Irti vihan kierteestä

”Rakastakaa – – vihollisianne.” (MATTEUS 5:44)

KAHDEN viholliskansan johtajat kävivät useiden päivien ajan tiiviitä rauhanneuvotteluja. Merkittävän teollisuusmaan presidentti oli neuvotteluissa läsnä ja yritti huomattavalla vaikutusvallallaan ja diplomaattisilla taidoillaan saada kaksi johtajaa pääsemään sopimukseen. Tuskallisista yrityksistä oli tuloksena kuitenkin vain lisää tuskaa. Jo viikkojen kuluttua nuo kaksi kansaa olivat tilanteessa, jota Newsweek-lehti kuvaili seuraavasti: ”Pahimmat keskinäiset väkivaltaisuudet kahteen vuosikymmeneen.”

Viha ja vihollisuudet etnisten ja kansallisten ryhmien välillä eivät ole missään päin maailmaa ottaneet sammuakseen poliittisten johtajien parhaista yrityksistä huolimatta. Viha purkautuu yhä tiheämmin, ja sitä ruokkivat tietämättömyys, ennakkoluulot ja propaganda. Yrittäessään turhaan löytää ongelmaan uudenlaisia lääkkeitä nykypäivän johtajat eivät näe, että kaikkein paras ratkaisu olisi eräs vanha ratkaisu – yhtä vanha kuin on vuorisaarna. Tässä saarnassa Jeesus Kristus kehotti kuulijoitaan taipumaan Jumalan menettelytapoihin. Hän lausui tuolloin sanat, jotka on lainattu kirjoituksemme johdantoon: ”Rakastakaa – – vihollisianne.” Tämä kehotus ei ole vain paras ratkaisu vihan ja ennakkoluulojen ongelmaan, vaan ainoa toimiva ratkaisu.

Epäilijät pitävät ajatusta vihollisten rakastamisesta toivottoman idealistisena ja epäkäytännöllisenä eivätkä anna sille mitään arvoa. Mutta jos vihaaminen on opittua käyttäytymistä, niin eikö olisi järkevää olettaa, että siitä voidaan myös päästä oppimalla eroon? Jeesuksen sanat sisältävät silloin todellisen toivon ihmiskunnalle. Ne osoittavat, että jopa pitkäaikaiset vihollisuudet on mahdollista lopettaa.

Mietihän Jeesuksen juutalaisten kuulijoiden olosuhteita. Heidän ei tarvinnut etsiä vihollisia kaukaa. Roomalaiset pitivät aluetta sotilaallisesti tiukassa otteessaan ja rasittivat juutalaisia raskaalla verotuksella, poliittisella manipuloinnilla, epäoikeudenmukaisella kohtelulla ja riistolla (Matteus 5:39–42). Jotkut saattoivat pitää jopa omia maanmiehiään vihollisina vähäisten erimielisyyksien takia, jotka oli jätetty ratkaisemattomina kalvamaan mieltä (Matteus 5:21–24). Saattoiko Jeesus tosiaan odottaa, että hänen kuulijansa rakastaisivat niitä, jotka olivat loukanneet heitä ja aiheuttaneet heille mielipahaa?

”Rakastakaa” – missä mielessä?

Ensiksikin on tärkeää ymmärtää, että Jeesus ei tarkoittanut rakastamisella sellaista kiintymystä, jota läheiset ystävykset tuntevat toisiaan kohtaan. Matteuksen 5:44:ssä käytetty rakkautta vastaava kreikkalainen sana tulee sanasta a·gaʹpē. Se merkitsee rakkautta, jota ohjaavat eli hallitsevat periaatteet. Siihen ei välttämättä sisälly lämmintä kiintymystä. Koska sitä ohjaavat vanhurskaat periaatteet, se saa ihmisen etsimään toisten parasta näiden käyttäytymisestä riippumatta. A·gaʹpē-rakkaus pystyy siis voittamaan ihmisten väliset vihollisuudet. Jeesus itse ilmaisi tällaista rakkautta, kun hän ei kironnut niitä roomalaisia sotilaita, jotka olivat panneet hänet paaluun, vaan rukoili: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.” (Luukas 23:34.)

Onko realistista odottaa, että maailma omaksuu Jeesuksen opetukset laajassa mitassa ja ihmiset alkavat rakastaa toinen toistaan? Ei ole, sillä Raamattu osoittaa, että tämä maailma jatkaa syöksykierrettään kohti tuhoa. ”Pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan”, ennustetaan 2. Timoteuksen kirjeen 3:13:ssa. Mutta yksilöt voivat murtautua irti vihan kierteestä hankkimalla Raamatun avulla perusteellista tietoa vanhurskaista periaatteista. On paljon näyttöä siitä, että ihmiset ovat tällä tavalla oppineet vastustamaan ympärillään kuohuvaa vihaa. Otetaanpa tästä muutama tosielämän esimerkki.

