Pane toivosi Jehovaan
”Pane toivosi Jehovaan ja noudata hänen tietään, niin hän korottaa sinut ottamaan maan haltuusi. Kun jumalattomat hävitetään, sinä näet sen.” – PSALMI 37:34, UM.
1, 2. Millaisessa tilanteessa ihmiskunta näyttää olevan, ja miten Yhdistyneet kansakunnat liittyy asiaan?
IHMISPERHE on älyllisesti edistynyt pitemmälle kuin koskaan aiemmin. Sen ponnistelujen ansiosta sille on lopultakin koittanut ydinaika. Näyttää siltä, että atomivoima pystyy tuottamaan runsaasti energiaa, ja se tuntuu siksi avaavan suurenmoisia mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. Ironista kyllä, se on myös raivannut tietä äärimmäisen vahingon aiheuttamiseksi ihmisrodulle.
2 Mikä estää ihmisperhettä tuhoamasta itseään ydinroihussa? Voisi näyttää siltä, että se on Yhdistyneet kansakunnat, joka kerskuu 159 jäsenvaltiollaan, joiden johdossa on monia erilaisia hallitusmuotoja. Poliittisesti nämä hallitukset eivät ole yhtä mieltä toistensa kanssa, vaan kukin uskoo, että sen oma hallitusmuoto on parempi, niin, paras. YK:n sisällä on siksi eripuraisuutta. Kansallisylpeys ja riippumattomuuden halu ovat vallitsevia piirteitä. Sitä paitsi joukko valtioita on lakannut tunnustamasta uskoa Jumalaan, joten niistä on tullut ateistisia.
3. Miten kristikunnan näkemys Jumalasta eroaa Jumalan omasta näkemyksestä?
3 Nimitys kristikunta soveltuu yhä valtioihin, jotka eivät halua tulla luokitelluiksi jumalattomiksi vaan jotka tunnustavat uskoa Jeesukseen Kristukseen sekä ”Isään Jumalaan”, joka on kolmiyhteydessä Jeesuksen ja personoituneen ”pyhän hengen” kanssa. Kolminaisuuden jäsenten väitetään olevan yhdenvertaisia. Mutta Jeesuksen Isä kirjoitutti profeetta Jesajan välityksellä seuraavat tunnistavat sanat: ”Minä olen Jehova. Se on minun nimeni, enkä minä anna kunniaani kenellekään toiselle enkä ylistystäni veistetyille kuville.” (Jesaja 42:8, UM) Tämä Jehova eli Jahve (Raamatunkäännöskomitean suomennos) on historian aikana luonut itselleen vertaansa vailla olevan maineen.
4. Mistä Yhdistyneet kansakunnat johtaa ihmiskuntaa pois?
4 Yhdistyneiden kansakuntien kunniaksi ei voida mitenkään mainita sitä, että se ei ole suonut Jumalan nimelle sen ansaitsemaa kunniaa ja tunnustusta. Se ei kannusta ihmiskuntaa, joka on nyt toivottomimmassa ahdingossaan, panemaan toivoaan tuon nimen kantajaan. Silti Häntä kutsutaan aivan oikein ”toivon Jumalaksi”, koska hän on laskenut perustan ainoalle perustellulle toivolle, joka ihmiskunnalla nyt on. (Roomalaisille 15:13, Kirkkoraamattu) Toivo, jonka hän antoi, on vahvistanut monia miehiä ja naisia ja antanut heille voimia.
Toivo jo varhaisessa vaiheessa!
5. Milloin laskettiin perusta toivolle?
5 Perusta tuon toivon ylläpitämiseen luotiin jo varhain ihmisperheen historiassa. Se laskettiin tosiaan juuri ennen kuin ensimmäiset vanhempamme karkotettiin Eedenin puutarhakodistaan Lähi-idästä. Tämä heprean kielellä kirjoitettu kertomus tuosta puutarhasta eli paratiisista ei ole mikään satu, ei mikään myytti ihmisistä, jotka kääntyivät pois palvomasta Luojaansa. – 1. Mooseksen kirja 2:7–3:24.
