla. Haluamme sydämemme, sisimpämme, olevan valmis ottamaan vastaan Jehovalta tulevan opetuksen. Rukoile aina ennen tutkimisen aloittamista Jehovaa auttamaan sinua hengellään (Luuk. 11:13). Pyydä, että hän auttaisi sinua ymmärtämään tutkittavan aineiston merkityksen sekä sen, miten se liittyy hänen tarkoitukseensa, miten se voi auttaa sinua erottamaan hyvän ja pahan, miten se vaikuttaa suhteeseesi häneen ja miten sinun tulisi soveltaa hänen periaatteitaan elämääsi (Sananl. 9:10). ’Pyydä Jumalalta jatkuvasti’ viisautta tutkimiseen (Jaak. 1:5). Arvioi itseäsi rehellisesti sen valossa, mitä opit, samalla kun anot Jehovalta apua, jotta pääsisit eroon virheellisistä ajatuksista tai vahingollisista haluista. Esitä aina ”Jehovalle vastaus kiitoksin”, kun hän luo valoa asioihin (Ps. 147:7). Liittämällä tällä tavoin tutkimiseen rukouksen pääsemme lähelle Jehovaa, koska silloin voimme ilmaista vastakaikua, kun hän puhuu meille Sanansa kautta (Ps. 145:18).

Edellä kuvailtu vastaanottava asenne erottaa Jehovan palvelijat muista tutkijoista. Niiden parissa, jotka eivät osoita jumalista antaumusta, on suosittua epäillä kaikkea kirjoitettua ja asettaa se kyseenalaiseksi. Me emme jäljittele heitä. Me luotamme Jehovaan (Sananl. 3:5–7). Jos emme ymmärrä jotain kohtaa, emme julkeasti päättele, että siinä täytyy olla virhe. Samalla kun pyrimme löytämään ratkaisun ongelmaan, odotamme Jehovaa (Miika 7:7). Esran tavoin tavoitteenamme on toimia oppimamme mukaan ja välittää se edelleen toisille. Kun säilytämme tutkiessamme tällaisen sydämentilan, voimme odottaa suuria palkintoja.

Miten tutkia?

Sen sijaan että aloittaisit suoraan ensimmäisestä kappaleesta ja jatkaisit yhteen menoon aineiston loppuun, on hyvä luoda ensin yleissilmäys koko kirjoitukseen tai lukuun. Erittele aluksi otsikkoa. Se on koko tutkittavan aineiston teema. Mieti sitten, miten väliotsikot liittyvät teemaan. Silmäile kuvia, taulukoita ja tekstiruutuja. Kysy itseltäsi yleissilmäyksen jälkeen, mitä arvelet oppivasi aineistosta ja mitä merkitystä sillä voisi olla sinulle. Siten tutkimisesi saa ikään kuin suunnan.

Sitten varsinaiseen aineistoon. Vartiotornin tutkittavissa kirjoituksissa ja joissakin kirjoissa on painettuja kysymyksiä. Kappaleita lukiessa on hyödyllistä merkitä vastaukset. Vaikkei valmiita kysymyksiä olisikaan, on silti ehkä hyvä merkitä tärkeitä kohtia, jotka haluaa muistaa. Jos vastaasi tulee jokin sinulle uusi asia, sen miettimiseen kannattaa käyttää hieman enemmän aikaa, jotta ymmärrät sen varmasti oikein. Poimi aineistosta sellaisia kuvauksia ja todisteluketjuja, joita voit käyttää kenttäpalveluksessa tai sisällyttää mahdollisesti tulevaan puhetehtävään. Mieti, keiden uskoa voisit erityisesti vahvistaa kertomalla heille oppimistasi asioista. Merkitse kohdat, joita haluat käyttää, ja kertaa ne tutkimisen jälkeen.

Katso lainaamattomat raamatunkohdat. Pohdi, miten kukin niistä liittyy kappaleen sisältöön.

