Jumalan sana pysyy ikuisesti
”Ajan hämärään asti pysyy Jumalamme sana.” (JESAJA 40:8)
1. a) Mitä tässä tarkoitetaan ”Jumalamme sanalla”? b) Millaisia ihmisten lupaukset ovat Jumalan sanaan verrattuina?
IHMISET ovat taipuvaisia panemaan luottamuksensa huomattavien miesten ja naisten lupauksiin. Mutta miten mieluisilta nämä lupaukset sitten kuulostanevatkin ihmisistä, jotka kaipaavat parannusta osaansa elämässä, ne ovat kuin kuihtuvia kukkia verrattuina Jumalamme sanaan. (Psalmit 146:3, 4.) Yli 2 700 vuotta sitten Jehova Jumala henkeytti profeetta Jesajan kirjoittamaan: ”Kaikki liha on vihreää ruohoa, ja kaikki sen rakkaudellinen huomaavaisuus on kuin kedon kukka. Vihreä ruoho on kuivunut, kukka on kuihtunut, mutta ajan hämärään asti pysyy Jumalamme sana.” (Jesaja 40:6, 8.) Mikä on tuo pysyvä ”sana”? Se on Jumalan ilmoitus hänen tarkoituksestaan. Nykyään meillä on tuo ”sana” kirjoitettuna Raamatussa. (1. Pietarin kirje 1:24, 25.)
2. Millaisista asenteista ja toimista huolimatta Jehova täytti muinaista Israelia ja Juudaa koskeneen sanansa?
2 Muinaisen Israelin päivinä eläneet ihmiset kokivat sen totuudellisuuden, mitä Jesaja oli kirjoittanut muistiin. Jehova ennusti profeettojensa välityksellä, että koska häntä kohtaan oli oltu törkeän uskottomia, ensin Israelin kymmenen heimon valtakunta ja sitten Juudan kahden heimon valtakunta vietäisiin pakkosiirtolaisuuteen (Jeremia 20:4; Aamos 5:2, 27). Vaikka he vainosivat ja jopa tappoivat Jehovan profeettoja, polttivat erään kirjakäärön, jossa oli Jumalan varoitussanoma, ja pyysivät Egyptistä sotilaallista apua estääkseen tuon ennustuksen täyttymisen, Jehovan sana ei jäänyt täyttymättä (Jeremia 36:1, 2, 21–24; 37:5–10; Luukas 13:34). Myös Jumalan lupaus palauttaa katuva juutalainen jäännös maahansa täyttyi ainutlaatuisella tavalla (Jesajan luku 35).
3. a) Mitkä Jesajan muistiin kirjoittamat lupaukset kiinnostavat meitä erityisesti? b) Miksi olet varma siitä, että nämä asiat todella toteutuvat?
3 Jesajan välityksellä Jehova ennusti myös vanhurskaan hallitusvallan, jonka ihmiskunta saisi Messiaan välityksellä, vapautumisen synnistä ja kuolemasta sekä maan muuttamisen paratiisiksi (Jesaja 9:6, 7; 11:1–9; 25:6–8; 35:5–7; 65:17–25). Toteutuvatko nämäkin asiat? Siitä ei ole pienintäkään epäilystä! ”Jumala – – ei voi valehdella.” Hän kirjoitutti profeetallisen sanansa meidän hyödyksemme, ja hän on huolehtinut siitä, että se on säilynyt. (Titukselle 1:2; Roomalaisille 15:4.)
4. Miten Jumalan sana on tosiaan ”elävä”, vaikka alkuperäiset Raamatun käsikirjoitukset eivät olekaan säilyneet?
4 Jehova ei ole säilyttänyt alkuperäisiä käsikirjoituksia, joihin hänen muinaiset kirjurinsa kirjoittivat nuo profetiat. Mutta hänen ”sanansa”, hänen ilmoitettu tarkoituksensa, on osoittautunut eläväksi sanaksi. Tuo tarkoitus etenee vastustamattomasti, ja samalla niiden ihmisten sisimmät ajatukset ja vaikuttimet, joiden elämää se koskettaa, tulevat ilmeisiksi. (Heprealaisille 4:12.) Lisäksi historia osoittaa, että henkeytetyn Raamatun itsensä säilyminen ja kääntäminen on ollut Jumalan ohjauksen ansiota.
Kun se yritettiin hävittää
5. a) Miten eräs Syyrian kuningas yritti hävittää henkeytetyt Heprealaiset kirjoitukset? b) Miksi hän epäonnistui?