Rakkauden opetteleminen

José liittyi 13-vuotiaana sissisotaan erään terroristiryhmän jäsenenä.a Hänet opetettiin vihaamaan niitä, joiden väitettiin olevan vastuussa ympärillä ilmenevistä vääryyksistä. Hänen tavoitteenaan oli tuhota heidät, jos vain mahdollista. Monien tovereiden kuolema täytti Josén katkeruudella ja kostonhalulla. Valmistaessaan kranaatteja hän mietti usein, miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä ja eikö Jumala, jos hän on olemassa, edes huomaa sitä. Monta kertaa hän itki hämmentyneenä ja masentuneena.

Aikanaan José tapasi Jehovan todistajia paikallisesta seurakunnasta. Ollessaan ensimmäistä kertaa heidän kokouksessaan hän aisti heti siellä vallitsevan rakkaudellisen ilmapiirin. Kaikki tulivat tervehtimään häntä lämpimästi ja ystävällisesti. Kun hän myöhemmin tutki aineistoa siitä, miksi Jumala sallii pahuutta, hän sai vastaukset juuri niihin kysymyksiin, joita hän oli miettinyt.b

Lisääntyvä Raamatun ymmärrys sai Josén ajan mittaan tekemään elämässään ja ajattelutavassaan muutoksia. Hän oppi, että se ”joka ei rakasta, pysyy kuolemassa. Jokainen, joka vihaa – – on tappaja, ja – – kenelläkään tappajalla [ei] ole ikuista elämää, joka pysyisi hänessä.” (1. Johanneksen kirje 3:14, 15.)

Siteiden katkaiseminen terroristiryhmään osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Häntä seurattiin aina kun hän meni Jehovan todistajien valtakunnansalille. Muutama entisistä tovereista tuli jopa pariin kokoukseen nähdäkseen, mikä Josén oli muuttanut. Kun he lopulta uskoivat, ettei hän ollut petturi eikä aiheuttanut heille vaaraa, he jättivät hänet rauhaan. José kastettiin 17-vuotiaana Jehovan todistajaksi, ja hän ryhtyi pian saarnaamaan kokoaikaisesti. Enää hän ei suunnittele ihmisten tappamista, vaan vie heille rakkauden ja toivon sanomaa.

Etnisten raja-aitojen kaataminen

Voivatko eri etnisiin ryhmiin kuuluvat kaataa ne vihan pystyttämät raja-aidat, jotka erottavat heitä toisistaan? Ajatellaanpa Lontoon amharankielistä Jehovan todistajien ryhmää. Siihen kuuluu noin 35 henkeä, joista 20 on etiopialaisia ja 15 eritrealaisia. He palvovat yhdessä rauhaisasti ja yksimielisesti siitä huolimatta, että Afrikassa eritrealaiset ja etiopialaiset kävivät hiljattain katkeraa sotaa toisiaan vastaan.

Erään etiopialaisen todistajan perhe oli sanonut hänelle, ettei eritrealaisiin saanut koskaan luottaa. Nyt tämä todistaja kuitenkin paitsi luottaa eritrealaisiin kristittyihin myös kutsuu heitä veljikseen ja sisarikseen! Vaikka nämä eritrealaiset puhuvat normaalisti tigrinjaa, he opettelivat amharaa, etiopialaisten veljiensä kieltä, voidakseen tutkia Raamattua yhdessä heidän kanssaan. Miten hieno todistus jumalisen rakkauden – ”täydellisen yhdyssiteen” – voimasta! (Kolossalaisille 3:14.)

Menneitten unohtaminen

Entä jos joku on saanut osakseen epäinhimillistä kohtelua? Eikö olisi normaalia kantaa kaunaa kiduttajiaan kohtaan? Saksalainen Jehovan todistaja Manfred vietti kuusi vuotta elämästään kommunistien vankilassa vain sen tähden, että hän oli Jehovan todistaja. Tunsiko hän joskus vihaa sortajiaan kohtaan tai kostonhalua? ”En tuntenut”, hän vastasi. Hän selitti saksalaisessa Saarbrüker Zeitung -sanomalehdessä: ”Jos ihminen tekee toiselle vääryyttä tai maksaa takaisin kokemansa vääryyden, hän käynnistää tapahtumaketjun, joka johtaa yhä uusiin vääryyksiin.” Manfred selvästikin noudatti Raamatun sanoja: ”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään. – – Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu.” (Roomalaisille 12:17, 18.)