Toisinaan tekstissä saattaa olla kohtia, joita et heti ymmärrä tai joihin tekisi mieli perehtyä tarkemmin. Sen sijaan että antaisit niiden ohjata itsesi sivuraiteille, merkitse ne muistiin myöhempää tarkastelua varten. Monesti kohdat selviävät mentäessä aineistossa eteenpäin, mutta jos niin ei käy, niitä voi tutkia lisää. Joskus kyse voi olla raamatunkohdasta, jota ei ymmärrä kokonaan tai jonka yhteyttä käsiteltävään aineistoon ei oivalla heti. Ehkä aineistossa on jokin ajatus, jonka kyllä käsittää suurin piirtein muttei niin hyvin, että sen osaisi selittää toiselle. Sen sijaan että vain sivuuttaisit tällaiset kohdat, voi olla viisasta etsiä niistä lisää tietoa sen jälkeen, kun olet saanut tutkittua varsinaisen aineiston.

Kun apostoli Paavali kirjoitti yksityiskohtaisen kirjeensä heprealaiskristityille, hän pysähtyi sen puolivälissä ja totesi: ”Pääkohta on tämä.” (Hepr. 8:1.) Pysähdytkö sinä aika ajoin muistuttamaan itseäsi vastaavasti? Mietihän, miksi Paavali teki niin. Henkeytetyn kirjeensä edellisissä luvuissa hän oli jo osoittanut, että Kristus, Jumalan suuri Ylimmäinen Pappi, oli mennyt itse taivaaseen (Hepr. 4:14–5:10; 6:20). Mainitsemalla varta vasten tuon pääkohdan ja korostamalla sitä 8. luvun alussa Paavali valmisti lukijoitaan ajattelemaan syvällisesti, miten se liittyi heidän elämäänsä. Hän osoitti, että Kristus oli ilmaantunut Jumalan kasvojen eteen heidän puolestaan ja avannut heille itselleen pääsyn tuohon taivaalliseen ”pyhään paikkaan” (Hepr. 9:24; 10:19–22). Heidän toivonsa varmuus auttaisi heitä ottamaan varteen kirjeen seuraavat neuvot, jotka liittyivät uskoon, kestävyyteen ja kristilliseen käytökseen. Kun me tutkiessamme kiinnitämme samoin huomiomme pääkohtiin, pystymme paremmin seuraamaan teeman käsittelyä ja juurruttamaan mieleemme ne vankat perusteet, joiden vuoksi meidän tulisi toimia teeman mukaisesti.

Saako henkilökohtainen tutkiminen sinut toimimaan? Tämä on hyvin tähdellinen kysymys. Lukiessasi aineistoa kysy itseltäsi: Miten tämän pitäisi vaikuttaa asenteeseeni ja tavoitteisiini elämässä? Miten voin soveltaa tätä aineistoa ratkaistessani jotakin ongelmaa, tehdessäni päätöstä tai pyrkiessäni johonkin päämäärään? Miten voin hyödyntää sitä kotona, kenttäpalveluksessa ja seurakunnassa? Harkitse näitä kysymyksiä rukoillen ja mieti, missä todellisissa tilanteissa voisit soveltaa hankkimaasi tietoa.

Kun olet käynyt luvun tai kirjoituksen läpi, kertaa se lyhyesti. Kokeile, muistatko pääkohdat ja niitä tukevat todisteet. Tämä auttaa painamaan aineiston mieleen tulevaa käyttöä varten.

Mitä tutkia?

Jehovan palvelijoilla on runsaasti tutkittavaa. Mutta mistä pitäisi aloittaa? Joka päivä on hyvä tutkia vihkosessa He tutkivat Raamattua päivittäin oleva raamatunkohta ja sen selitys. Joka viikko käymme seurakunnan kokouksissa, ja jos valmistaudumme niihin, hyödymme ohjelmasta enemmän. Lisäksi jotkut varaavat viisaasti aikaa sellaisten kristillisten julkaisujemme tutkimiseen, jotka ovat ilmestyneet ennen kuin he ovat oppineet totuuden. Jotkut puolestaan valitsevat viikoittaisesta raamatunlukujaksosta katkelman ja syventyvät siihen lähemmin.

Entä jos olosuhteesi eivät salli sinun tutkia huolellisesti kaikkea, mitä viikoittaisissa kokouksissa on määrä käsitellä? Varo sortumasta siihen, että lukaiset häthätää aineiston vain saadaksesi sen käytyä läpi tai, mikä vielä pahempaa, jätät tutkimisen tyystin, koska et ehdi paneutua koko aineistoon. Arvioi sen sijaan, kuinka paljon pystyt tutkimaan, ja tutki kunnolla. Tutki joka viikko. Pyri vähitellen valmistautumaan muihinkin kokouksiin.

