Voitko olla onnellinen kun sinulla on paljon tehtävää?
USEIMMAT meistä elävät hyvin kiireistä, usein kiihkeätempoista elämää. Nykyajan elämään liittyvät hellittämättömät paineet edellyttävät meiltä jatkuvaa ponnistelua, jotta vain voisimme pysyä vauhdissa mukana. Aviomiesten ja isien täytyy suorittaa perhettään, työnantajaa ja muita koskevat tärkeät velvollisuutensa. Vaimojen ja äitien täytyy huolehtia perheenjäsenten ja kodin tarpeista ja usein tehdä ansiotyötä. Nuoretkin ovat paineen alaisina pysyäkseen tiettyjen perhevelvollisuuksien tasalla samalla kun he hankkivat koulutusta, joka valmistaa heitä tuottoisaan tehtävään yhteiskunnassa.
Mutta entäpä ne meistä, jotka olemme vihkineet elämämme Jehova Jumalalle ja olemme hänen kastettuja todistajiaan? Kaikkien muiden meihin kohdistuvien vaateiden lisäksi meillä on apostoli Paavalin kehotus: ”Rakkaat veljeni, tulkaa vakaiksi, järkähtämättömiksi, sellaisiksi, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä, tietäessänne että vaivannäkönne ei ole turhaa Herran yhteydessä.” (1. Korinttolaisille 15:58) Tosi palvonnan vaatimuksiin kuuluu tosiaan monia lisävastuita. Miten voimme suorittaa kaikki nämä velvollisuudet ja säilyttää mielenrauhan ja onnellisen asenteen?
Aikaansaannokset tuovat onnellisuutta
Onnellisuus – hyvinvoinnin tai tyytyväisyyden tunne – liittyy läheisesti elämän vastuiden menestykselliseen hoitamiseen. Jos pystymme suorittamaan päivittäiset velvollisuutemme kohtuullisen tehokkaasti, saamme työt tehdyksi ajallaan ja järjestyksellisellä tavalla, meillä on aikaansaamisen ja tyytyväisyyden tunne. Näin pitääkin olla, ja tulokset lisäävät onnellisuuttamme.
Jehova Jumalan tarkoituksena ei ollut koskaan, että vastuistamme huolehtiminen olisi raskas taakka. Sen sijaan hän on aina halunnut, että ’iloitsisimme ja nauttisimme hyvää kaiken vaivannäkömme ohessa’. (Saarnaaja 3:12, 13) Kun olemme onnellisia työssämme, olemme yleensä tuottoisia. Otamme auliisti vastaan ohjeita ja tulemme hyvin toimeen toisten kanssa. Toisaalta jos olemme onnettomia, työstämme tulee raadantaa – yksitoikkoista, ikävystyttävää, jopa tunneperäisesti raskasta. Tämä johtaa tuottamattomiin työtapoihin ja kielteiseen asenteeseen. Elämästä tulee päivittäistä taistelua yrittäessämme toteuttaa kaikki meihin kohdistuvat vaateet. Mutta jos voimme keksiä keinon pysyä onnellisina tehtävissämme, elämme todennäköisemmin antoisalla ja täysipainoisella tavalla.
Ole tasapainoinen
Jos haluamme olla onnellisia, vaikka meillä on paljon tehtävää, meidän täytyy olla tasapainoisia. Ja mitä on tasapaino? Se on ’tunne-elämän häiriintymättömyyttä, mielenrauhaa’. Tasapainoinen ihminen pyrkii noudattamaan järjestystä toimissaan. Hän tekee suunnitelmia, välttää vitkastelua ja on kohtuullinen tavoissaan. Hän harjoittaa itsehillintää syömisessä, juomisessa, virkistäytymisessä, harrastuksissa ja huvituksissa. Todellisuudessa hän ilmaisee ”itsehillintää kaikessa”! – 1. Korinttolaisille 9:24–27; vrt. Tiitukselle 2:2.