6. Miten ihmiskunta alkoi tarvita toivoa?
6 Yli 4 000 vuotta myöhemmin henkeytettiin kristitty apostoli Paavali kirjoittamaan: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” (Roomalaisille 5:12) Eräässä toisessa kohdassa kirjoituksiaan hän tunnisti tuon syyllisen ihmisen: ”Niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tullaan tekemään eläviksi Kristuksessa.” (1. Korinttolaisille 15:22) Lääkäri nimeltä Luukas seurasi evankeliuminsa 3. luvussa Jeesuksen sukuperää aina Aadamiin asti, joka ennen Eedenistä karkotustaan kuuli Jehovan toivon sanoman. – Luukas 3:23–38.
7. Mitä rohkaisevaa Jumala teki Aadamin ollessa vielä elossa?
7 Sinun pitäisi luonnollisesti haluta tietää tuon sanoman sisältö. Mutta ennen kuin luet sen, pane merkille se tosiasia, että Jehova on jo pitkän aikaa ollut toivon antaja. Aluksi Aadam oli Jumalan maallinen poika, ja Jumala salli hänen tuottaa jälkeläisiä. Jos sinä näkisit ennalta synkän tilanteen, haluaisit ehkä rohkaista jälkeläisiäsi ja antaa heille toivoa. Jumala teki jotain samankaltaista. Sen jälkeen kun Aadam oli kuullut häntä itseään vastaan julistetut Jumalan tuomiosanat, hän kuuli jälkeläisilleen esitettävän toivon sanoman.
8. Miten 1. Mooseksen kirjan 3:15 loi perustan toivolle?
8 Miten nuo toivoa antavan Jumalan sanat kuuluivat? Jumala sanoi Aadamin synnissä mukana olleelle ”käärmeelle”: ”Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä [jälkeläistensä] välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1. Mooseksen kirja 3:14, 15) Voit ihmetellä, miten nuo sanat saatettiin sanoa toivon herättämiseksi. Ensinnäkin me saamme tietää, että ”käärmeen” pää oli määrä polkea rikki.
9. Kuka oli 1. Mooseksen kirjan 3:14, 15:ssä mainittu ”käärme”?
9 Ilmestyksen 12:9:ssä sanotaan: ”Niinpä suuri lohikäärme heitettiin alas, se alkuperäinen käärme, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi, joka eksyttää koko asuttua maata; hänet heitettiin alas maahan, ja hänen enkelinsä heitettiin alas hänen kanssaan.” Eedenin tapahtumissa mukana ollut ”käärme” ei siis ollut kukaan muu kuin paha henkiluomus, joka tunnetaan Saatana Panettelijana. Tuo vertauskuvallinen käärme sai aikanaan seuraajia enkeleistä taivaassa, mutta sen lisäksi hänellä on ollut ”siemen” täällä maan päällä, ”siemen” joka määräaikana murskataan hänen kanssaan pois olemassaolosta.
10. Miten Jeesus vahvisti ”käärmeen” henkilöllisyyden?
10 Vahvistaen Panettelijan henkilöllisyyden täksi ”käärmeeksi”, joka oli alkuperäisten vanhempiemme kukistumisen takana, Jeesus Kristus sanoi ensimmäisen vuosisadan juutalaisille uskonnollisille johtajille: ”Te olette isästänne Panettelijasta ja tahdotte tehdä isänne halujen mukaan. Hän oli tappaja alusta asti, eikä hän pysynyt lujana totuudessa – –. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, koska hän on valehtelija ja valheen isä.” (Johannes 8:44) Jeesus kutsui noita uskonnollisia vastustajia myös ”kyykäärmeitten jälkeläisiksi”. – Matteus 12:34; 23:33.
