Lukijoiden kysymyksiä

◼ Viittasiko Jeesus Juudaaseen, kun hän sanoi Pilatukselle: ”Tämän vuoksi sen miehen synti, joka luovutti minut sinulle, on suurempi”? – Johannes 19:11.

Ei näytä siltä, että Jeesus olisi tässä viitannut Juudaaseen tai kehenkään muuhunkaan nimenomaiseen ihmiseen. Niissä tapahtumissa, jotka johtivat siihen, että Jeesus oli Pilatuksen kuultavana ja kuoleman edessä, oli mukana useita syyllisiä ihmisiä.

Juudas tulee mieleen ensimmäisenä mahdollisesti siksi, että tästä turmeltuneesta apostolista tuli kavaltaja. (Johannes 6:64, 71; 12:4–6) Juudas tapasi ylipapit, jotka halusivat ’päästä eroon’ Jeesuksesta. He maksoivat Juudaalle 30 hopearahaa hänen kavaltamisestaan. (Luukas 22:2–6) Epäilemättä Juudaan synti Jeesuksen kuoleman vuoksi oli sen vuoksi suuri.

Mutta Juudas ei yksinään aiheuttanut Jeesuksen kuolemaa. Ylipappi Kaifas oli yllyttänyt toisia tapattamaan Jeesuksen. (Johannes 11:49, 50) Matteus kertoo, että sen jälkeen kun ”ylipapit ja koko sanhedrin” olivat tuominneet Jeesuksen, he toimivat ryhmänä. ”Kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvottelun Jeesusta vastaan surmatakseen hänet. Ja sidottuaan hänet he veivät hänet pois ja luovuttivat maaherra Pilatukselle.” (Matteus 26:59–65; 27:1, 2) Lisäksi sen jälkeen kun Pilatus oli todennut Jeesuksen syyttömäksi, ”ihmisjoukot” pyysivät Barabbaan vapauttamista. Jeesuksesta he sen sijaan huusivat: ”Pantakoon paaluun!” – Matteus 27:20–23; Johannes 18:40.

Jeesus ei siis todennäköisesti puhunut yhdestä nimenomaisesta henkilöstä, kun hän sanoi Pilatukselle: ”Sen miehen synti, joka luovutti minut sinulle, on suurempi.” (Johannes 19:11) Vaikka Juudas, ”se tuhon poika”, oli erityisen raskaasti syyllinen, monet muutkin olivat syyllisiä Jeesuksen tappamisen syntiin. (Johannes 17:12) Tämän vuoksi apostoli Pietari kehotti helluntaipäivänä juutalaisia katumaan vakavaa syntiään Jumalan Poikaa vastaan. (Apostolien teot 2:36–38) Nämä juutalaiset kuuluivat kansaan, joka oli vihitty Jeesuksen Jumalalle, Jehovalle. Heillä oli käytössään ne profetiat, jotka osoittivat Jeesuksen Messiaaksi. Ja monet heistä näkivät Jeesuksen ihmetyöt. Sen tähden he olivat varmasti syyllistyneet suurempaan syntiin kuin ei-juutalainen virkamies, joka julisti Jeesuksen syyttömäksi. – Johannes 18:38.

◼ Mitä Jehova tarkoitti sanoessaan Hesekielille, että tämän kasvojen oli määrä olla yhtä kovat kuin juutalaisten kasvot?

Hesekiel oli Jumalan profeetta, joka palveli Babyloniin vankeina vietyjen juutalaisten keskuudessa. Nämä vangit ilmeisesti ajattelivat, että Jehova tulisi jotenkin pelastamaan heidät, koska he olivat hänen valittu kansansa. He eivät hyväksyneet sitä tosiasiaa, että se, mitä he olivat kokeneet, oli kohdannut heitä sen vuoksi, että he olivat ansainneet hänen epäsuosionsa.

Kun Jehova siis käski Hesekieliä ’puhumaan heille hänen sanansa’, se ei ollut helppo tehtävä. Valmistaessaan profeettaa Jumala varoitti, että he eivät ”tahdo sinua kuulla, koska he eivät tahdo minua kuulla. Sillä koko Israelin heimolla on kova otsa ja paatunut sydän”. – Hesekiel 3:4, 7.

Tässä yhteydessä Jumala sanoi Hesekielille: ”Katso, minä teen sinun kasvosi yhtä koviksi kuin heidän kasvonsa ja sinun otsasi yhtä kovaksi kuin heidän otsansa. Timantin kaltaiseksi, kiveä [”piikiveä”, UM] kovemmaksi minä teen sinun otsasi. Älä pelkää heitä.” – Hesekiel 3:8, 9.

Tuohon kansaan kuuluvat olivat itsepäisiä ja kapinallisia. (Hesekiel 2:6) Pystyisivätkö he voittamaan tai säikyttämään Jumalan sanansaattajan? Eivät. Koska Hesekielillä oli Jumalan tuki, hänen ei ollut määrä olla heitä heikompi. Piikivi on hyvin kovaa kiveä, kovempaa kuin teräs. Jos uppiniskaisia, kylmäkiskoisia juutalaisia voitaisiin verrata piikiveen, niin voitaisiin Hesekieliäkin. Vielä enemmänkin, hänen oli määrä olla timantin kaltainen, joka on kovin mineraaleista; se on niin kovaa, että sillä voi naarmuttaa jopa piikiveä. – Jeremia 17:1, 2.

Tämä ei varmasti merkitse sitä, että Jumalan kansaan kuuluvien tulisi nykyään haluta olla kovia, välinpitämättömiä toisten tunteista ja toimia jopa häikäilemättömästi sen puolesta, mikä heistä tuntuu oikealta. Huomaa, miten apostoli Pietari kannusti toimimaan, kun ollaan kanssakäymisissä toisten kanssa: ”Olkaa kaikki samanmielisiä, myötätuntoisia, veljellistä kiintymystä omaavia, hellän sääliväisiä, nöyrämielisiä; älkää maksako takaisin pahaa pahalla tai herjausta herjauksella, vaan päinvastoin suokaa siunaus.” – 1. Pietari 3:8, 9.

Myötätunto on myös yksi perimmäisistä vaikuttimistamme kertoessamme toisille Valtakunnan hyvää uutista. (Matteus 9:36–38) Mutta kun me kohtaamme välinpitämättömyyttä, meidät torjutaan tai saamme osaksemme suoranaista vastustusta, me emme lopeta meidän ajallemme tarkoitetun Jumalan sanoman julistamista. Se sisältää myös sen julistamisen, että pian hän ”tuottaa koston niille, jotka eivät tunne Jumalaa, ja niille, jotka eivät tottele Herraamme Jeesusta koskevaa hyvää uutista”. (2. Tessalonikalaisille 1:6–9) Me emme saa säikkyä tai pidättyä saarnaamasta. Tässä suhteessa me voimme olla yhtä kovia kuin timantti, kuten Hesekielin piti olla.