5 Hallitsijat ovat useammin kuin kerran pyrkineet hävittämään henkeytetyt kirjoitukset. Vuonna 168 eaa. Syyrian kuningas Antiokhos Epifanes (kuva s. 10) pystytti Jehovalle vihittyyn temppeliin alttarin Zeukselle. Lisäksi hän etsi ’Lain kirjat’, poltti ne ja julisti, että jokainen, jolla on tällaisia Raamatun kirjoituksia, surmattaisiin. Polttipa hän Jerusalemissa ja Juudeassa Raamattuja miten paljon hyvänsä, hän ei pystynyt tyystin hävittämään niitä. Juutalaisten siirtokuntia oli niihin aikoihin siellä täällä monissa maissa, ja kussakin synagogassa oli oma kirjakäärökokoelmansa (vrt. Apostolien teot 13:14, 15).
6. a) Miten varhaiskristittyjen käyttämät Raamatut yritettiin kiihkeästi hävittää? b) Mikä oli lopputulos?
6 Vuonna 303 Rooman keisari Diocletianus samaten sääti, että kristittyjen kokouspaikat oli purettava perustuksia myöten ja että heidän Raamattunsa ”oli tulella hävitettävä”. Tällaista hävitystä jatkui kymmenkunta vuotta. Vaikka vaino oli hirvittävää, Diocletianus ei onnistunut tekemään loppua kristillisyydestä, eikä Jumala antanut keisarin asiamiesten hävittää kaikkia kappaleita yhdestäkään henkeytetyn Sanansa osasta. Suhtautumisellaan Jumalan sanan levitykseen ja saarnaamiseen vastustajat kuitenkin ilmaisivat, mitä oli heidän sydämessään. He paljastivat olevansa Saatanan sokaisemia ihmisiä ja toteuttavansa hänen tahtonsa (Johannes 8:44; 1. Johanneksen kirje 3:10–12).
7. a) Miten Raamatun tuntemuksen leviäminen yritettiin tukahduttaa Länsi-Euroopassa? b) Missä määrin Raamattua saatiin käännettyä ja julkaistua?
7 Yritykset tukahduttaa Raamatun tuntemuksen leviäminen saivat muitakin muotoja. Kun latinasta tuli kuollut kieli, eivät pakanahallitsijat, vaan kristityiksi tunnustautuvat – paavi Gregorius VII (1073–85) ja paavi Innocentius III (1198–1216) – vastustivat aktiivisesti Raamatun kääntämistä tavallisen kansan käyttämille kielille. Yrittäessään murskata kirkon arvovallan vastaiset mielipiteet Ranskassa vuonna 1229 pidetty roomalaiskatolinen Toulousen kirkolliskokous sääti, että maallikko ei saanut omistaa kansankielisiä Raamatun kirjoja. Tuota säädöstä saatettiin määrätietoisesti voimaan inkvisition avulla. Siitä huolimatta, inkvisition oltua käytössä 400 vuotta, Jumalan sanaa rakastavat olivat kääntäneet koko Raamatun ja levittivät sen painettuja laitoksia noin 20 kielellä ja joillakin murteilla sekä merkittäviä osuuksia vielä 16 muulla kielellä.
8. Mitä tapahtui Raamatun kääntämisen ja levittämisen alalla Venäjällä 1800-luvulla?
8 Roomalaiskatolinen kirkko ei yksin pyrkinyt pitämään Raamattua tavallisen kansan ulottumattomissa. Venäjällä Pietarin jumaluusopin akatemian professori Gerasim Pavski käänsi 1800-luvun alussa Matteuksen evankeliumin kreikasta venäjäksi. Muitakin Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoja käännettiin venäjäksi, ja Pavski huolehti niiden toimittamisesta. Niitä levitettiin laajalti, kunnes papit saivat taktikoinnillaan tsaarin vuonna 1826 suostumaan siihen, että Venäjän raamattuseura alistettiin Venäjän ortodoksisen kirkon ”pyhän synodin” alaisuuteen, ja sitten tuo synodi tukahdutti tehokkaasti raamattuseuran toiminnan. Myöhemmin Pavski käänsi Raamatun heprealaiset kirjoitukset hepreasta venäjäksi. Samoihin aikoihin myös Makarios, ortodoksisen kirkon arkkimandriitta, käänsi Heprealaiset kirjoitukset hepreasta venäjäksi. Molempia rangaistiin heidän työstään, ja heidän käännöksensä pantiin kirkon arkistoihin. Kirkko oli päättänyt pitää Raamatun muinaiskirkkoslaavin kielellä, jota tavallinen kansa ei siihen aikaan lukenut eikä ymmärtänyt. Vasta sitten kun ihmisten yrityksiä perehtyä Raamattuun ei pystytty enää tukahduttamaan, ”pyhä synodi” ryhtyi vuonna 1856 tekemään omaa synodaalista käännöstään, sellaisten suuntaviivojen mukaisesti, jotka oli suunniteltu huolellisesti varmistamaan, että käytettävät ilmaukset olisivat kirkon näkemysten mukaisia. Jumalan sanan levittämisen yhteydessä näkyi siis selvästi ero uskonnollisten johtajien ulkokuoren ja hengen välillä, joka paljastui heidän sanoissaan ja teoissaan. (2. Tessalonikalaisille 2:3, 4.)
