Hänen askeleittensa seuraamisen haaste
”Sillä Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille henkilökohtaisen esimerkin, niin että voisitte seurata hänen askeleitaan.” – 1. PIETARI 2:21, Phillips.
1, 2. a) Mikä voi olla todellinen haaste, ja miksi tämä kiinnostaa kristittyjä? b) Mitkä kysymykset nyt heräävät?
OLETKO koskaan hiekkarannalla tai lumikentän poikki kävellessäsi huomannut ihailevasi jonkun sellaisen jättämiä jalanjälkiä, joka on kulkenut siellä ennen sinua? Kenties jopa valitsit joukosta jalanjäljet, joita yritit seurata sovittamalla omat askeleesi niihin mahdollisimman tarkoin. Niin tehdessäsi huomasit, ettei se ollut helppoa. Itse asiassa jonkun toisen jalanjälkien seuraaminen – joko kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti – on todellinen haaste. Kutsumalla itseämme kristityiksi me olemme kuitenkin ilmaisseet haluavamme tehdä juuri niin: seurata tarkoin Kristuksen askeleita.
2 Oletko halukas ponnistelemaan tarvittavassa määrin vastataksesi tähän haasteeseen menestyksellisesti? Oletko sen lisäksi lujasti päättänyt tehdä niin, tapahtukoon mitä tahansa? Jos olet, niin niiden vaikeuksien täysi ymmärtäminen, joita saattaa tulla kirjaimellisten askeleitten seuraamisessa, auttaa sinua onnistumaan paremmin Kristuksen kuvaannollisten askeleitten seuraamisessa.
Opi mukautumaan
3. Miksi jonkun toisen askeleiden seuraaminen näyttää ensin luonnottomalta?
3 Jokaisella on tunnusomainen kävelytapansa. Esimerkiksi askeleen pituus vaihtelee eri ihmisillä, samoin kuin se kulma, jolla astutaan. Jonkun jalkaterät saattavat osoittaa suoraan eteenpäin, tai ne saattavat kääntyä sisään- tai ulospäin, tai toinen jalka voi olla enemmän sivuun kääntynyt kuin toinen. Ymmärrätkö, minkä haasteen tämä tarjoaa? Seurataksesi tarkoin toisen jalanjälkiä sinun täytyy mukauttaa askeleesi pituus ja jalkojesi asento toisen askeleisiin. Ensiksi tämä saattaa tuntua luonnottomalta, mutta niin täytyy tehdä. Ei ole olemassa mitään muuta keinoa.
4. Miksi Jeesuksen askeleiden seuraaminen on erityinen haaste?
4 Kuvaannollisesti puhuen Kristuksen kävelytapa oli ainutlaatuinen, sillä hän yksin oli aikalaistensa keskuudessa täydellinen mies, sellainen, ”joka ei tuntenut syntiä”. (2. Korinttolaisille 5:21) Koska ihmiset ovat luonnostaan epätäydellisiä synnintekijöitä, Jeesuksen askeleissa kulkeminen ei ole heille normaali kävelytapa. Paavali muistutti Korinton kristittyjä tästä sanomalla: ”Sillä te olette vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on mustasukkaisuutta ja riitaa, niin ettekö ole lihallisia ja ettekö vaella niin kuin ihmiset?” Taipumus mustasukkaisuuteen ja riitaan, ”lihan tekoihin”, on normaalia epätäydellisille ihmisille, mutta Jeesus vaelsi rakkauden tietä, ja ”rakkaus ei ole mustasukkainen, – – ei ärsyynny”. Niinpä Kristuksen askeleissa kulkeminen tarjoaa paljon suuremman haasteen kuin se, että meitä pyydettäisiin seuraamaan pelkästään jonkun itsemme kaltaisen epätäydellisen ihmisen askeleita. – 1. Korinttolaisille 3:3; 13:4, 5; Galatalaisille 5:19, 20; ks. myös Efesolaisille 5:2, 8.
5, 6. a) Miksi monet ihmiset eivät ole pystyneet seuraamaan Kristuksen askeleita, ja minkä neuvon se sai Paavalin antamaan? b) Miten ihmisiä kannustetaan vaeltamaan Kristuksen askeleissa nykyään, ja mitä siitä heille seuraa?
