¹¹ Apostolien tekojen 2. luvun jakeissa 1–4 ja 14–21 kerrotaan, että Jumala vuodatti pyhää henkeä 120 opetuslapsen, sekä miehen että naisen, päälle helluntaina vuonna 33. Apostoli Pietari selitti, että juuri tämän Jooel oli ennustanut. Mitä sitten voidaan sanoa niistä Jooelin sanoista, joiden mukaan ”aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi” ja ”tähdet kadottavat valonsa”? Mikään ei viittaa siihen, että tämä olisi toteutunut vuonna 33 tai juutalaisen asiainjärjestelmän yli 30 vuotta kestäneen päättymiskauden aikana.

12, 13. Miten Jooelin ennustamat taivaalliset ilmiöt toteutuivat?

¹² Tämä Jooelin ennustuksen jälkimmäinen osa liittyi ilmeisesti pikemminkin Jehovan päivän, ”sen suuren ja peljättävän”, tulemiseen – Jerusalemin tuhoon. Vartiotornissa 1. maaliskuuta 1967 sanottiin Jerusalemia vuonna 70 kohdanneesta ahdistuksesta: ”Se oli totisesti ’Jehovan päivä’ Jerusalemille ja sen lapsille. Ja sen päivän yhteydessä oli runsaasti ’verta ja tulta ja savupatsaita’; aurinko ei kirkastanut päivisin kaupungin synkeyttä, ja kuu toi öisin mieleen vuodatetun veren eikä rauhaisaa hopeaista kuutamoa.”c

¹³ Kuten muidenkin mainitsemiemme ennustusten, oli Jooelinkin ennustuksen taivaallisten ilmiöiden määrä toteutua Jehovan tuomion toimeenpanon aikaan. Sen sijaan, että auringon, kuun ja tähtien pimentyminen olisi kestänyt koko juutalaisen järjestelmän päättymiskauden ajan, ne pimentyivät teloitusjoukkojen hyökätessä Jerusalemiin. Voimme johdonmukaisesti odottaa Jooelin ennustuksen tällä osalla olevan laajempi täyttymys silloin, kun Jumala aloittaa tämän nykyisen järjestelmän tuhoamisen.