Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w90 1/11 s. 10-15
  • Kristityn näkemys esivalloista

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Kristityn näkemys esivalloista
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1990
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Esivaltojen tunnistaminen
  • ”Suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina”
  • ”Tämän asiainjärjestelmän jumala”
  • Oikeamielisiä vallanpitäjiä
  • Alamaisuus ”ylivalloille” – miksi?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1962
  • Kristillinen näkemys vallasta
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1994
  • Omatunto ja alamaisuus esivalloille
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1962
  • Esivallat
    Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1990
w90 1/11 s. 10-15

Kristityn näkemys esivalloista

”Olkoon jokainen sielu alamainen esivalloille, sillä ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta; olemassa olevat vallat ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina.” – ROOMALAISILLE 13:1.

1, 2. a) Miksi Paavali oli vankina Roomassa? b) Mitä kysymyksiä Paavalin vetoaminen keisariin herättää?

APOSTOLI Paavali kirjoitti yllä olevat sanat roomalaisille noin vuonna 56. Vain muutamaa vuotta myöhemmin hän oli itse Roomassa vankina. Minkä vuoksi? Metelöivä joukko oli hyökännyt hänen kimppuunsa Jerusalemissa, ja roomalaiset sotilaat olivat pelastaneet hänet. Hänet vietiin Kesareaan, jossa häntä vastaan esitettiin vääriä syytöksiä, mutta hän puolusti taitavasti itseään roomalaisen maaherran, Felixin, edessä. Felix, joka toivoi saavansa lahjuksia, piti häntä vankilassa kaksi vuotta. Lopulta Paavali vaati seuraavalta maaherralta, Festukselta, että keisari käsittelisi hänen asiansa. – Apostolien teot 21:27–32; 24:1–25:12.

2 Rooman kansalaisena hänellä oli tämä oikeus. Mutta ilmaisiko Paavali johdonmukaisuutta vedotessaan tuohon keisarilliseen vallanpitäjään, kun Jeesus oli sanonut Saatanaa todelliseksi ”maailman hallitsijaksi” ja Paavali itsekin oli kutsunut Saatanaa ”tämän asiainjärjestelmän jumalaksi”? (Johannes 14:30; 2. Korinttolaisille 4:4) Vai oliko Rooman vallanpitäjällä jokin ’suhteellinen asema’, niin että Paavalin oli sopivaa odottaa tuon vallanpitäjän suojelevan hänen oikeuksiaan? Ilmaisevatko apostolien aikaisemmat sanat: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä” todellakin sen, että kristitty voi totella ihmishallitsijoita aina silloin kun se ei merkitse tottelemattomuutta Jumalaa kohtaan? – Apostolien teot 5:29.

3. Minkä kypsän näkemyksen Paavali paljastaa, ja miten omatunto liittyy asiaan?

3 Paavali auttaa meitä vastaamaan näihin kysymyksiin Roomalaiskirjeessään, jossa hän paljastaa kypsän näkemyksen ihmisen hallitusvallasta. Roomalaiskirjeen 13:1–7:ssä Paavali ilmaisee selvästi, mikä osa kristityn omallatunnolla täytyy olla tasapainottamassa täydellistä tottelevaisuutta korkeinta Valtaa, Jehova Jumalaa, kohtaan ja suhteellista tottelevaisuutta ”esivalloille”.

Esivaltojen tunnistaminen

4. Mikä muutos näkemyksessä tapahtui vuonna 1962, ja mitä kysymyksiä se herättää?

4 Joitakin vuosia, aina vuoteen 1962 saakka, Jehovan todistajat ajattelivat, että nuo esivallat olivat Jehova Jumala ja Kristus Jeesus. Sananlaskujen 4:18:n mukaisesti valo kuitenkin lisääntyi, ja tätä näkemystä korjattiin. Tämä voi herättää kysymyksiä joidenkuiden mielessä. Olemmeko nyt oikeassa sanoessamme, että nämä vallat tarkoittavat kuninkaita, presidenttejä, pääministereitä, pormestareita ja muita korkeita viranomaisia, jotka käyttävät maailmassa maallista, poliittista valtaa, ja että meillä on velvollisuus osoittaa niille suhteellista alamaisuutta?

