Paratiisi

Määritelmä: Raamatun kreikkalaisen Septuaginta-käännöksen kääntäjät käyttivät sopivasti sanaa paratiisi (pa·raʹdei·sos) Eedenin puutarhasta, koska se oli ilmeisesti suljettu puisto. Kun Raamatussa kerrotaan 1. Mooseksen kirjan kertomuksen jälkeen paratiisista, niin sillä tarkoitetaan 1) Eedenin puutarhaa tai 2) maata kokonaisuudessaan, kun se muutetaan tulevaisuudessa Eedenin kaltaiseen tilaan, tai 3) Jumalan palvelijoiden keskuudessa maan päällä vallitsevaa hengellisen kukoistuksen tilaa tai 4) taivaan olosuhteita, jotka tuovat mieleen Eedenin.

Puhuuko ”Uusi testamentti” tulevasta maallisesta paratiisista, vai viitataanko siihen vain ”Vanhassa testamentissa”?

Raamatun itsensä mukaan ei ole oikein jakaa sitä kahteen osaan, niin että arvioi sen lausuntoja sillä perusteella, ovatko ne ”vanhassa” vai ”uudessa” osassa. 2. Timoteuksen kirjeen 3:16:ssa sanotaan: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen.” Roomalaiskirjeen 15:4 viittaa esikristillisiin henkeytettyihin kirjoituksiin sanoessaan: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi.” Oikean vastauksen tähän kysymykseen tulisi siksi perustua koko Raamattuun.

1. Mooseksen kirjan 2:8 sanoo: ”Jehova Jumala istutti puutarhan [”puiston”, Mo; ”paratiisin”, KR-38, Dy; pa·raʹdei·son, LXX] Eedeniin, itään päin, ja sinne hän asetti ihmisen [Aadamin], jonka hän oli muodostanut.” Siellä oli runsaasti erilaisia kiehtovia kasveja ja eläimiä. Jehova siunasi ensimmäisen ihmisparin ja sanoi: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja alistakaa se valtaanne, ja vallitkaa meren kaloja ja taivaiden lentäviä luomuksia sekä kaikkia elollisia, jotka liikkuvat maan päällä.” (1. Moos. 1:28.) Jumalan alkuperäinen tarkoitus, että koko maa tulee olemaan paratiisi, jonka asukkaat noudattavat arvostaen hänen lakejaan, ei jää täyttymättä (Jes. 45:18; 55:10, 11). Siksi Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” Siksi hän myös opetti opetuslapsiaan rukoilemaan: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matt. 5:5; 6:9, 10.) Sopusoinnussa sen kanssa Efesolaiskirjeen 1:9–11 selittää, että Jumalan tarkoitus on ”kaiken kokoaminen jälleen yhteen Kristuksessa, sen mitä on taivaissa ja sen mitä on maan päällä”. Heprealaiskirjeen 2:5 puhuu ”tulevasta asutusta maasta”. Ilmestyksen 5:10 mainitsee ne, joiden on määrä Kristuksen perijätovereina ”hallita kuninkaina maata”. Ilmestyksen 21:1–5 ja 22:1, 2 esittävät lisäksi ilahduttavia kuvauksia ”uudessa maassa” vallitsevista oloista, jotka tuovat mieleen alkuperäisen Eedenin paratiisin ja sen elämän puun (1. Moos. 2:9).

Lisäksi Jeesus käytti kreikkalaista ilmausta pa·raʹdei·sos puhuessaan tulevasta maallisesta paratiisista. ”Hän sanoi hänelle [pahantekijälle, joka oli pantu paaluun Jeesuksen rinnalle ja joka ilmaisi uskoa Jeesuksen tulevaan kuninkuuteen]: ’Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.’” (Luuk. 23:43.)

Mistä voimme tietää varmasti, mitä Jeesus tarkoitti paratiisilla pahantekijälle esittämässään lausunnossa, joka on Luukkaan 23:43:ssa?

Oliko se ’kuolleiden, vanhurskaiden sielujen’ tilapäinen olinpaikka, jossakin Haadeksen osassa?

Mistä tuollainen näkemys on peräisin? The New International Dictionary of New Testament Theology sanoo: ”Kreikkalaisen sielunkuolemattomuusopetuksen omaksumisen myötä paratiisista tulee välitilassa olevien vanhurskaiden asuinpaikka.” (Toim. Colin Brown, Grand Rapids, Michigan, USA, 1976, 2. osa, s. 761.) Oliko tuo epäraamatullinen käsitys yleinen juutalaisten keskuudessa silloin, kun Jeesus oli maan päällä? Se ei ole luultavaa, kuten useat hakuteokset osoittavat (ks. Suomalainen Uuden testamentin selitys, Helsinki 1951, III osa, Luukkaan evankeliumi, s. 415, ja Hastingsin Dictionary of the Bible, Edinburgh 1905, III osa, s. 669, 670).

Vaikka sellainen näkemys olisikin ollut yleinen juutalaisten keskuudessa ensimmäisellä vuosisadalla, olisiko Jeesus osoittanut hyväksyvänsä sen lupauksellaan, jonka hän antoi katuvalle pahantekijälle? Jeesus oli voimakkaasti tuominnut juutalaiset fariseukset ja kirjanoppineet siksi, että he opettivat Jumalan sanan kanssa ristiriidassa olevia perinteitä (Matt. 15:3–9). (Ks. myös pääaihetta ”Sielu”.)