Toivo säilytetään elävänä
11. Minkä muun syyn toivoon 1. Mooseksen kirjan 3:15 antoi?
11 Jumalallinen lupaus vertauskuvallisen käärmeen pään rikki polkemisesta asetti todellisuudessa sydäntä lämmittävän toivon kaikkien niiden ihmisperheen jäsenten eteen, joiden oli vielä määrä tulla olemassaoloon. Voimme ymmärtää miksi, kun tarkastelemme muita 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä esitetyn lupauksen piirteitä. Siinä mainitaan vaimon ”siemen”. Tuon ”siemenen” henkilöllisyys jätettiin pitkäksi aikaa salaperäisyyden verhon peittoon. Selvää oli kuitenkin se, että Jehova Jumala panisi vainon tuon vielä tunnistamattoman ”siemenen” ja vertauskuvallisen käärmeen ja sen Jumalan vastaisen ”siemenen” välille. ”Vaimon” ”siemenelle” luvattiin, niin, taattiin, voitto. Sen voitto asetettiin toivoksi ihmiskunnalle. Näin ollen ihmisperheen jäsenet saattoivat toivoa tuon ”vaimon” ”siemenen” tuloa.
12. Mitä muuta paljastettiin aikanaan ”vaimon” ”siemenestä”?
12 Vuosisatojen vieriessä Jumala paljasti, että tämä ”siemen” oli hänen ainosyntyinen Poikansa, joka lähetettiin maan päälle, jotta hänestä tulisi Messias ja jotta hän uhraisi elämänsä lunastusuhrina. (1. Mooseksen kirja 22:17, 18; Galatalaisille 3:16; 1. Johannes 2:2; Ilmestys 5:9, 10) Tästä syystä Jehovan todistajat eivät pane toivoaan Yhdistyneisiin kansakuntiin. He panevat sen elävään Jeesukseen Kristukseen, Jehova Jumalan Pääedustajaan. Me voimme luottaa siihen, että Kristus elää, sillä hän nousi kuolleista istuutuakseen Jehovan oikealle puolelle taivaaseen. Paavali sanookin: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tässä elämässä [johon sisältyy tämä meidän vuosisatamme], olemme kaikista ihmisistä säälittävimpiä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, ensi hedelmänä kuolemaan nukahtaneista.” (1. Korinttolaisille 15:19, 20) Kuten tämän lehden sivuilla on usein raamatullisesti osoitettu, Jeesus Kristus on nykyään valtaistuimelle asetettu taivaallinen Kuningas. – Ilmestys 11:15.
13, 14. Mihin Jehovan todistajat panevat toivonsa, ja miten he niin ollen menettelevät?
13 Jeesus ei tietenkään ole syrjäyttänyt Jehovaa ihmiskunnan toivona. Psalmi 37:34 (UM) soveltuu yhä: ”Pane toivosi Jehovaan ja noudata hänen tietään, niin hän korottaa sinut ottamaan maan haltuusi. Kun jumalattomat hävitetään, sinä näet sen.” Yhä on välttämätöntä panna jatkuvasti toivo Jehovaan ja kannustaa kaikkia ihmisiä luopumaan toivon panemisesta ihmistekoisiin laitoksiin.
14 Sopusoinnussa tämän tosiasian kanssa Jehovan todistajat saarnaavat toimeliaasti Valtakunnan hyvää uutista 208 maassa. Heitä ei voida estää tekemästä sitä. Uskonnollisten järjestöjen avustamilla ja tukemilla poliittisilla laitoksilla ei ole jumalallista oikeutta estää heitä, vaikka ne yrittävätkin tehdä niin. Me voimme olla edelleen Jehovan todistajia ja panna edelleen toivomme häneen, kuten betlehemiläinen Daavid, joka kirjoitti:
15. Millainen Jehovaan kohdistuva toivo kuningas Daavidilla oli?
15 ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.” – Psalmi 23.