5. Millä tavoin Roomalaiskirjeen 13:1:n tekstiyhteys auttaa meitä tunnistamaan esivallat, ja miten eri raamatunkäännökset tukevat tätä käsitystä?

5 Ajanlaskumme 100-luvulla elänyt kirjoittaja Irenaeus sanoi, että joidenkin hänen aikalaistensa mukaan Paavali puhui Roomalaiskirjeen 13:1:ssä ”enkelivoimista [tai] näkymättömistä hallitsijoista”. Irenaeus itse kuitenkin piti esivaltoja ”todellisina inhimillisinä valtoina”. Paavalin sanojen tekstiyhteys osoittaa Irenaeuksen olleen oikeassa. Roomalaiskirjeen 12. luvun loppujakeissa Paavali selittää, miten kristittyjen tulisi käyttäytyä ”kaikkien ihmisten” edessä ja kohdella jopa ’vihollisia’ rakkaudellisesti ja huomaavaisesti. (Roomalaisille 12:17–21) Ilmaus ”kaikki ihmiset” soveltuu selvästikin kristillisen seurakunnan ulkopuolella oleviin ihmisiin. Siksi ”esivaltojen”, joista Paavali seuraavaksi puhuu, täytyy myös olla kristillisen seurakunnan ulkopuolella. Huomaa miten eri käännökset ovat sopusoinnussa tämän kanssa kääntäessään Roomalaiskirjeen 13:1:n alkuosan: ”Jokaisen on toteltava valtiovaltaa” (Uusi testamentti nykysuomeksi); ”jokaisen täytyy olla alamainen hallitseville valloille” (New International Version); ”jokaisen pitäisi totella siviiliviranomaisia”. – Phillipsin New Testament in Modern English.

6. Miten Paavalin sanat verojen ja tullin maksamisesta osoittavat, että esivaltojen täytyy olla maallisia vallanpitäjiä?

6 Paavali jatkaa sanoen, että nämä vallanpitäjät vaativat veroja ja tullia. (Roomalaisille 13:6, 7) Kristillinen seurakunta ei vaadi veroja eikä tullia; eivät myöskään Jehova tai Jeesus tai mitkään muut ”näkymättömät hallitsijat” vaadi niitä. (2. Korinttolaisille 9:7) Veroja maksetaan vain maallisille vallanpitäjille. Tämän mukaisesti Paavalin Roomalaiskirjeen 13:7:ssä käyttämät ”veroa” ja ”tullia” tarkoittavat kreikkalaiset sanat viittaavat nimenomaan valtiolle maksettavaan rahaan.a

7, 8. a) Miten eri raamatunkohdat ovat sopusoinnussa sen näkemyksen kanssa, että kristittyjen tulisi olla alamaisia tämän maailman poliittisille vallanpitäjille? b) Ainoastaan milloin kristitty ei mukautuisi ”vallan” määräyksiin?

7 Edelleen Paavalin kehotus olla alamainen esivalloille on sopusoinnussa Jeesuksen käskyn kanssa maksaa takaisin ”keisarille, mikä on keisarin”; tässä ”keisari” edustaa maallista valtaa. (Matteus 22:21) Se pitää yhtä myös sen kanssa, mitä Paavali myöhemmin sanoi Tiitukselle: ”Muistuta jatkuvasti heitä olemaan alamaisia ja tottelevaisia hallituksille ja valloille, jotka ovat hallitsijoina, olemaan valmiit kaikkeen hyvään työhön.” (Tiitukselle 3:1) Kun siis hallitukset määräävät kristityt osallistumaan yhdyskunnan hyväksi tehtäviin töihin, heidän on aivan sopivaa mukautua niiden tahtoon, kunhan nuo työt eivät merkitse jonkin epäraamatullisen palveluksen sovittelevaa korviketta tai muutoin riko esimerkiksi Jesajan 2:4:ssä esitetyn kaltaisia Raamatun periaatteita.

