Miksi jotkut syntyvät uudelleen

”JOS joku ei synny uudelleen, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Johannes 3:3.) Nuo sanat ovat sekä sykähdyttäneet että askarruttaneet monia ihmisiä siitä lähtien, kun Jeesus Kristus yli 1 900 vuotta sitten lausui ne.

Jotta ymmärtäisimme oikein sen, mitä Jeesus sanoi uudestisyntymisestä, meidän on ensin saatava vastaus seuraaviin kysymyksiin: Mikä on Jumalan ihmiskuntaa koskeva tarkoitus? Mitä sielulle tapahtuu kuolemassa? Mitä Jumalan valtakunnan on tarkoitus saada aikaan?

Jumalan ihmiskuntaa koskeva tarkoitus

Ensimmäinen ihminen Aadam luotiin Jumalan täydelliseksi ihmispojaksi (Luukas 3:38). Jehova Jumalan tarkoitus oli, ettei Aadam kuolisi koskaan. Aadamin ja hänen vaimonsa Eevan odotteena oli tuottaa synnitön ihmisperhe, joka eläisi ikuisesti ja täyttäisi paratiisimaan (1. Mooseksen kirja 1:28). Jumalan alkuperäiseen miestä ja naista koskevaan tarkoitukseen ei kuulunut se, että he kuolisivat. Kuolema tuli mukaan kuvaan sen takia, että ihmiset kapinoivat Jumalan lakia vastaan. (1. Mooseksen kirja 2:15–17; 3:17–19.)

Tämä kapina herätti hyvin suuria moraalisia kysymyksiä, esimerkiksi onko Jumalalla oikeus suvereenisuuteen ja kykenevätkö ihmiset pitämään kiinni hänen laeistaan. Näiden kysymysten ratkaiseminen vaatisi aikaa. Jehova Jumalan ihmiskuntaa koskeva tarkoitus ei kuitenkaan muuttunut, eikä hän voi epäonnistua siinä, mitä hän ryhtyy tekemään. Hänen vakaa aikomuksensa on täyttää maa täydellisellä ihmissuvulla, joka nauttii ikuisesta elämästä paratiisissa maan päällä. (Psalmi 37:29; 104:5; Jesaja 45:18; Luukas 23:43.) Meidän on pidettävä tämä perustotuus mielessämme, kun harkitsemme Jeesuksen sanoja uudestisyntymisestä.

Mitä sielulle tapahtuu kuolemassa?

Täysin tietämättöminä siitä, mitä Jumalan pyhä henki oli paljastanut Raamatun kirjoittajille, kreikkalaiset filosofit yrittivät saada selville elämän tarkoituksen. He eivät voineet uskoa, että ihmisen oli tarkoitus elää vain muutamia vuosia usein vaikeissa oloissa ja että häntä ei sen jälkeen vain enää ole. Tässä he olivat aivan oikeassa. Mutta heidän päätelmänsä siitä, mikä ihmistä odottaa kuoleman jälkeen, oli väärä. He tulivat siihen tulokseen, että ihminen jatkaa olemassaoloaan jossakin toisessa muodossa kuoleman jälkeen ja että jokaisella on sisällään kuolematon sielu.

Tällaiset näkemykset vaikuttivat sekä juutalaisiin että kristityiksi tunnustautuviin. Kirjassa Heaven – A History sanotaan: ”Aina kun diasporajuutalaiset tapasivat kreikkalaiseen älymystöön kuuluvia, ajatus kuolemattomasta sielusta tuli esille.” Kirjassa lisätään: ”Kreikkalaisten opetukset sielusta vaikuttivat pysyvästi juutalaisten ja myöhemmin myös kristittyjen uskomuksiin. – – Luoden platonilaisen filosofian ja raamatullisen perinteen ainutlaatuisen yhdistelmän Filon [ensimmäisen vuosisadan aleksandrialainen juutalaisfilosofi] tasoitti tietä myöhemmille kristillisille ajattelijoille.”