16. Miksi voidaan sanoa, että Jeesuksella oli sama näkemys kuin Daavidilla?
16 Kuningas Daavid oli Jehovan hengellinen paimen muinaisen Israelin heimoille, ja hän raivasi tietä sille, että Jerusalemista tulisi maan pääkaupunki, jossa hänen poikansa Salomo sitten hallitsi 40 vuotta. Jeesuksesta Kristuksesta puhuttiin hyvällä syyllä ”Daavidin poikana”. (Luukas 1:31; 18:39; 20:41) Jos Daavid pani toivonsa Jehova Jumalaan, niin hänen maallinen jälkeläisensä Jeesus Kristus tekisi samoin. Ja niin hän tekikin.
17. Mikä todistaa, että Jeesus pani luottamuksensa Jehovaan?
17 Todisteena siitä, että Daavidin huomattavin maallinen jälkeläinen, Jeesus Kristus, noudatti Psalmin 37:34 neuvoa vetäessään viimeistä henkäystään kidutuspaalussa, Jeesus sanoi: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” (Luukas 23:46) Hän lainasi Psalmissa 31:6 olevia Jumalalle osoitettuja Daavidin sanoja ja samalla täytti ne: ”Sinun käteesi minä annan henkeni.” Jeesuksen toivo sen enempää kuin kuningas Daavidinkaan ei tuottanut pettymystä. Kristus herätettiin kuolleista kolmantena päivänä. Neljäkymmentä päivää myöhemmin hän palasi taivaallisen Isänsä luo. Pakanain aikojen päätyttyä vuonna 1914 Jehova korotti Poikansa maan Hallitsijaksi.
Nyt on toivon aika
18. Miksi nykyään on aika ilmaista toivoa?
18 Mitä toivoa ihmisperheellä voi olla nykyään, kun uusi vuosi 6014 anno mundi (maailman vuonna) vie ihmisperheen jälleen eteenpäin tulevaisuuteen? Tuo kysymys on nyt mitä sopivin, sillä me olemme eläneet lähes 1 900 vuotta Raamatun jälkeistä aikakautta. Siitä kun Daavid kirjoitti Psalmin 37:34 on kulunut pitkä aika.
19. Mitä sellaista Jehova teki Jeesukselle, mikä antaa meille toivoa?
19 Jehova Jumalalla, Kaikkivaltiaalla Jumalalla, joka herätti Jeesuksen kuolleista, on paljon suurempi osa Jeesusta varten, kuin mitä lyhytnäköiset ihmiset saattoivat kuvitella. Herättämällä kuolleista ainosyntyisen Poikansa ja korottamalla hänet oikealle puolelleen taivaisiin Jehova Jumala on lisännyt syitä, joiden vuoksi me voimme luottaa Häneen, viimeiseen toivoomme, vankkumattoman toiveikkaasti. Se voi merkitä meille ikuista elämää onnellisuudessa, aivan kuten henkeytetty kirjoittaja Paavali sanoo: ’Meidät pelastetaan tässä toivossa.’ – Roomalaisille 8:24.
20. Miksi voimme sanoa, että Jehova on yhä ”toivon Jumala”?
20 Apostoli jatkaa sanoen: ”Mutta toivo, joka nähdään, ei ole toivo, sillä toivooko kukaan sitä, minkä näkee? Mutta jos toivomme sitä, mitä emme näe, niin odottelemme sitä kestävinä.” (Roomalaisille 8:24, 25) Ja tuo alkuperäinen toivo elää yhä, niin, se lähestyy suurenmoista täyttymystään ihmissuvulle. (2. Pietari 3:13; Ilmestys 21:4, 5) Juuri siitä syystä, että se on toivo koko ihmiskunnalle, se ansaitsee tulla tunnetuksi kaikille. Tämä on ”toivon Jumalamme” (KR) tarkoitus.
21, 22. Mitä me voimme odottaa kansojen tekevän lähitulevaisuudessa?