8 Pietarikin vahvisti, että meidän pitäisi olla alamaisia tämän maailman maallisille vallanpitäjille. Hän sanoi: ”Alistukaa Herran takia kaiken ihmisten luoman alaisuuteen: niin hyvin kuninkaan, joka on ylempi, kuin maaherrojen, jotka hän on lähettänyt määräämään rangaistuksen pahantekijöille, mutta kiittämään hyväntekijöitä.” (1. Pietari 2:13, 14) Sopusoinnussa tämän kanssa kristityt noudattaisivat myös seuraavaa kehotusta, jonka Paavali antoi Timoteukselle: ”Kehotan sen tähden ennen kaikkea, että nöyriä pyyntöjä, rukouksia, esirukouksia ja kiitoksen ilmauksia esitetään kaikenlaisten ihmisten puolesta, kuningasten ja kaikkien niiden puolesta, jotka ovat korkeassa asemassa, jotta saisimme edelleenkin viettää rauhallista ja hiljaista elämää.”b – 1. Timoteukselle 2:1, 2.

9. Miksi ei valtaa pitävien ihmisten kutsuminen ”esivalloiksi” vähennä Jehovan kunniaa?

9 Vähennämmekö me jollakin tavalla Jehovalle kuuluvaa kunniaa kutsuessamme maallisia vallanpitäjiä ”esivalloiksi”, jossa etuliite ”esi-” tarkoittaa johto- eli määräysasemassa olevaa. Emme, koska Jehova on paljon enemmän kuin tällainen ”esivalta”. Hän on ”suvereeni Herra”, ”Korkein”. (Psalmi 73:28, UM; Daniel 7:18, 22, 25, 27; Ilmestys 4:11; 6:10) Oikea alamaisuus valtaa pitäville ihmisille ei millään tavoin vähennä korkeimmalle Vallanpitäjälle, suvereenille Herralle Jehovalle, omistamaamme palvontaa. Missä määrin esivallat sitten ovat meitä ylempänä? Pelkästään suhteessa toisiin ihmisiin ja omalla toiminta-alueellaan. Ne ovat vastuussa ihmisyhteisöjen hallitsemisesta ja suojelemisesta, ja siksi ne laativat sääntöjä yleisten asioiden hoidosta.

”Suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina”

10. a) Mitä Paavalin lausunto esivaltojen ’asettamisesta’ todistaa Jehovan omasta vallasta? b) Mitä Jehova on sallinut joidenkin hallitsijoiden ’asettamisen’ suhteen, ja millä tavoin hänen palvelijoitaan näin koetellaan?

10 Jehova Jumalan ylemmyys maallisiin vallanpitäjiinkin nähden havaitaan siitä, että nämä vallanpitäjät ”ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina”. Tämä lausunto herättää kuitenkin erään kysymyksen. Joitakin vuosia sen jälkeen, kun Paavali kirjoitti nämä sanat, Rooman keisari Nero päästi valloilleen ilkeämielisen vainon kristittyjä vastaan. Asettiko Jumala henkilökohtaisesti Neron asemaansa? Kaukana siitä! Jumala ei suinkaan valitse jokaista yksittäistä hallitsijaa ja aseta häntä asemaansa ’Jumalan armosta’. Pikemminkin Saatana joskus ohjailee armottomia ihmisiä hallitsijan asemaan, ja Jehova sallii tämän samoin kuin ne koetukset, joita sellaiset hallitsijat aiheuttavat hänen nuhteettomuutensa säilyttäville palvelijoilleen. – Vrt. Job 2:2–10.

11, 12. Mitä sellaisia tapauksia on merkitty muistiin, joissa Jehova on itse ohjaillut maallisia vallanpitäjiä asemaansa tai siitä pois?

11 Jehova on kuitenkin itse puuttunut joidenkin hallitsijoiden tai hallitusten asioihin ylevän tarkoituksensa toteuttamiseksi. Esimerkiksi Aabrahamin aikoina kanaanilaisten sallittiin jäädä Kanaanin maahan. Myöhemmin Jehova kuitenkin hävitti heidät ja antoi maan Aabrahamin siemenelle. Israelilaisten erämaamatkan aikana Jehova ei sallinut heidän valloittaa Edomia, Mooabia eikä Seirin vuoristoa. Mutta hän käski heidän tuhota Siihonin ja Oogin valtakunnat. – 1. Mooseksen kirja 15:18–21; 24:37; 2. Mooseksen kirja 34:11; 5. Mooseksen kirja 2:4, 5, 9, 19, 24; 3:1, 2.