Rukous on ehdottoman tärkeä kristillisen tasapainon säilyttämisessä. Jehovan palvelija voi rukoilla Jumalan pyhää henkeä ja hänen taivaallisen Isänsä apua sen hedelmän, myös itsehillinnän, kehittämiseen. (Luukas 11:13; Galatalaisille 5:22, 23) Kristityn tulisi luottaa Jumalaan rukouksessa varsinkin silloin, kun hän kohtaa koettelemuksia, jotka uhkaavat saattaa hänet pois tasapainosta. ”Anna tiesi Herran [”Jehovan”, UM] haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee”, sanoi psalmista Daavid. (Psalmi 37:5) Meidän täytyy ehkä toisinaan rukoilla kuin Daavid, joka anoi: ”Jumala, riennä minun tyköni. Sinä olet minun apuni ja vapauttajani; Herra [”Jehova”, UM], älä viivy.” (Psalmi 70:6) Älä koskaan unohda, että rukouksen välityksellä on mahdollista säilyttää tasapaino ja nauttia ’Jumalan rauhasta, joka ylittää kaiken ajatuksen ja varjelee sydämemme ja mielenkykymme’. – Filippiläisille 4:6, 7.
Koska tasapainoinen kristitty luottaa Jehovaan ja nauttii Jumalan rauhasta, hän on tervemielinen. (Tiitukselle 2:11, 12) Tämä johtuu siitä, että hän käsittää hyvin Raamatun periaatteet ja soveltaa niitä elämäänsä. Tällainen henkilö ei ole ulkokultainen eikä hän tee hätäisiä johtopäätöksiä. Järkevyys estää häntä olemasta itsepäinen tai peräänantamaton. Hän säilyttää vaatimattoman näkemyksen itsestään ja kyvyistään, ja tämän vuoksi hän voi olla yhteistoiminnassa muiden kanssa. (Miika 6:8) On kiinnostavaa, että ne ominaisuudet, jotka auttavat ihmistä olemaan tasapainoinen, ovat myös niiden ominaisuuksien joukossa, joita vaaditaan niiltä, jotka nimitetään palvelemaan valvojina kristillisessä seurakunnassa. – 1. Timoteukselle 3:2, 3.
Voimme lisätä suuresti onnellisuuttamme pyrkimällä olemaan tasapainoisempia päivittäisissä toimissamme. Osoittamalla ominaisuuksia, jotka liittyvät hyvään tasapainoon, voimme saada tarpeelliset työt tehdyiksi ilman vakavaa fyysistä tai tunneperäistä stressiä. Elämäntapamme on vakaampi, ja saamme aikaan enemmän. Toiset saavat enemmän mielihyvää seurastamme, ja koemme suurempaa tyytyväisyyttä ja iloa. Mutta millä käytännöllisillä tavoilla voidaan tasapaino säilyttää?
Käytännöllisiä tapoja säilyttää tasapaino
Säilyttääksemme tasapainon meidän tulisi yrittää hoitaa henkilökohtaiset asiamme ripeästi ja järjestyksellisesti. Meidän täytyy suunnitella, huolehtia asioista systemaattisella tavalla. Ne joilta puuttuu hyvä järjestelykyky ja jotka ovat taipuvaisia vitkastelemaan, vaikeuttavat elämäänsä lisääntyneellä jännityksellä ja huolella. Onnistuminen tällä elämän alueella auttaa meitä tuntemaan, että pystymme hallitsemaan tilanteen, sen sijaan että tuntisimme olevamme olosuhteiden avuttomia uhreja.
Meidän ei tule yrittää tehdä kaikkea itse. Ne jotka eivät halua ottaa vastaan apua muilta, maksavat usein kovan hinnan uupumuksena ja pettymyksinä. On olemassa paljon tehtäviä, joista toiset voisivat huolehtia. On siksi viisasta käyttää hyväkseen niiden kykyjä, jotka haluavat auttaa. Se paitsi keventää omaa kuormaamme, myös saattaa rohkaista toisia, jotka haluavat tulla lähemmäksi meitä.
On epäviisasta vertailla itseään niihin, jotka saattavat pystyä tekemään enemmän. Se että yritämme olla niiden kaltaisia, jotka saavat ilmeisesti enemmän aikaan kuin me, voi olla masentavaa ja saada meidät tuntemaan itsemme alempiarvoisiksi ja arvottomiksi. Sellainen ajattelu on tuhoisaa, ja se jäytää päättäväisyyttämme ja itseluottamustamme. ”Koetelkoon hän [jokainen], mitä hänen oma työnsä on”, kirjoitti Paavali, ”ja silloin hänellä on syytä riemuun vain itseensä katsoen eikä toiseen verraten.” (Galatalaisille 6:4) Muista, että arvokkain työntekijä on se, joka noudattaa ohjeita, on vakaa ja luotettava ja tekee hyvätasoista työtä. Jos olemme sellaisia, palveluksiamme arvostetaan ja halutaan. – Sananlaskut 22:29.