Sanan suojeleminen turmeltumiselta
9. Miten jotkut raamatunkääntäjät osoittivat rakkautensa Jumalan sanaa kohtaan?
9 Raamatun kääntäjien ja jäljentäjien joukossa oli miehiä, jotka todella rakastivat Jumalan sanaa ja ponnistelivat vilpittömästi saattaakseen sen jokaisen ulottuville. William Tyndale kuoli marttyyrina (v. 1536) sen vuoksi, mitä hän oli tehnyt saattaakseen Raamatun ihmisten käsiin englannin kielellä. Katolinen inkvisitio vangitsi Francisco de Enzinasin (v:n 1544 jälkeen) siksi, että hän käänsi ja julkaisi Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset espanjaksi. Robert Morrison vaaransi henkensä, kun hän käänsi (v. 1807–18) Raamatun kiinan kielelle.
10. Mitkä esimerkit osoittavat, että joillakuilla kääntäjillä oli muita vaikuttimia kuin rakkaus Jumalan sanaa kohtaan?
10 Toisinaan jäljentäjien ja kääntäjien työhön ovat kuitenkin vaikuttaneet muut seikat kuin rakkaus Jumalan sanaa kohtaan. Ajattelehan neljää esimerkkiä: 1) Samarialaiset rakensivat Garisiminvuorelle temppelin Jerusalemin temppelin kilpailijaksi. Tämän tueksi samarialaiseen Pentateukkiin tehtiin lisäys 2. Mooseksen kirjan 20:17:ään. Ikään kuin kymmenen käskyn jatkoksi siihen lisättiin käsky rakentaa Garisiminvuorelle kivialttari ja esittää sillä uhreja. 2) Se joka ensimmäisenä käänsi Danielin kirjan kreikankieliseen Septuagintaan, otti käännöksissään vapauksia. Hän lisäsi lausumia, joiden hän ajatteli selittävän tai parantavan hepreankielistä tekstiä. Hän jätti pois yksityiskohtia, joiden hän ajatteli olevan lukijoille vastenmielisiä. Kääntäessään Messiaan ilmaantumisaikaa koskevan profetian, joka on Danielin 9:24–27:ssä, hän väärensi mainitun ajanjakson sekä lisäsi, muutti ja vaihtoi sanajärjestystä, ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että tuo profetia näyttäisi tukevan makkabealaisten taistelua. 3) Neljännellä vuosisadalla eräs ylen innokas kolminaisuusopin kannattaja ilmeisesti sisällytti erääseen latinankieliseen kirjoitelmaan sanat ”taivaassa, Isä, Sana ja pyhä henki; ja nämä kolme ovat yksi” ikään kuin lainauksena 1. Johanneksen kirjeen 5:7:stä. Myöhemmin tuo kohta pantiin suoraan erään latinankielisen Raamatun käsikirjoituksen tekstiin. 4) Ranskassa Ludvig XIII (1610–43) valtuutti Jacques Corbinin kääntämään Raamatun ranskaksi protestanttien ponnistelujen vastapainoksi. Siinä tarkoituksessa Corbin lisäsi tekstiin joitakin ajatuksia, muun muassa Apostolien tekojen 13:2:een viittauksen ”pyhään messu-uhriin”.
11. a) Miten Jumalan sana pysyi joidenkuiden kääntäjien epärehellisyydestä huolimatta? b) Miten runsaasti on olemassa muinaisia käsikirjoituksia, jotka osoittavat, mitä Raamatussa on alun perin sanottu? (Ks. tekstiruutua.)