5 Epätäydellisyyden lisäksi myös Jumalan tahdon tuntemuksen puute voi estää kulkemasta Kristuksen askeleissa. Niinpä Paavali kehotti efesolaiskristittyjä olemaan ’vaeltamatta niin kuin kansojen ihmiset vaeltavat mielensä hyödyttömyydessä, samalla kun he heissä olevan tietämättömyyden vuoksi ja sydämensä tunnottomuuden vuoksi ovat mieleltään pimeydessä ja vieraantuneet Jumalalle kuuluvasta elämästä’. – Efesolaisille 4:17, 18.
6 Valtakunnan saarnaamisen välityksellä ihmisiä kehotetaan nykyään lakkaamaan vaeltamasta heille normaalilla tavalla, tietämättöminä Jumalan tarkoituksista, mieleltään pimeydessä, tunnottoman sydämensä liikkeelle panemina heidän tavoitellessaan hyödyttömiä päämääriä. Heitä kannustetaan mukautumaan Kristuksen täydelliseen esimerkkiin, ’vaeltamaan hänen yhteydessään’ ja siten ’vangitsemaan jokainen ajatus tehdäkseen sen tottelevaiseksi Kristukselle’. (Kolossalaisille 2:6, 7; 2. Korinttolaisille 10:5) Ne ihmiset, jotka vastaavat halukkaasti tähän haasteeseen, vakiintuvat uskossaan. Kun he tottuvat vaeltamaan siten kuin Kristus vaelsi, siitä tulee heille yhä helpompaa.
7. Millainen vakuus meillä on siitä, että vaikka Jeesuksen askeleiden seuraaminen onkin usein haastavaa, niin se on mahdollista?
7 Usein se on kuitenkin haaste. Täydellisen ja epätäydellisen luomuksen välinen ero on valtava. Niinpä epätäydellisten luomusten täytyy tehdä suuria muutoksia yrittäessään seurata täydellistä esimerkkiä. Joidenkin ihmisten on, kenties ympäristön tai perintötekijöiden vuoksi, vaikeampaa mukautua kristilliseen elämäntapaan kuin muiden. Mutta Jehova vakuuttaa meille, että jokainen, joka on todella halukas ponnistelemaan, pystyy siihen. ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen ansiostaan, joka voimistaa minua”, sanoi apostoli Paavali. (Filippiläisille 4:13; ks. myös 2. Korinttolaisille 4:7; 12:9.) Sama pitää paikkansa kaikista kristityistä.
Kiinnitä huomiota
8, 9. a) Miksi on välttämätöntä kiinnittää jakamatonta huomiota ja todella keskittyä, kun seuraa jonkun askeleita? b) Minkä Raamatun neuvon noudattaminen voi estää meitä eksymästä Jeesuksen askeleista?
8 Me emme pysty seuraamaan kirjaimellisia jalanjälkiä, ellemme pidä tarkoin silmällä sitä, mihin astumme. Jos katseemme harhailee keskittyen ympärillämme oleviin asioihin tai johonkin muuhun, astumme pakosta harhaan ennemmin tai myöhemmin. Ellemme kiinnitä jakamatonta huomiota ja todella keskity, me joudumme harhateille askelista, joita meidän pitäisi seurata. Sen vuoksi täytyy olla aina varuillaan, erityisesti silloin, kun äkillinen melu tai muut odottamattomat häiritsevät seikat saattaisivat viedä ajatuksemme pois käsillä olevasta tehtävästä. – Vrt. Job 18:10, 11.
9 Tämä pitää kuvaannollisella tavalla paikkansa myös niistä, jotka seuraavat Jeesuksen askeleita. Jeesus kehotti seuraajiaan kiinnittämään tarkoin huomiota itseensä, jottei heidän sydämensä ”koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista”. (Luukas 21:34) Saatana käyttää näitä jokapäiväisiä häiritseviä tekijöitä saadakseen meidät irrottamaan katseemme Jeesuksen askeleista. Hän yllättää meidät helposti käyttäen hyväkseen odottamattomia tilanteita, kuten vastustusta, sairautta tai taloudellisia takaiskuja. Varmistaaksemme sen, ettemme ”koskaan ajelehtisi pois”, meidän täytyy ”kiinnittää tavallista enemmän huomiota kuulemiimme asioihin” eli toisin sanoen kohdistaa katseemme Kristuksen askeleisiin tarkemmin kuin koskaan aiemmin. – Heprealaisille 2:1; ks. myös 1. Johannes 2:15–17.
Älä poikkea
10. a) Millainen vaara on olemassa, kun eri jalanjäljet menevät ristiin? b) Miksi väärien askeleiden seuraamisesta koituvat seuraukset ovat hengellisessä mielessä vakavia?