12 Israelin asetuttua Kanaaniin Jehova oli jatkuvasti kiinnostunut hänen kansaansa vaikuttaneista vallanpitäjistä. Toisinaan kun Israel teki syntiä, Jehova salli sen joutua pakanavallan alaisuuteen. Kun kansa katui, hän poisti tuon vallan maasta. (Tuomarien kirja 2:11–23) Lopulta hän salli Juudan monien muiden kansojen ohella joutua Babylonin vallan alaisuuteen. (Jesaja 14:28–19:17; 23:1–12; 39:5–7) Israelin jouduttua Babylonin pakkosiirtolaisuuteen Jehova ennusti niiden maailmanvaltojen nousun ja kukistumisen, jotka vaikuttaisivat hänen kansaansa Babylonin ajoista aina meidän päiviimme saakka. – Danielin luvut 2, 7, 8 ja 11.

13. a) Miksi Jehova Mooseksen laulun mukaan sääti kansojen rajat? b) Miksi Jumala myöhemmin ennallisti Israelin maahansa?

13 Mooses lauloi Jehovasta: ”Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan. Sillä Herran kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa.” (5. Mooseksen kirja 32:8, 9; vrt. Apostolien teot 17:26.) Tarkoitustensa toteuttamiseksi Jumala tosiaan sääti, mitkä vallat säilyisivät ja mitkä tuhottaisiin. Näin hän antoi Aabrahamin jälkeläisille perinnöksi maan ja myöhemmin ennallisti heidät tuohon maahan, niin että lopulta luvattu Siemen saattoi ilmaantua siellä, niin kuin oli ennustettu. – Daniel 9:25, 26; Miika 5:1.

14. Missä mielessä Jehova useimmiten asettaa valtaa pitävät ihmiset suhteellisiin asemiinsa?

14 Useimmissa tapauksissa Jehova kuitenkin asettaa hallitsijoita suhteellisiin asemiinsa siinä mielessä, että hän sallii ihmisten ottaa toisiinsa nähden valta-asemia, jotka ovat kuitenkin aina häntä alempiarvoisia. Niin ollen seisoessaan Pontius Pilatuksen edessä Jeesus sanoi tuolle hallitsijalle: ”Sinulla ei olisi yhtään mitään valtaa minua vastaan, ellei sitä olisi suotu sinulle ylhäältä.” (Johannes 19:11) Tämä ei merkinnyt sitä, että Jumala olisi itse pannut Pilatuksen asemaansa, vaan se merkitsi sitä, että tällä oli valta päättää Jeesuksen elämästä tai kuolemasta ainoastaan Jumalan sallinnalla.

”Tämän asiainjärjestelmän jumala”

15. Millä tavoin Saatana käyttää valtaa tässä maailmassa?

15 Mitä sitten on sanottava siitä Raamatun lausunnosta, että Saatana on tämän maailman jumala eli hallitsija? (Johannes 12:31; 2. Korinttolaisille 4:4) Mitä on tosiaankin sanottava niistä kerskuvista sanoista, jotka Saatana lausui Jeesukselle näyttäessään tälle kaikki maailman valtakunnat: ”Kaikki tämä valta – – on luovutettu minulle, ja minä annan sen kenelle tahdon.” (Luukas 4:6) Jeesus ei kiistänyt Saatanan kerskailevia sanoja. Ja Saatanan sanat ovat sopusoinnussa sen kanssa, mitä Paavali myöhemmin kirjoitti efesolaisille: ”Meillä ei ole kamppailua verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia vastaan.” (Efesolaisille 6:12) Lisäksi Ilmestyskirja kuvailee Saatanaa suureksi lohikäärmeeksi, joka antaa maailman poliittisen järjestelmän petomaiselle vertauskuvalle ”voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan”. – Ilmestys 13:2.

16. a) Mistä voidaan nähdä, että Saatanan valta on rajallista? b) Miksi Jehova sallii Saatanan käyttää valtaa ihmiskunnan keskuudessa?