21 Kaikista ajoista juuri nyt on tullut hänen aikansa tämän tarkoituksen toteuttamiselle. Edes meidän aikanamme, jolloin jotkin YK:n valtioista ovat saaneet jopa kaiken aineen ytimen tieteelliseen hallintaansa, näiden hallitusten johtajat eivät tunne tarvetta jättää ongelmien ratkaisemista jollekin korkeammalle älylliselle persoonalle. – Vrt. 1. Mooseksen kirja 11:6.
22 Uskonto on nyt enemmän kuin milloinkaan ennen puolustuskannalla, selkä seinää vasten. Sen jakavasta vaikutuksesta täytyy tehdä loppu. Raamattu osoittaa, että hallitusvallat tulevat puolustamaan ylemmyyttään ja erottautumaan loisen kaltaisista uskonnoista, jotka ovat pitkän aikaa yrittäneet imeä maailmallisesta asiainjärjestelmästä kaiken, mitä ne voivat saada. Siksi ei ole mikään yllätys, että poliittiset ainekset lähtevät tälle tielle. Se että ne selviytyvät turvallisesti tästä hyökkäyksestä uskontoa vastaan, osoittaa niiden mielestä, että ei ole Jumalaa, joka ansaitsee tulla palvotuksi ja palvelluksi. Profeetallisesti se osoittaa, että sitten ne kääntyvät jäljellä olevia Jumalan todistajia vastaan. Ne odottavat jumalanvastaisen kampanjansa lopuksi saavansa Jehovan todistajista voitoista helpoimman. – Ilmestys 17:12–17; Hesekiel 38:10–23.
23, 24. Miten Jehova reagoi siihen, että valtiot hyökkäävät hänen kansansa kimppuun?
23 Ne tulevat kuitenkin lopulta tuntemaan niiden osaksi väistämättä tulevan häpeällisen tappion, jotka uskaltavat käydä taisteluun armeijoiden Jehovan kanssa, joka ei ole koskaan hävinnyt yhtäkään taistelua. Se tekee täysin selväksi sen, että he ovat palvelleet ainoan tosi Jumalan päävastustajan, nimittäin ”käärmeen”, Saatanan, ”tämän asiainjärjestelmän jumalan”, tarkoitusperiä. – 2. Korinttolaisille 4:4.
24 Millaista nöyryytystä se merkitseekään niille! Se mitä ne olivat toivoneet todistavansa, osoittautuukin julkeuden huipuksi ja nostattaa taivaan ja maan Jumalan vanhurskaan suuttumuksen. Hän saattoi sanoa heiveröiselle ihmiskunnalle: ”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.” – Jesaja 55:8–11.
25. Miksi meillä siksi on nyt hyvä syy luottaa Jehovaan ”toivon Jumalanamme”?
25 Tämä ihmisen Luoja on pannut ihmissydämeen samanlaisen kyvyn herkkään aistimiseen kuin hänellä itselläänkin on. ”Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kunniaksensa hän on lähettänyt minut pakanakansojen luokse, jotka ovat teitä saalistaneet. Sillä joka teihin koskee, se koskee hänen silmäteräänsä.” (Sakarja 2:8) Jehovan todistajien täytyy siksi panna silloin toivonsa Jehovaan. Hän vastaa tuohon toivoon kaunistamalla kaikkeudensuvereenisuutensa mitä ihanimmin. Hän todistaa olevansa täysin kiistatta korkein, kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, joka on elänyt sekä koko taivaassa että maan päällä olevien luomustensa hartaimpienkin toiveiden mukaisesti. Halleluja! – Psalmi 150:6.
Miten vastaisit?
◻ Miksi kansojen toivo on petollinen?
◻ Miten Jumala loi perustan toivolle 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä?
◻ Miten Jeesus suhtautui Psalmiin 37:34?
◻ Miksi meillä on nyt syytä toivoon?
[Kuva s. 8]
Aivan kuten lampaat seuraavat paimentaan, Daavidkin luotti ja pani toivonsa Jehovaan
[Lähdemerkintä]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.