10 Täpötäyden rannan kosteassa hiekassa saattaa olla useita jalanjälkiä, ja jotkin jalanjäljet saattavat kulkea niiden jälkien yli, joita me seuraamme. Monet jalanjäljet saattavat ainakin päällisin puolin näyttää samanlaisilta. Miten tärkeää onkaan huolehtia siitä, että seuraamme todella oikeita jalanjälkiä. Muutoin meidät saatettaisiin johtaa harhaan kulkemaan väärään suuntaan. Hengellisessä mielessä tästä voisi olla vakavia seurauksia. Se miten vaarallista on seurata sellaisia oikealta näyttäviä jalanjälkiä, jotka todellisuudessa eivät ole oikeita, osoitetaan sananlaskussa, jossa varoitetaan: ”Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.” – Sananlaskut 16:25.
11. Minkä varoituksen Paavali antoi varhaiskristityille, ja keille nykyään hän jätti mallin?
11 Tämän erittäin todellisen vaaran vuoksi Paavali tunsi pakottavaa tarvetta varoittaa varhaiskristilliseen seurakuntaan kuuluvia veljiään: ”Ihmettelen, että olette niin nopeasti siirtymässä Hänestä, joka kutsui teidät Kristuksen ansaitsemattomalla hyvyydellä, pois toisenlaiseen hyvään uutiseen. – – on vain eräitä, jotka aiheuttavat teille levottomuutta ja tahtovat vääristää Kristusta koskevan hyvän uutisen. – – kuka se lieneekin, joka julistaa teille hyvänä uutisena jotakin muuta kuin sitä, minkä olette ottaneet vastaan, hän olkoon kirottu.” (Galatalaisille 1:6–9) Paavalin esimerkkiä noudattaen Jehovan todistajien hallintoelin nykyään varoittaa meitä luopioista ja valheveljistä, jotka jättävät tavallaan vääriä jalanjälkiä. Tosi kristityt eivät halua poiketa polulta, jonka Kristus Jumalan ohjauksessa jätti heidän seurattavakseen. – Psalmi 44:19.
12. a) Miten 2. Timoteuksen kirjeen 1:13 voi auttaa meitä välttämään sen, että erehtyisimme seuraamaan vääriä askeleita? b) Mikä on tunnusomaista toisenlaiselle hyvälle uutiselle?
12 Kiinnittämällä tarkkaa huomiota Kristuksen askeleiden tunnuspiirteisiin me voimme välttää sen, että meidät johdettaisiin harhaan. Täsmällinen tieto Jeesuksesta, hänen opetuksistaan ja tavasta, jolla kristillinen seurakunta toimii, auttaa meitä tunnistamaan ”niiden terveellisten sanojen mallin”, joka suojelee meitä niiltä, jotka ’vääristävät Kristusta koskevan hyvän uutisen’. (2. Timoteukselle 1:13) Kaikenlaiset muut niin kutsutut hyvät uutiset, jotka todellisuudessa ovat vääriä jalanjälkiä, eivät sovi totuuden malliin. Ne vääristävät sen, hämärtäen koko kuvan. Sen sijaan että ne selventäisivät Raamatun perustotuuksia ja periaatteita, ne ovat ristiriidassa niiden kanssa. Sen sijaan että ne kannustaisivat meitä suurempaan toimeliaisuuteen Jehovan palveluksessa, ne yrittävät saada hidastamaan vauhtia. Niiden sanoma ei ole myönteinen eikä kirkasta Jehovan nimeä ja järjestöä; se on kielteinen, moittiva ja kriittinen. Nämä eivät varmastikaan ole niitä askeleita, joita me haluamme seurata.
Pysy oikeassa tahdissa
13. Miten tahti liittyy siihen, että seuraamme jonkun askeleita?
13 Kävellessämme askeleemme pituuteen vaikuttaa osaltaan kävelynopeutemme. Tavallisesti mitä nopeammin me kävelemme sitä pidemmät ovat askeleemme; mitä hitaammin kävelemme, sitä lyhyemmät ovat askeleet. Sen vuoksi meidän on helpompi seurata jonkun kirjaimellisia askeleita, jos sovitamme kävelyvauhtimme hänen vauhtiinsa. Voidaksemme samoin vaeltaa menestyksellisesti Johtajamme Jeesuksen Kristuksen kuvaannollisissa askeleissa meidän täytyy pysyä hänen tahdissaan.
14. a) Millä tavoin emme pysyisi samassa tahdissa Jeesuksen kanssa? b) Miksi on typerää yrittää kulkea nopeammin kuin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”?