16 Huomaa kuitenkin, miten Saatanan Jeesukselle esittämä lausunto: ”Kaikki tämä valta – – on luovutettu minulle” osoittaa, että hänkin käyttää valtaa vain sallimuksesta. Miksi Jumala sallii hänen käyttää sitä? Saatanan ura maailmanhallitsijana alkoi Eedenissä, jossa hän julkisesti syytti Jumalaa valehtelemisesta ja suvereenisuutensa epäoikeudenmukaisesta käyttämisestä. (1. Mooseksen kirja 3:1–6) Aadam ja Eeva seurasivat Saatanaa ja olivat tottelemattomia Jehova Jumalalle. Siinä vaiheessa Jehova olisi voinut täysin oikeudenmukaisesti teloittaa Saatanan ja hänen kaksi uutta seuraajaansa. (1. Mooseksen kirja 2:16, 17) Mutta Saatanan sanat olivat todellisuudessa henkilökohtainen haaste Jehovalle. Siksi Jumala viisaudessaan soi Saatanan elää jonkin aikaa, ja Aadamin ja Eevan sallittiin tuottaa lapsia, ennen kuin he kuolivat. Jumala antoi näin aikaa ja tilaisuuden Saatanan haasteen valheellisuuden osoittamiseen. – 1. Mooseksen kirja 3:15–19.

17, 18. a) Miksi voimme sanoa, että Saatana on tämän maailman jumala? b) Millä tavoin tässä maailmassa ”ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta”?

17 Eedenin päivien jälkeiset tapahtumat ovat osoittaneet Saatanan syytösten olleen räikeitä valheita. Aadamin jälkeläiset eivät ole saaneet onnellisuutta Saatanan hallitusvallan enempää kuin ihmisenkään hallitusvallan alaisuudessa. (Saarnaaja 8:9) Toisaalta tapa, jolla Jumala on kohdellut omaa kansaansa, on osoittanut Jumalan hallitusvallan paremmuuden. (Jesaja 33:22) Mutta koska useimmat Aadamin jälkeläiset eivät hyväksy Jehovan suvereenisuutta, he tietensä tai tietämättään palvelevat Saatanaa jumalanaan. – Psalmi 14:1; 1. Johannes 5:19.

18 Eedenissä herätetyt kiistakysymykset ratkaistaan pian. Jumalan valtakunta ottaa ihmiskunnan asiat täysin hallintaansa, ja Saatana heitetään syvyyteen. (Jesaja 11:1–5; Ilmestys 20:1–6) Sillä välin ihmiskunnan keskuudessa on kuitenkin tarvittu jonkinlaista järjestelmää eli rakennelmaa, jotta olisi mahdollista viettää järjestyksellistä elämää. Jehova ei ole ”epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala”. (1. Korinttolaisille 14:33) Siksi hän on sallinut valtarakennelmien tulla olemassaoloon Eedenin ulkopuolella kehittyneissä yhdyskunnissa, ja hän on sallinut ihmisten käyttää valtaa tässä järjestelyssä. Tällä tavoin ”ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta”.

Oikeamielisiä vallanpitäjiä

19. Onko jokainen ihmishallitsija suoranaisesti Saatanan valvonnassa?

19 Saatanalla on Eedenin päivistä lähtien ollut suuri vapaus ihmiskunnan keskuudessa, ja hän on käyttänyt tätä vapautta ohjaillakseen tapahtumia maan päällä Jeesukselle esittämiensä kerskailevien sanojen mukaisesti. (Job 1:7; Matteus 4:1–10) Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että jokainen tämän maailman hallitsija alistuu suoranaisesti Saatanan valvontaan. Jotkut – kuten Nero 100-luvulla ja Adolf Hitler meidän vuosisadallamme – ovat ilmaisseet todella saatanallista henkeä. Mutta toiset eivät ole. Kyproksen prokonsuli Sergius Paulus oli ”älykäs mies”, joka ”halusi hartaasti kuulla Jumalan sanaa”. (Apostolien teot 13:7) Akhaian prokonsuli Gallio kieltäytyi antamasta perään Paavalin juutalaisille syyttäjille. (Apostolien teot 18:12–17) Monet muut hallitsijat ovat tunnollisesti käyttäneet valtaansa kunniallisella tavalla. – Vrt. Roomalaisille 2:15.