11 Jehova ei estänyt tällaista Sanansa peukaloimista, eikä se myöskään muuttanut hänen tarkoitustaan. Miten se vaikutti? Garisiminvuorta koskevien viittauksien lisääminen ei tehnyt samarialaisesta uskonnosta Jumalan välikappaletta ihmiskunnan siunaamiseksi. Se päinvastoin todisti, että vaikka samarialaisen uskonnon harjoittajat väittivät uskovansa Pentateukkiin, tuohon uskontoon ei ollut luottamista totuuden opettajana (Johannes 4:20–24). Septuagintan sanojen vääristely ei estänyt Messiasta tulemasta profeetta Danielin välityksellä ennustettuna aikana. Sitä paitsi vaikka Septuaginta oli käytössä ensimmäisellä vuosisadalla, juutalaiset olivat ilmeisesti tottuneet kuulemaan Raamatun luentaa heprean kielellä synagogissaan. Se johti siihen, että ”kansa oli odotuksen vallassa”, kun tuon ennustuksen täyttymisen aika lähestyi (Luukas 3:15). Lisäykset, joita tehtiin 1. Johanneksen kirjeen 5:7:ään kolminaisuusopin tueksi ja Apostolien tekojen 13:2:een messun oikeutukseksi, eivät puolestaan muuttaneet sitä, mikä on totuus. Ja aikanaan petokset paljastettiin täysin. Käytettävissä on runsaasti alkukielisiä Raamatun käsikirjoituksia, joiden avulla voidaan tarkistaa minkä tahansa käännöksen paikkansapitävyys.
12. a) Mitä vakavia muutoksia jotkut raamatunkääntäjät tekivät? b) Miten pitkälle niissä mentiin?
12 Toisinaan yritykset muuttaa Raamattua menivät muutaman jakeen sanojen vaihtamista pitemmälle. Niissä oli kysymys hyökkäyksestä itse tosi Jumalan henkilöllisyyttä vastaan. Näiden muutosten luonne ja laajuus todistivat selvästi yksityistä ihmistä tai ihmisten järjestöä voimakkaamman tahon vaikutuksesta – Jehovan perivihollisen, Saatana Panettelijan, vaikutuksesta. Jotkut kääntäjät ja jäljentäjät antoivat myöten tuolle vaikutukselle ja alkoivat – jotkut innokkaasti, toiset vastahakoisesti – jättää Jumalan oman nimen Jehova pois hänen henkeytetystä Sanastaan niistä tuhansista kohdista, joissa se esiintyi. Varhaisessa vaiheessa Jumalan nimi poistettiin kokonaan joistakin käännöksistä, jotka oli käännetty hepreasta muun muassa kreikaksi, latinaksi, saksaksi, englanniksi, italiaksi ja hollanniksi, tai se jätettiin vain muutamiin kohtiin. Se otettiin pois myös Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista.
13. Miksi mittavat ponnistukset Raamatun muuttamiseksi eivät johtaneet siihen, että Jumalan nimi olisi pyyhkiytynyt pois ihmisten muistista?
13 Silti tuo loistoisa nimi ei pyyhkiytynyt pois ihmisten muistista. Se sisällytettiin rehellisesti joihinkin Raamatun heprealaisten kirjoitusten käännöksiin, joita tehtiin espanjaksi, portugaliksi, saksaksi, englanniksi, ranskaksi ja monille muille kielille. 1500-luvulle tultaessa Jumalan oma nimi oli alkanut esiintyä jälleen myös joissakin Kreikkalaisista kirjoituksista tehdyissä hepreankielisissä käännöksissä sekä 1700-luvulle tultaessa saksalaisissa ja 1800-luvulle tultaessa kroatialaisissa ja englantilaisissa käännöksissä. Vaikka Jumalan nimi saatetaan yrittää salata, niin ”Jehovan päivän” koittaessa, kuten Jumala julistaa, ’kansakuntien on tultava tietämään, että minä olen Jehova’. Tuo Jumalan ilmoitettu tarkoitus ei jää toteutumatta. (2. Pietarin kirje 3:10; Hesekiel 38:23; Jesaja 11:9; 55:11.)
Sanoma leviää eri puolille maapalloa
14. a) Miten monella Euroopan kielellä Raamattu oli painettu 1900-luvulle tultaessa, ja miten tämä vaikutti? b) Miten monella Afrikan kielellä Raamattu oli saatavilla vuoden 1914 loppuun mennessä?
14 Raamattu oli 1900-luvun alkuun mennessä painettu jo 94:lle Euroopan kielelle. Se sai tuossa osassa maailmaa asuvat Raamatun tutkijat tajuamaan sen, että pakanain aikojen loppu vuonna 1914 toisi tullessaan maailmaa järkyttäviä tapahtumia, ja niin tosiaan kävi! (Luukas 21:24.) Ennen kuin tuo käänteentekevä vuosi 1914 oli päättynyt, joko koko Raamattu tai joitakin sen kirjoja oli julkaistu 157:llä Afrikan kielellä laajalti käytettyjen englannin, ranskan ja portugalin kielten lisäksi. Siten oli laskettu perustus hengellisesti vapauttavien Raamatun totuuksien opettamiselle siellä asuvien monien heimojen ja kansallisten ryhmien nöyrille ihmisille.
