Kun kuollut tarkoittaa kuollutta
”Elävä koira on paremmassa asemassa kuin kuollut leijona. Sillä elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään, eikä heillä ole enää palkkaa, sillä heidän muistonsa on unohdettu.” (Saarnaaja 9:4, 5)
MONILLA ihmisillä on jokin hämärä käsitys sielusta, joka pysyy elossa kuoleman jälkeen tai syntyy aina vain uudelleen. Jotkut jopa uskovat, että ihminen voi tulla takaisin koettuaan kuoleman. Hautausurakoitsija Thomas Lynchiltä kysyttiin äskettäin, mitä hän ajatteli kuolemanjälkeisestä elämästä. Hän sanoi: ”Ne ihmiset, jotka ovat nähneet valotunneleita ja vastaavaa, eivät ole palanneet kuolleista – he ovat vain olleet sellaisessa tilassa, ettemme ole pystyneet mittaamaan heidän elintoimintojaan, koska ihminen on ’kuollut’ silloin, kun hän ei tule takaisin.” (The New York Times Magazine.)
Raamattu on kertonut asioiden todellisen laidan jo vuosituhansien ajan. ”Elävä koira on paremmassa asemassa kuin kuollut leijona. Sillä elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään, eikä heillä ole enää palkkaa, sillä heidän muistonsa on unohdettu.” (Saarnaaja 9:4, 5.) Lyhyt käynti millä tahansa vanhalla hautausmaalla vahvistaa tämän lausunnon nopeasti todeksi.
Tarkoittaako tämä sitä, ettei kuolleilla ole sitten minkäänlaista toivoa? Raamattu ei totisesti tue uskoa kuolemattomaan sieluun, joka pysyy elossa kuoleman jälkeen (1. Mooseksen kirja 2:7; Hesekiel 18:4, 20). Jeesus kuitenkin saarnasi ennallistetun paratiisimaan päälle saatavasta ylösnousemuksesta. Hänen juutalainen seuraajansa Martta, jonka veli Lasarus oli juuri kuollut, uskoi ylösnousemukseen, sillä hän sanoi Lasaruksesta: ”Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.” (Johannes 11:24.) Tähän Jeesus vastasi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, tulee elämään, vaikka hän kuoleekin; eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, tule ikinä kuolemaan. Uskotko tämän?” (Johannes 11:25, 26.) Aiemmin hän oli sanonut: ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa harjoittaneet tuomion ylösnousemukseen.” Mutta huomaa: Jeesus ei puhunut mitään kuolemattomasta sielusta! (Johannes 5:28, 29; Luukas 23:43.)
[Huomioteksti s. 31]
”Ihminen on ’kuollut’ silloin, kun hän ei tule takaisin.” Thomas Lynch, hautausurakoitsija