Maailma ilman vihaa!

Jehovan todistajat eivät väitä olevansa täydellisiä tässä suhteessa. He huomaavat usein, että vanhojen kaunojen unohtaminen ei ole helppoa. Raamatun periaatteiden soveltaminen elämään vaatii jatkuvaa, hellittämätöntä ponnistelua. Mutta kokonaisuutena Jehovan todistajat ovat elävä esimerkki Raamatun voimasta katkaista vihan kierre. Kodeissa pidettävien raamattukurssien avulla todistajat auttavat vuosittain tuhansia ihmisiä murtautumaan irti rasismin ja ennakkoluulojen kahleista.c (Ks. tekstiruutua ”Raamatun neuvoista apua vihan voittamiseen”.) Tämä menestys on esimakua sen maailmanlaajuisen opetusohjelman tuloksista, jonka välityksellä vihasta ja sen seurauksista päästään kohta kokonaan eroon. Ohjelma toteutetaan tulevaisuudessa Jumalan valtakunnan, maailmanhallituksen, valvonnassa. Jeesus opetti rukoilemaan tuota Valtakuntaa Herran rukouksessa sanoessaan: ”Tulkoon sinun valtakuntasi.” (Matteus 6:9, 10.)

Raamatussa luvataan, että tämän taivaallisen hallituksen alaisuudessa ”maa on oleva täynnä Jehovan tuntemusta” (Jesaja 11:9; 54:13). Silloin täyttyvät maailmanlaajuisesti usein lainatut profeetta Jesajan sanat: ”Hän [Jumala] on tuomitseva kansakuntien keskuudessa ja oikaiseva monien kansojen asiat. Ja heidän on taottava miekkansa auranvantaiksi ja keihäänsä vesureiksi. Kansakunta ei nosta miekkaa kansakuntaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotaa.” (Jesaja 2:4.) Jumala itse siis tulee katkaisemaan lopullisesti vihan vahingollisen kierteen.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 11]

Raamatun neuvoista apua vihan voittamiseen

● ”Mistä ovat peräisin sodat ja mistä taistelut teidän keskuudessanne? Eivätkö tästä: teidän aistillisen nautinnon haluistanne, jotka sotivat ruumiinjäsenissänne?” (Jaakobin kirje 4:1.) Yhteentörmäykset voidaan usein välttää, jos opettelemme hillitsemään itsekkäitä haluja.

● ”[Älkää pitäkö] silmällä henkilökohtaisesti kiinnostuneina vain omia asioitanne, vaan henkilökohtaisesti kiinnostuneina myös toisten asioita.” (Filippiläisille 2:4.) Turhilta yhteentörmäyksiltä välttyy myös panemalla toisten edut omien edelle.

● ”Jätä suuttumus sikseen ja hylkää vihastus, älä kiivastu, jottet siten vain tekisi pahaa.” (Psalmit 37:8.) Me voimme ja meidän täytyy pitää kurissa vahingolliset taipumuksemme.

● ”Jumala – – teki yhdestä ihmisestä kaikki ihmisten kansakunnat asumaan koko maan pinnalla.” (Apostolien teot 17:24, 26.) On epäjohdonmukaista pitää itseään toiseen rotuun kuuluvia parempana, koska kuulumme kaikki samaan ihmissukuun.

● ’Älkää tehkö mitään riidanhalusta tai itsekeskeisyydestä, vaan katsokaa nöyrämielisesti, että toiset ovat teitä parempia.’ (Filippiläisille 2:3.) On mieletöntä halveksua toisia, sillä toisilla on usein sellaisia ominaisuuksia ja kykyjä, joita meillä itsellämme ei ole. Millään yhdellä rodulla tai kulttuurilla ei ole yksinoikeutta kaikkeen hyvään.

● ”Todellakin siis, niin kauan kuin meillä on siihen suotuisaa aikaa, tehkäämme hyvää kaikille.” (Galatalaisille 6:10.) Jo pelkästään se, että on oma-aloitteisesti ystävällinen ja avulias toisia kohtaan heidän rodustaan ja kulttuuristaan huolimatta, voi vaikuttaa merkittävästi viestinnän paranemiseen ja väärinymmärrysten välttämiseen.

[Kuvat s. 8, 9]

Etiopialaiset ja eritrealaiset Jehovan todistajat palvovat yhdessä rauhaisasti

[Kuva s. 10]

Kommunistien vankilasta selviytynyt Manfred ei halunnut antaa myöten vihalle

[Kuva s. 10]

Raamattu voi auttaa kaatamaan ihmisten väliset raja-aidat