Muistatko?

Oletko lukenut huolellisesti äskettäin ilmestyneet Vartiotornin numerot? Jos olet, muistat varmaan seuraavat seikat:

◻ Miksi kristityn ei pitäisi viettää joulua?

Yksi syy on se, että joulujuhla on peräisin pakanallisesta Saturnaliasta, roomalaisesta kylvönjumala Saturnuksen kunniaksi vietetystä juhlasta. Jumalan sana sanoo: ”Älkää iestykö epäsuhtaisesti yhteen epäuskoisten kanssa.” (2. Korinttolaisille 6:14–17) Kristitty ei voi erottautua epäuskoisista, jos hän samalla viettää pakanallista alkuperää olevaa juhlaa. – 15.12.86 s. 6.

◻ Mikä on kristillinen riemuvuosi?

Se on vapautus, joka käsittää ”totuuden”, joka voi vapauttaa ihmiset ”synnin ja kuoleman laista”. Tämä totuus keskittyy ”Poikaan”, Jeesukseen Kristukseen. (Johannes 8:31–36; Roomalaisille 8:1, 2, 21) – 1.1.87 s. 21.

◻ Milloin kristillistä riemuvuotta vietetään?

Ne joiden oli määrä saada taivaallinen elämä, alkoivat viettää kristillistä riemuvuotta vuoden 33 helluntaina. Uskova ihmiskunta, joka saa elää ikuisesti maan päällä, nauttii suurenmoisesta kristillisestä riemuvuodesta tuhatvuotiskauden aikana, kun kaikki perityn synnin ja epätäydellisyyden jäänteet pyyhitään pois. – 1.1.87 s. 21, 22, 27.

◻ Miksei Jehovan todistajilla ole kouluja lapsia varten Aasiassa ja muualla?

Raamatun mukaan Jehovan todistajien tulee olla pääasiassa kiinnostuneita tehtävästään saarnata elintärkeää sanomaa Jumalan valtakunnasta. (Matteus 24:14; 28:19, 20) He kyllä tietävät nykyisessä asiainjärjestelmässä vallitsevista inhimillisistä kärsimyksistä ja epäoikeudenmukaisuuksista, ja he antavat apuaan mahdollisuuksiensa mukaan. He kuitenkin ymmärtävät, että todellinen parannuskeino ei ole ihmisten hallussa, vaan se perustuu Jumalan valtakunnan pian tuomaan vapautukseen. (Psalmi 146:3–10) – 15.1.87 s. 7.

◻ Mitä uskon eri puolia voimme oppia Aabelin, Hanokin, Nooan, Aabrahamin ja Mooseksen esimerkeistä?

Aabelin uskon kaltainen usko lisää arvostustamme Jeesuksen uhria kohtaan. Tosi usko auttaa meitä olemaan Hanokin tavoin rohkeita. Uskomme saa meidät Nooan tavoin noudattamaan Jumalan ohjeita. Aabrahamin usko juurruttaa mieleemme tarpeen totella Jumalaa ja luottaa hänen lupauksiinsa. Meidän tulisi Mooseksen esimerkin mukaisesti pysyä tahrattomina maailmasta ja pysyä uskollisesti Jumalan kansan puolella. – 15.1.87 s. 20.

◻ Miten tiedonhalu voi olla joko siunaus tai kirous?

Se että tunnemme tervettä tiedonhalua Luojaamme, hänen tahtoaan ja tarkoituksiaan kohtaan, voi olla erittäin tyydyttävää ja hyödyllistä ja tuoda iloa ja virvoitusta elämäämme. Toisaalta hillitön uteliaisuus voi johtaa meidät spekuloinnin ja ihmisteorioiden suohon, joka jäytää aitoa uskoa ja jumalista antaumusta. – 1.2.87 s. 30.

◻ Mitä Jeesus tarkoitti, kun hän rukoili: ”Isäni, jos on mahdollista, niin menköön minulta pois tämä malja”? (Matteus 26:39)

Jeesus oli huolissaan siitä, että hän näki joutuvansa syytteeseen jumalanpilkasta. Se oli pahin rikos, mihin kukaan juutalainen milloinkaan voisi syyllistyä. Sellaisissa olosuhteissa hänen kuolemansa voisi siksi näyttää aiheuttavan häpeää hänen taivaalliselle Isälleen. – 15.2.87 s. 13.

◻ Jos joutuu kestämään kärsimyksiä, miten on viisasta menetellä?

On parasta olla kärsivällinen, odottaa toiveikkaana vapautusta Jumalalta ja vetäytyä lähemmäksi häntä. Siten on helpompi läpäistä muita samanlaisia kokemuksia myöhemmin elämässä menettämättä toivoa. (Valitusvirret 3:25–31) – 15.2.87 s. 22, 23.

◻ Keitä ovat ”Israelin kaksitoista sukukuntaa”, joista Jeesus puhui Luukkaan 22:28–30:ssä?

Ne edustavat kaikkia ihmiskunnan kansoja, joita Kristuksen ja hänen 144 000 alipappinsa on määrä tuomita kaiken sen uudistumisen yhteydessä, joka Jehovan tarkoituksen mukaan tapahtuu täällä maan päällä. (Matteus 19:28) – 1.3.87 s. 28.

◻ Mitä tarkoitetaan Jumalan rauhalla, ja miten se voidaan saavuttaa?

Jumalan rauha on mielen ja sydämen tyyneyttä, sisäistä levollisuutta, johon ei vaikuta se, mitä saattaa tapahtua. (Psalmi 4:9) Sen saa aikaan vain hyvä suhde Jumalaan, ja se on mahdollista Kristuksen Jeesuksen lunastusuhrin välityksellä. (Kolossalaisille 1:19, 20) – 15.3.87 s. 13, 16, 17.

◻ Mitä apuneuvoja meillä on voidaksemme oppia tuntemaan Jumalan hyvin?

Meillä on sekä Raamattu että mahdollisuus nähdä, miten Raamatun profetiat ovat täyttyneet menneinä vuosisatoina. Lisäksi meillä on evankeliumit, joissa kerrotaan Jeesuksen Kristuksen elämästä, toiminnasta ja siitä, mitä hän sanoi. Paavali kirjoitti hänestä: ”Hänessä [Kristuksessa] asuu jumalallisen ominaisuuden koko täyteys ruumiillisesti.” (Kolossalaisille 2:9) – 1.4.87 s. 6.