15. Missä määrin Raamattu oli saatavilla pohjois- ja eteläamerikkalaisten kielillä, kun viimeiset päivät alkoivat?
15 Maailman astuessa ennustettuihin viimeisiin päiviin Raamattu oli laajalti saatavilla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Euroopasta tulleet siirtolaiset olivat tuoneet mukanaan Raamattunsa kaikilla lukuisilla kielillään. Oli käynnissä laaja Raamatun opetusohjelma: pidettiin esitelmiä ja levitettiin voimaperäisesti Kansainvälisen Raamatuntutkijain Seuran edustajien (jolla nimellä Jehovan todistajat silloin tunnettiin) julkaisemaa raamatullista kirjallisuutta. Lisäksi raamattuseurat painoivat Raamattua jo 57 muulla kielellä täyttääkseen länsimaiden syntyperäisten asukkaiden tarpeet.
16, 17. a) Missä määrin Raamattu oli tullut saataville, kun koitti maailmanlaajuisen saarnaamisen aika? b) Miten Raamattu on todella osoittautunut pysyväksi ja hyvin vaikuttavaksi kirjaksi?
16 Kun koitti aika saarnata hyvää uutista kautta maailman ennen kuin ’tulisi loppu’, Raamattu ei ollut mikään uusi tulokas Aasiassa eikä Tyynenmeren saarilla (Matteus 24:14). Se oli jo julkaistu 232 kielellä, joita puhuttiin tuossa maapallon osassa. Joillakin niistä oli koko Raamattu, monilla Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten käännös, toisilla vain yksi Pyhän Raamatun kirja.
17 Oli selvää, ettei Raamattu pysynyt vain museoesineenä. Kaikista olemassa olevista kirjoista se oli käännetyin ja levinnein kirja. Yhdenmukaisesti noiden Jumalan suosiosta kertovien todisteiden kanssa se, mitä tuohon kirjaan oli kirjoitettu, oli toteutumaisillaan. Lisäksi sen opetukset ja sen takana oleva henki vaikuttivat pysyvästi ihmisten elämään monissa maissa (1. Pietarin kirje 1:24, 25). Mutta tulossa oli vielä muuta – paljon muuta.
Muistatko?
◻ Mikä on ”Jumalamme sana”, joka pysyy ikuisesti?
◻ Miten Raamattu on yritetty hävittää ja millaisin tuloksin?
◻ Miten Raamatun loukkaamattomuus on turvattu?
◻ Miten se, mitä Jumala on sanonut tarkoituksestaan, on osoittautunut eläväksi sanaksi?
[Tekstiruutu s. 12]
Tiedämmekö todella, mitä Raamatussa alun perin sanottiin?
Noin 6 000 hepreankielistä käsikirjoitusta vahvistaa Raamatun heprealaisten kirjoitusten sisällön. Jotkin näistä käsikirjoituksista ovat peräisin esikristilliseltä ajalta. Ainakin 19 olemassa olevaa käsikirjoitusta, jotka sisältävät kaikki Heprealaiset kirjoitukset, on peräisin ajalta, jolloin ei vielä ollut keksitty irtokirjakkeilla painamista. Samalta ajalta on lisäksi käännöksiä 28 muulle kielelle.
Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista on luetteloitu noin 5 000 kreikankielistä käsikirjoitusta. Yhden näistä uskotaan olevan ajanlaskumme vuotta 125 edeltävältä ajalta, eli se on kirjoitettu vain muutamia vuosia myöhemmin kuin alkuperäinen teksti. Ja joidenkin katkelmien ajatellaan olevan peräisin huomattavasti varhaisemmalta ajalta. Kreikkalaisten kirjoitusten 27 henkeytetystä kirjasta on 22:sta olemassa 10–19 täydellistä unsiaalikäsikirjoitusta. Vähiten täydellisiä unsiaalikäsikirjoituksia Raamatun tämän osan yksittäisistä kirjoista on Ilmestyskirjalla: kolme. Yksi Kreikkalaiset kirjoitukset kokonaan sisältävä käsikirjoitus ajoittuu 300-luvulle.
Mitään muuta muinaista kirjallista aineistoa ei pystytä vahvistamaan näin laajoin muinaisin dokumentein.