TILLI

(kreik. aʹnē·thon).

Nykyajan sanakirjantekijät ovat yhtä mieltä siitä, että kasvi, josta käytetään kreikkalaista sanaa aʹnē·thon, on tilli (Anethum graveolens) eikä anis (kreik. anʹnē·son), joka esiintyy joissakin vanhoissa käännöksissä (KJ, Dy). Palestiinan seudulla viljellään nykyään yleisemmin tilliä kuin anista, ja todisteet osoittavat, että se on ollut muinaisista ajoista alkaen Lähi-idän kansojen sekä kreikkalaisten ja roomalaisten viljelykasvi. Tilli kuului niihin kasveihin, joista ulkokultaiset fariseukset antoivat pikkutarkasti kymmenykset, samalla kun he jättivät huomioon ottamatta Lain painavammat asiat (Mt 23:23). Juutalaisessa Mišnassa (Maʽaserot 4:5) määrättiin, ettei ainoastaan siemenistä vaan myös kasvista ja lohkohedelmistä tuli maksaa kymmenykset.

Tilli kasvaa rikkakasvien tapaan, muistuttaa anista ja saavuttaa n. 50 cm:n korkeuden. Sen kirkkaanvihreät lehdet ovat hienoliuskaiset, ja pienet, keltaiset kukat ovat kerrannaissarjoissa. Sitä viljellään sen aromikkaiden siementen vuoksi, jotka sopivat hyvin ruokien maustamiseen ja lisäksi mahavaivojen lääkitsemiseen.