Jeesus meni kuollessaan Haadekseen, kuten Apostolien tekojen 2:30, 31 osoittaa. (Apostoli Pietari lainaa tässä psalmia 16:10 ja käyttää sanaa Haades sanan Šeol vastineena.) Raamattu ei missään osoita, että Šeol eli Haades tai mikään sen osa olisi paratiisi, joka tuottaa ihmiselle mielihyvää. Saarnaajan 9:5, 10 sanoo pikemminkin, että siellä olevat ”eivät tiedä yhtään mitään”.

Oliko Luukkaan 23:43:ssa mainittu paratiisi taivas tai jokin taivaan osa?

Raamattu ei ole yhtä mieltä sen näkemyksen kanssa, että Jeesus ja pahantekijä menivät taivaaseen samana päivänä, jona Jeesus puhui hänelle. Jeesus oli ennustanut, että hänet herätettäisiin vasta kolmantena päivänä sen jälkeen, kun hänet oli surmattu (Luuk. 9:22). Tuona kolmen päivän ajanjaksona hän ei ollut taivaassa, koska hän sanoi ylösnousemuksensa jälkeen Maria Magdaleenalle: ”En minä ole vielä noussut Isän luo.” (Joh. 20:17.) 40 päivää Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen hänen opetuslapsensa näkivät, että hänet kohotettiin maan päältä pois heidän näkyvistään, kun hän alkoi nousta taivaaseen (Apt. 1:3, 6–11).

Pahantekijä ei täyttänyt vaatimuksia, jotta hän olisi voinut mennä taivaaseen edes joskus myöhemmin. Hän ei ollut ’syntynyt uudelleen’ – häntä ei ollut kastettu vedessä eikä hän ollut siinnyt Jumalan hengestä. Pyhää henkeä vuodatettiin Jeesuksen opetuslapsiin vasta yli 50 päivää pahantekijän kuoleman jälkeen. (Joh. 3:3, 5; Apt. 2:1–4.) Jeesus oli kuolinpäivänään tehnyt liiton taivaallisesta valtakunnasta niiden kanssa, ’jotka olivat pysyneet hänen kanssaan hänen koettelemuksissaan’. Pahantekijällä ei ollut sellaista uskollisuuden mainetta, eikä hän ollut heidän joukossaan. (Luuk. 22:28–30.)

Mikä osoittaa, että tämä paratiisi on maallinen?

Heprealaiset kirjoitukset eivät olleet koskaan esittäneet uskollisille juutalaisille odotteeksi taivaallisen elämän palkintoa. Raamattu puhui paratiisin ennallistamisesta tänne maan päälle. Danielin 7:13, 14 oli ennustanut, että kun ”hallitusvalta ja kunnia ja valtakunta” annettaisiin Messiaalle, ”kaikki kansat, kansalliset ryhmät ja kielet palvelisivat häntä”. Nuo Valtakunnan alamaiset olisivat täällä maan päällä. Jeesukselle lausumillaan sanoilla pahantekijä ilmeisesti osoitti toivovansa, että Jeesus muistaisi häntä tuon ajan koittaessa.

Miten sitten Jeesus olisi pahantekijän kanssa? Herättämällä hänet kuolleista, huolehtimalla hänen fyysisistä tarpeistaan ja antamalla hänelle mahdollisuuden oppia Jehovan vaatimukset ikuisen elämän saamiseksi ja mukautua niihin (Joh. 5:28, 29). Jeesus näki pahantekijän katuvassa ja kunnioittavassa asenteessa perusteen siihen, että hänet voidaan sisällyttää niihin miljardeihin, jotka herätetään kuolleista saamaan maanpäällinen elämä ja tilaisuus osoittautua arvolliseksi elämään ikuisesti paratiisissa.

Milloin pahantekijä pääsee paratiisiin?

Se miten kääntäjä käyttää välimerkkejä, vaikuttaa Luukkaan 23:43:n ymmärtämiseen. Raamatun alkuperäisissä kreikkalaisissa käsikirjoituksissa ei ollut välimerkkejä. The Encyclopedia Americana (1956, XXIII osa, s. 16) sanoo: ”On ilmeistä, että välimerkkejä ei yritetty käyttää kreikkalaisten varhaisissa käsikirjoituksissa ja piirtokirjoituksissa.” Niitä alettiin käyttää vasta 800-luvulla. Pitäisikö Luukkaan 23:43:n kuulua: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa” (KR-38), vai: ”Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa”? Asia tulisi ratkaista Kristuksen opetusten ja muun Raamatun perusteella eikä sen perusteella, mihin kohtaan välimerkki on lisätty satoja vuosia sen jälkeen, kun Jeesus sanoi nuo sanat.

J. B. Rotherhamin kääntämä The Emphasised Bible on tämän jakeen välimerkeistä samaa mieltä Uuden maailman käännöksen kanssa. Saksalainen raamatunkääntäjä L. Reinhardt sanoo Luukkaan 23:43:n alaviitteessä: ”[Useimmat raamatunkääntäjät] käyttävät nykyään tässä jakeessa välimerkkejä epäilemättä väärin ja tavalla, joka on täysin vastoin Kristuksen ja pahantekijän koko ajattelutapaa. – – [Kristus] ei varmaankaan ymmärtänyt paratiisia jonkinlaiseksi kuolleiden valtakunnan alaosastoksi, vaan pikemminkin maallisen paratiisin ennallistukseksi.”

Milloin Jeesus ’pääsisi valtakuntaansa’ ja täyttäisi Isänsä tarkoituksen maan tekemisestä paratiisiksi? Ilmestyskirja, joka kirjoitettiin noin 63 vuotta Luukkaan 23:42, 43:een muistiinmerkittyjen lausuntojen jälkeen, osoittaa, että se tapahtuisi tulevaisuudessa. (Ks. pääaihetta ”Ajankohdat”, s. 31–34, ja myös pääaihetta ”Viimeiset päivät”.)