”Sinun on rakennettava huonekuntaasi”

Jehova ymmärtää, että perheenpäiden on työskenneltävä uutterasti perheensä elättämiseksi. ”Valmista työsi ulkosalla ja tee se itsellesi valmiiksi pellolla”, sanotaan Sananlaskujen 24:27:ssä. Perheen hengellisiäkään tarpeita ei kuitenkaan pidä unohtaa. Siksi tuo jae jatkuu: ”Sen jälkeen sinun on myös rakennettava huonekuntaasi.” Miten perheenpäät voivat onnistua siinä? Sananlaskujen 24:3 sanoo: ”Tarkkanäköisyydellä se [huonekunta] lujaksi perustetaan.”

Miten tarkkanäköisyys voi hyödyttää teidän huonekuntaanne? Tarkkanäköisyys on kykyä nähdä pintaa syvemmälle. Voitaisiin sanoa, että hyvä perhetutkistelu alkaa itse perheen tutkimisesta. Miten perheenne jäsenet edistyvät hengellisesti? Kuuntele tarkkaavaisesti, kun keskustelet heidän kanssaan. Onko ilmassa valittavaa tai harmistunutta henkeä? Saavatko materialistiset pyrkimykset paljon huomiota? Kun olet kenttäpalveluksessa lastesi kanssa, tuntuuko heistä kiusalliselta ilmaista ikätovereilleen olevansa Jehovan todistajia? Nauttivatko he, kun luette Raamattua ja tutkitte perheenä? Ovatko he tosissaan tekemässä Jehovan palveluksesta elämäntapansa? Tarkat havainnot auttavat perheenpäitä huomaamaan, miten kunkin perheenjäsenen hengellisiä ominaisuuksia tulisi rakentaa.

Etsi Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdistä kirjoituksia, jotka käsittelevät perheenne erityistarpeita. Kerro sitten etukäteen, mitä aineistoa tutkistelussa on tarkoitus tarkastella, jotta muu perhe voi tutustua siihen. Pidä tutkistelussa yllä rakkaudellista ilmapiiriä. Älä kurita tai nolaa ketään, vaan painota käsiteltävän aineiston arvoa ja sovella sitä nimenomaan teidän perheenne tarpeisiin. Ota kaikki mukaan keskusteluun. Auta jokaista näkemään, miten Jehovan sana on ”täydellinen”, koska se antaa meille juuri ne eväät, joita tarvitsemme elämää varten (Ps. 19:7).

Palkinnot

Ihmiset voivat tutkia maailmankaikkeutta, maailmantapahtumia ja jopa itseään, mutta ilman hengellistä käsityskykyä he eivät tajua näkemänsä todellista merkitystä. Toisaalta Jumalan hengen avulla ne, jotka tutkivat säännöllisesti Jumalan sanaa, voivat havaita kaikessa tässä hänen kätensä jäljen ja nähdä, kuinka Raamatun ennustukset täyttyvät ja Jumalan tarkoitus siunata tottelevaisia ihmisiä paljastuu asteittain (Mark. 13:4–29; Room. 1:20; Ilm. 12:12).

Vaikka tämä on tietenkin hämmästyttävää, meillä ei ole varaa ylpistyä. Jumalan sanan tutkiminen pitää meidät sitä vastoin nöyrinä (5. Moos. 17:18–20). Se suojelee meitä myös ”synnin petolliselta voimalta”, koska kun Jumalan sana on elävänä sydämessämme, synnin vetovoima ei niin todennäköisesti voita päätöstämme vastustaa sitä (Hepr. 2:1; 3:13; Kol. 3:5–10). Siten ’vaellamme Jehovan arvon mukaisesti, jotta voisimme täysin miellyttää häntä kantaessamme jatkuvasti hedelmää kaikessa hyvässä työssä’ (Kol. 1:10). Tämä on tavoite tutkiessamme Jumalan sanaa, ja sen saavuttaminen on suurin palkinto, minkä voimme saada.