20, 21. Mitkä 1900-luvun tapahtumat osoittavat, että ihmishallitsijat eivät aina tee Saatanan tahtoa?

20 Ilmestyskirja ennusti, että vuonna 1914 alkaneen ”Herran päivän” aikana Jehova jopa ohjailisi inhimillisiä esivaltoja tekemään tyhjäksi Saatanan tarkoitukset. Ilmestys kuvailee vainon aaltoa, jonka Saatana päästäisi irti voideltuja kristittyjä vastaan ja jonka ”maa” nielisi. (Ilmestys 1:10; 12:16) ”Maassa”, nykyään maan päällä olevassa ihmisyhteiskunnassa, olevat ainekset suojelisivat Jehovan kansaa Saatanan vainolta.

21 Onko näin todella tapahtunut? On. Esimerkiksi 1930- ja 1940-luvuilla Yhdysvaltain Jehovan todistajia painostettiin kovasti: väkijoukkoja hyökkäsi heidän kimppuunsa ja heitä pidätettiin usein epäoikeudenmukaisesti. Heidän asemansa helpottui, kun Yhdysvaltain korkein oikeus teki useita päätöksiä, joissa tunnustettiin heidän työnsä laillisuus. Muissakin paikoissa vallanpitäjät ovat tulleet Jumalan kansan avuksi. Noin 40 vuotta sitten Irlannissa joukko roomalaiskatolilaisia hyökkäsi kahden todistajan kimppuun Corkin kaupungissa. Paikallinen poliisi tuli todistajien avuksi, ja tuomioistuin rankaisi hyökkääjiä. Juuri viime vuonna Fidžissä korkea-arvoisten päälliköiden kokous kuuli ehdotuksen Jehovan todistajien toiminnan kieltämisestä. Yksi päälliköistä puhui rohkeasti todistajien puolesta, ja ehdotus torjuttiin vaivattomasti.

22. Mitä kysymyksiä käsitellään seuraavaksi?

22 Maalliset vallanpitäjät eivät tosiaankaan aina palvele Saatanan tarkoitusperiä. Kristityt voivat olla alamaisia esivalloille olematta alamaisia itse Saatanalle. He ovat alamaisia näille vallanpitäjille niin kauan kuin Jumala sallii vallanpitäjien olla olemassa. Mutta mitä tällainen alamaisuus merkitsee? Ja mitä kristityt voivat odottaa vastineeksi esivalloilta? Näitä kysymyksiä käsitellään tämän lehden sivuilta 18 ja 23 alkavissa tutkistelukirjoituksissa.

[Alaviitteet]

a Ks. esimerkiksi sanan ”vero” (foʹros) käyttöä Luukkaan 20:22:sta. Ks. myös kreikkalaisen ”tullia” merkitsevän sanan teʹlos käyttöä Matteuksen 17:25:stä.

b ”Korkeaksi asemaksi” käännetty kreikkalainen substantiivi hy·pe·ro·kheʹ on sukua verbille hy·pe·reʹkho ’olla ylempi, korkeampi’. Tapa, jolla The New English Bible kääntää Roomalaiskirjeen 13:1:n: ”Jokaisen ihmisen täytyy olla alamainen korkeimmille valloille”, ei ole oikea. ”Korkeassa asemassa” olevat ihmiset eivät ole korkeimpia, vaikka he saattavatkin olla muita ihmisiä ylemmässä asemassa.

Miten vastaisit?

◻ Keitä ovat esivallat?

◻ Miten voimme sanoa, että ”ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta”?

◻ Miksi Jehova sallii maailman olla Saatanan vallan alaisuudessa?

◻ Millä tavoin Jumala asettaa inhimilliset vallat ”suhteellisiin asemiinsa”?

[Kuva s. 13]

Rooman palon jälkeen Nero osoitti todella saatanallista henkeä

[Kuva s. 15]

Kyproksen prokonsuli Sergius Paulus halusi hartaasti kuulla Jumalan sanaa

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2025)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa