Heidät palkittiin moitteettomasta vaelluksesta

JEHOVA siunaa uskollisia palvelijoitaan ja palkitsee heidät. Heidän täytyy ehkä odottaa jonkin aikaa nähdäkseen Jumalan tarkoitusten toteutuvan, mutta mikä ilo onkaan sitten kokea hänen siunauksensa!

Tätä havainnollistaa hyvin se, mitä tapahtui noin kaksituhatta vuotta sitten juutalaiselle papille Sakarjalle ja hänen vaimolleen Elisabetille, jotka olivat kumpikin Aaronin sukua. Jumala oli luvannut siunata israelilaisia jälkeläisillä, jos he palvelisivat häntä uskollisesti. Hän sanoi, että lapset ovat anti. (3. Mooseksen kirja 26:9; Psalmit 127:3.) Sakarja ja Elisabet olivat silti lapsettomia, ja heille oli jo karttunut vuosia. (Luukas 1:1–7.)

Raamatussa sanotaan, että Sakarja ja Elisabet ”olivat molemmat vanhurskaita Jumalan edessä, koska he vaelsivat moitteettomasti kaikkien Jehovan käskyjen ja oikeudellisten vaatimusten mukaan” (Luukas 1:6). He rakastivat Jumalaa niin paljon, ettei heistä tuntunut rasittavalta vaeltaa hänen vanhurskasta tietään eikä pitää hänen käskyjään (1. Johanneksen kirje 5:3).

Odottamattomia siunauksia

Palatkaamme vuoden 3 eaa. kevätkesään. Herodes Suuri hallitsee kuninkaana Juudeassa. Eräänä päivänä pappi Sakarja menee Jerusalemin temppelin pyhään osastoon. Samalla kun ihmiset ovat kokoontuneet rukoilemaan pyhäkön ulkopuolelle, hän polttaa suitsutusta kultaisella alttarilla. Tätä tehtävää pidetään luultavasti kaikkein kunnioitettavimpana jokapäiväisistä palvelustöistä, ja se suoritetaan uhraamisen jälkeen. Tämä etu on saattanut tulla yhden papin kohdalle vain kerran hänen elämässään.

Sakarja ei voi uskoa silmiään – suitsutusalttarin oikealla puolella seisoo Jehovan enkeli! Iäkäs pappi tulee levottomaksi ja alkaa pelätä. Mutta enkeli sanoo: ”Älä pelkää, Sakarja, sillä rukouksesi on kuultu suosiollisesti, ja vaimostasi Elisabetista on tuleva sinun poikasi äiti, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.” Jehova on todella kuullut Elisabetin ja Sakarjan hartaat rukoukset. (Luukas 1:8–13.)

Enkeli lisää: ”Sinulla tulee olemaan ilo ja riemu, ja monet tulevat iloitsemaan hänen syntymästään, sillä hän on oleva suuri Jehovan edessä. Mutta hän ei saa juoda lainkaan viiniä eikä väkijuomaa, ja hän on pyhän hengen täyttämä jo äitinsä kohdusta saakka.” Johannes tulee olemaan elinikäinen nasiiri, joka on täynnä Jumalan pyhää henkeä. Enkeli jatkaa: ”Monet Israelin lapsista hän kääntää takaisin Jehovan, heidän Jumalansa, puoleen. Hän myös kulkee hänen edellään Elian hengessä ja voimassa kääntääkseen takaisin isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskaiden käytännölliseen viisauteen toimittaakseen Jehovalle valmistetun kansan.” (Luukas 1:14–17.)

Sakarja kysyy: ”Miten voin olla tästä varma? Sillä minä olen iäkäs ja vaimolleni on jo karttunut vuosia.” Enkeli vastaa: ”Minä olen Gabriel, joka seison lähellä Jumalan edessä, ja minut lähetettiin puhumaan kanssasi ja julistamaan sinulle hyvää uutista näistä asioista. Mutta katso, sinä tulet olemaan vaiti etkä kykene puhumaan siihen päivään saakka, jona nämä tapahtuvat, koska et uskonut minun sanojani, jotka määräaikanaan täyttyvät.” Ilmaantuessaan pyhäköstä Sakarja ei pysty puhumaan, ja kansa tajuaa, että hän on nähnyt yliluonnollisen näyn. Hän ei pysty muuta kuin tekemään merkkejä elehtien ajatustensa välittämiseksi. Kun hänen julkinen palveluksensa on ohi, hän palaa kotiin. (Luukas 1:18–23.)

Ilonaihe

Elisabetilla on pian lupauksen mukaisesti syytä iloon. Hän tulee raskaaksi, mikä poistaa hedelmättömyydestä johtuvan ylenkatseen. Myös hänen sukulaisensa Maria tulee iloiseksi, sillä sama enkeli Gabriel kertoo hänelle: ”Katso, kohdussasi tapahtuu sikiäminen, ja sinä synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Tämä on oleva suuri, ja häntä tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi, ja Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.” Maria on halukas toimimaan ”Jehovan orjattarena”. (Luukas 1:24–38.)

Maria kiiruhtaa Sakarjan ja Elisabetin kotiin erääseen Juudean vuorimaassa sijaitsevaan kaupunkiin. Marian tervehdyksen äänen kuuluessa pienokainen hypähtää Elisabetin kohdussa. Jumalan pyhän hengen vaikutuksen alaisena Elisabet huudahtaa suureen ääneen: ”Siunattu olet sinä naisten joukossa, ja siunattu on sinun kohtusi hedelmä! Miten sitten minulla on tämä etu, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Sillä katso, kun tervehdyksesi ääni tuli korviini, niin pienokainen kohdussani hypähti riemusta. Onnellinen on myös se nainen, joka uskoi, koska se, mitä hänelle Jehovan toimesta on puhuttu, tulee täydellisesti toteutumaan.” Maria vastaa tähän hyvin onnellisena. Hänen vierailunsa Elisabetin luona kestää noin kolme kuukautta. (Luukas 1:39–56.)

Johannes syntyy

Iäkkäille Elisabetille ja Sakarjalle syntyy määräaikana poika. Pienokainen ympärileikataan kahdeksantena päivänä. Sukulaiset haluavat antaa pojalle nimen Sakarja, mutta Elisabet sanoo: ”Ei toki, vaan hänelle on annettava nimi Johannes.” Onko hänen yhä puhekyvytön miehensä samaa mieltä? Tämä kirjoittaa tauluun: ”Johannes on sen nimi.” Samassa Sakarjan kieli vapautuu, ja hän rupeaa puhumaan siunaten Jehovaa. (Luukas 1:57–66.)

Onnellinen pappi profetoi pyhän hengen täyttämänä. Hän puhuu aivan kuin luvattu Vapauttaja – ”pelastuksen sarvi – – Daavidin huoneesta” – olisi jo herätetty Aabrahamin kanssa solmitun liiton mukaisesti, joka koski kaikille kansakunnille siunauksen tuovaa Siementä (1. Mooseksen kirja 22:15–18). Messiaan edelläkävijänä Sakarjan oma ihmeen välityksellä syntynyt poika tulee ”kulkemaan ennakolta Jehovan edessä” antaakseen ”pelastuksen tuntemusta”. Vuosien vieriessä Johannes kasvoi ja vahvistui jatkuvasti hengessä. (Luukas 1:67–80.)

Runsas palkinto

Sakarja ja Elisabet olivat hyviä esimerkkejä uskosta ja kärsivällisyydestä. He jatkoivat Jehovan palvelemista uskollisesti, vaikka heidän täytyi odottaa Jumalaa, ja suurimmat siunauksensa he saivat vasta kun heille oli jo karttunut vuosia.

Mutta millaisia siunauksia Elisabet ja Sakarja saivatkaan! He molemmat profetoivat Jumalan hengen vaikutuksen alaisina. Heistä tuli Messiaan edelläkävijän, Johannes Kastajan, vanhempia ja opettajia. Lisäksi Jumala piti heitä vanhurskaina. Samoin niillä, jotka nykyään vaeltavat jumalista tietä, voi olla vanhurskas asema Jumalan edessä, ja he saavat monia siunattuja palkintoja sen vuoksi, että he vaeltavat moitteettomasti Jehovan käskyjen mukaan.