Meidän täytyy pitää hyvää huolta terveydestämme. Se on yksi kallisarvoisimmista omaisuuksistamme, sillä ilman sitä pystymme tekemään hyvin vähän. Meidän tulee siksi yrittää noudattaa terveellistä ruokavaliota syömällä ravitsevaa ruokaa. Meidän tulisi levätä tarpeeksi ja mennä vuoteeseen järkevään aikaan illalla. Kun olemme vakavasti uupuneita tai tunnemme sairastuvamme, meidän ei tule jatkaa puurtamista; saatamme joutua maksamaan kovan hinnan.
On tärkeää, että varomme kehittämästä valittavaa henkeä. Jos annamme kielteisen ajattelun päästä meissä valloilleen, saatamme löytää jotain vikaa lähes joka asiasta ja jokaisesta. Tämä on varma keino viedä ilo itseltämme ja toisilta. Sen sijaan että juoruilisimme tai valittaisimme asiasta, joka ei mielestämme ole oikein, meidän tulisi kertoa niille, jotka ovat vastuussa asian hoitamisesta, ja jättää sen oikaiseminen heidän tehtäväkseen. (Vrt. 1. Korinttolaisille 1:10–12.) Olemme viisaita, kun säilytämme myönteisen asenteen ja etsimme jatkuvasti ja odotamme aina löytävämme hyvää toisista ja tapauksista, jotka muovaavat elämäämme. – Vrt. Juudas 3, 4, 16.
Suunnitellessamme toimintaamme meidän tulisi muistaa, että kovalla tahdilla voidaan tosin tehdä ennätyksiä, mutta sitä voidaan harvoin pitää yllä pitkään. Jatkuva ponnistelu yli voimien paitsi johtaa uupumiseen, voi myös aiheuttaa masennusta, joka voi heikentää päättäväisyyttämme jatkaa. Asettakaamme siis itsellemme tahti, jonka voimme säilyttää pitkään. On esimerkiksi hyvä laatia käytännöllinen aikataulu säännölliseen osallistumiseen talosta taloon saarnaamiseen ja muihin kristillisen palveluksemme piirteisiin. Meidän täytyy jättää aikaa rentoutumiseen ja rakentavaan virkistäytymiseen. Ja havaitsemme hyödylliseksi puhua vanhempien ihmisten kanssa, joilla on vuosikymmenten kokemus, sillä he ovat saattaneet oppia, miten saadaan tarpeelliset toimet tehdyksi uuvuttamatta itseään fyysisesti tai tunneperäisesti.
Käytä hyvää arvostelukykyä
On oikein olla velvollisuudentuntoinen ja haluta suorittaa kaikki meille annetut vastuut, myös ne jotka liittyvät Jehovan kansan seurakuntaan. Jumala on mielistynyt ahkeriin, vastuuntuntoisiin työntekijöihin. (Vrt. Matteus 25:21; Tiitukselle 2:11–14.) Mutta Raamattu kannustaa: ”Varjele käytännöllistä viisautta ja ajattelukykyä.” (Sananlaskut 3:21, UM) Raamatun viisauden soveltaminen hyödyttää meitä, ja meidän tulee käyttää tervettä järkeä ja hyvää arvostelukykyä tehdäksemme huolellisia suunnitelmia ja pitää ne aina voimiemme rajoissa.
Kehotus olla sellaisia, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä, tulee tasapainottaa Saarnaajan 9:4:ssä esitetyn varoituksen kanssa. Siinä sanotaan: ”Elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.” Elävä koira, vaikka jotkut saattavat halveksia sitä, on tosiaan parempi kuin kuollut leijona, eläin jota monet pitävät kuninkaallisena. Jos harjoitamme tasapainoa ja pidämme hyvää huolta terveydestämme, elämme ja voimme jatkuvasti tehdä työtä. Kuolleilla ei ole enää osuutta mihinkään toimintaan. Hyvä arvostelukyky voi auttaa meitä löytämään järkevän tasapainon, joka tekee meille mahdolliseksi saada tarpeelliset tehtävät suoritetuiksi menettämättä iloamme.
Se että meillä on paljon tehtävää, ei siis merkitse sitä, ettemme voi olla onnellisia. Kiireisimmät ihmiset voivat olla onnellisimpia, jos he ovat järkeviä, säilyttävät hyvän asenteen ja käyttävät hyvää arvostelukykyä pysyäkseen vakaasti tasapainossa. Voimme kokea suurinta mahdollista onnellisuutta, jos ilmaisemme viisautta, teemme hyviä tekoja ja panemme toivomme Jehova Jumalaan. – 1. Timoteukselle 6:17–19.