14 Se ettemme pysyttelisi Kristuksen tahdissa, voisi merkitä jompaa kumpaa: me joko yrittäisimme mennä nopeammin, juosta ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” edelle, jota Jeesus käyttää Jehovan tarkoituksen toteuttamisessa, tai jäisimme jälkeen tuon ’orjan’ ohjauksesta. (Matteus 24:45–47) Ensimmäistä vaihtoehtoa valaisee se, että jotkut kristityt ovat menneisyydessä tulleet kärsimättömiksi opillisten tai järjestöä koskevien muutosten tai täsmennysten suhteen, joiden he ovat ajatelleet olevan välttämättömiä ja jotka heidän mielestään olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. He ovat tulleet tyytymättömiksi, koska heidän mielestään asiat eivät ole edistyneet tarpeeksi nopeasti, ja he ovat vetäytyneet syrjään Jehovan kansan yhteydestä. Miten typerää ja lyhytnäköistä! Usein juuri se seikka, joka häiritsi heitä, muutettiin myöhemmin – Jehovan määräaikana. – Sananlaskut 19:2; Saarnaaja 7:9, 10.
15. Miten kuningas Daavid ja Jeesus olivat hyviä esimerkkejä oikeassa tahdissa pysymisestä?
15 On viisaampaa odottaa, että Jehova toimii, kuin yrittää määrätä se tahti, jolla asioiden pitäisi tapahtua. Muinainen kuningas Daavid antoi oikean esimerkin. Hän kieltäytyi salaliitosta kuningas Saulia vastaan, yrityksestä saada kuninkuus ennen kuin oli tullut Jehovan määräaika antaa se hänelle. (1. Samuelin kirja 24:2–16) Samalla tavoin ”Daavidin Poika”, Jeesus, ymmärsi, että hänen täytyisi odottaa ennen kuin hän saisi kokonaan taivaallisen kuninkuutensa. Hän tiesi itseensä soveltuvan profeetallisen lausunnon: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.” Niinpä kun joukko juutalaisia halusi ”tarttua häneen tehdäkseen hänestä kuninkaan”, Jeesus vetäytyi nopeasti syrjään. (Matteus 21:9; Psalmi 110:1; Johannes 6:15) Noin 30 vuotta myöhemmin Heprealaiskirjeen 10:12, 13:n mukaisesti Jeesus odotti yhä kuninkuuttaan. Hän odotti itse asiassa lähes 1 900 vuotta, ennen kuin hänet asetettiin virkaan Jumalan valtakunnan lailliseksi Kuninkaaksi, kun tuo valtakunta perustettiin vuonna 1914.
16. a) Havainnollista sitä, miten saattaisimme liikkua hitaammin kuin meidän pitäisi. b) Mikä on Jehovan kärsivällisyyden tarkoitus, ja miten meidän pitäisi välttää käyttämästä väärin tuota kärsivällisyyttä?
16 Se ettei pysy oikeassa tahdissa, voisi merkitä kuitenkin myös sitä, että hidastaa vauhtia ja jää jälkeen. Niinpä kun Jumalan sana osoittaa, että meidän täytyy tehdä muutoksia elämässämme, toimimmeko viivyttelemättä? Vai väitämmekö, että koska Jumala on kärsivällinen, me voimme lykätä sellaisten muutosten tekemistä myöhemmäksi toivoen, että se voisi olla sitten helpompaa? Jehova on kyllä kärsivällinen. Mutta ei sen vuoksi, että me voisimme vitkastella tarpeellisten muutosten tekemisessä. Sen sijaan ”hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska hän ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen”. (2. Pietari 3:9, 15) Miten paljon parempi onkaan siksi jäljitellä psalmistaa, joka sanoi: ”Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.” – Psalmi 119:60.
17. Miten oikeassa vauhdissa pysyminen liittyy Valtakunnan saarnaamiseen, ja mitä se saa meidät kysymään itseltämme?
17 Jälkeen jäämiseen voisi liittyä myös Valtakunnan saarnaaminen. Matteuksen 25. luvun mukaan Jeesus tuomitsee parhaillaan ihmiskuntaa ja erottaa ”lampaat vuohista”. Tämä toteutetaan pääasiassa ”tämän valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamisen välityksellä. (Matteus 24:14; 25:31–33; Ilmestys 14:6, 7) Tämän erottelutyön toteuttamiseen varattu aika on pakostakin rajallinen. (Matteus 24:34) Käytettävissä olevan ajan lähetessä loppuaan voimme odottaa Jeesuksen nopeuttavan työtä. Niin tehdessään hän toimii Jumalan välikappaleena. Puhuessaan kokoamistyöstä Jumala lupaa: ”Minä, Herra, sen aikanansa nopeasti täytän.” (Jesaja 60:22) Lisäämmekö me Jumalan työtovereina ja hänen Poikansa askeleita tarkoin seuraavina vauhtiamme Valtakunnan saarnaamisessa siinä määrin, kuin fyysiset edellytyksemme ja raamatulliset velvollisuutemme sallivat? Kenttäpalvelusraportit osoittavat, että miljoonat Jehovan todistajat tekevät näin.
Karta itsevarmuutta, taistele masennusta vastaan
18. Miksi jostakusta saattaisi tulla itsevarma, ja miten Raamattu varoittaa tästä vaarasta?
18 Mitä kauemmin jatkamme hellittämättä jonkun toisen askeleitten seuraamista, sitä paremmin totumme hänen kävelytapaansa. Mutta jos tulemme itsetyytyväisiksi, otamme ennemmin tai myöhemmin harha-askeleen. Kun siis seuraamme Jeesuksen kuvaannollisia askeleita, meidän täytyy ymmärtää, miten vaarallista on tulla itsevarmaksi, alkaa huolettomasti luottaa omaan voimaamme ja omiin kykyihimme ja alkaa tuntea, että hallitsemme hänen täydellisen kävelytapansa. Luukkaan 22:54–62:een muistiinmerkitty Pietarin kokemus käy ajankohtaisesta varoituksesta. Se tähdentää myös 1. Korinttolaiskirjeen 10:12:n totuudenmukaisuutta. Siinä sanotaan: ”Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.”
19. a) Mitä jokaiselle kristitylle tapahtuu silloin tällöin? (Jaakob 3:2) b) Miten meidän tulisi suhtautua Paavalin Roomalaiskirjeen 7:19, 24:ssä oleviin sanoihin?
19 Epätäydellisyyden vuoksi jokainen kristitty ottaa harha-askeleen silloin tällöin. Poikkeaminen saattaa olla pieni, toiset tuskin huomaavat sitä. Tai se saattaa olla niin ilmeinen harhaan osuminen maalista, että kaikki näkevät sen. Kummassakin tapauksessa on lohduttavaa muistaa Paavalin rehellinen tunnustus: ”Sillä sitä hyvää, mitä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, sitä minä harjoitan. Minä kurja ihminen!” (Roomalaisille 7:19, 24) Näitä sanoja ei tietenkään tule pitää puolusteluna väärintekemiselle. Niiden tulisi sen sijaan rohkaista hartaita kristittyjä ponnistelemaan epätäydellisyyksien voittamiseksi ja auttaa heitä kestämään yrityksissään vastata Jeesuksen täydellisissä askeleissa vaeltamisen haasteeseen.
20. a) Miten Sananlaskujen 24:16 auttaa meitä elämän kilpajuoksussamme? b) Mitä meidän tulisi päättää tehdä?
20 ”Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen”, sanoo Sananlaskujen 24:16. Kenenkään ei tulisi elämän kilpajuoksussamme tuntea, että hänen on pakko luovuttaa. Tämä kilpailu on kuin maraton, kestävyyskilpailu, ei sadan metrin pyrähdys. Nopeusjuoksijan pienikin harha-askel merkitsisi varsin todennäköisesti sitä, ettei hän voittaisi kilpailua. Mutta vaikka maratonjuoksija kompastuisikin, hänellä on aikaa päästä taas jaloilleen ja juosta kilpailu loppuun saakka. Kun siis jokin henkilökohtainen harha-askel saa sinut huudahtamaan ”Minä kurja ihminen”, muista, että sinulla on yhä aikaa päästä jaloillesi. Sinulla on yhä tilaisuus päästä seuraamaan Johtajasi, Jeesuksen Kristuksen, askeleita. Ei ole mitään syytä vaipua epätoivoon! Ei ole mitään syytä antaa periksi! Ole päättäväinen, niin Jumalan avulla vastaat menestyksellisesti haasteeseen ’seurata tarkoin Jeesuksen askeleita’. – 1. Pietari 2:21.
Miksi kristittyjen täytyy
◻ oppia mukautumaan?
◻ kiinnittää jakamatonta huomiota?
◻ pitää mielessään totuuden malli?
◻ pysyä oikeassa tahdissa?
◻ karttaa itsevarmuutta?
◻ taistella masennusta vastaan?
[Kuva s. 13]
Pitäessään katseensa kohti päämääräänsä vanhurskas nousee jälleen