Mitä Filon uskoi? Samassa kirjassa jatketaan: ”Hänen mukaansa sielu palaa kuolemassa alkuperäiseen tilaansa, jossa se oli ennen syntymää. Koska sielu kuuluu henkimaailmaan, elämästä ruumiissa tulee vain lyhyt, usein onneton jakso.” Aadam oli kuitenkin olemattomuuden tilassa ennen syntymäänsä. Raamatun kertomuksen mukaan Jumala ei koskaan tarkoittanut, että kuolemassa siirryttäisiin automaattisesti johonkin toiseen maailmaan aivan kuin maapallo olisi koekenttä, jolla ratkaistaan, tuleeko elämä jatkumaan korkeammalla vai alemmalla tasolla.

Raamatussa, Jumalan henkeyttämässä sanassa, ei opeteta sellaista ajatusta, että ihmissielu on kuolematon. Siellä ei käytetä kertaakaan ilmausta ”kuolematon sielu”. Raamattu sanoo Aadamista, että hänet luotiin sieluksi eikä että hänelle luotiin sielu. 1. Mooseksen kirjan 2:7:ssä sanotaan: ”Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” Ihmiskuntaa ei odottanut iankaikkinen elämä taivaassa eikä ikuinen piina helvetintulessa. Raamatussa osoitetaan, että sielu eli ihminen, joka kuolee, on tiedottomuuden tilassa (Psalmi 146:3, 4; Saarnaaja 9:5, 10; Hesekiel 18:4). Filosofien näkemykset sielusta eivät siis perustu Raamattuun. Meidän on oltava valppaita, jotteivät harhaanjohtavat käsitykset estä meitä ymmärtämästä Jeesuksen sanoja uudestisyntymisestä.

Syntyvät uudelleen hallitakseen kuninkaina

Jeesus sanoi Nikodeemukselle, että ne, jotka syntyvät uudelleen, menevät Jumalan valtakuntaan (Johannes 3:3–5). Mikä on tämä Valtakunta? Varhain ihmishistorian alussa Jehova Jumala ilmoitti kuvakielellä, että hänen tarkoituksensa on käyttää erityistä ”siementä” – tulevaa hallitsijaa – Saatana Panettelijan, alkuperäisen käärmeen pään murskaamiseen (1. Mooseksen kirja 3:15; Ilmestys 12:9). Raamatun edistyvien paljastusten mukaisesti tämä ”siemen” on tunnistettu Jeesukseksi Kristukseksi, joka hallitsee hallitsijatovereittensa kanssa messiaanisessa Valtakunnassa, joka on Jumalan suvereenisuuden ainutlaatuinen ilmentymä (Psalmi 2:8, 9; Jesaja 9:5, 6; Daniel 2:44; 7:13, 14). Se on taivasten valtakunta, taivaassa oleva hallitus, joka tulee saattamaan Jehovan suvereenisuuden kunniaan ja vapauttamaan ihmiskunnan synnin ja kuoleman orjuudesta (Matteus 6:9, 10).

Jeesuksen kanssa hallitsee 144 000 hallitsijatoveria, jotka on ostettu ihmiskunnasta (Ilmestys 5:9, 10; 14:1–4). Jumala on valinnut joitakin Aadamin epätäydellisen ihmissuvun jäsenistä ”Korkeimman pyhiksi”, jotka hallitsevat Kristuksen kanssa messiaanisessa Valtakunnassa (Daniel 7:27; 1. Korinttolaisille 6:2; Ilmestys 3:21; 20:6). Nämä miehet ja naiset uskovat Jeesukseen Kristukseen, joka sanoi, että he syntyisivät uudelleen (Johannes 3:5–7). Miten ja miksi he syntyvät uudelleen?

Nämä yksilöt on kastettu vedessä Jeesuksen Kristuksen seuraajina. Jumala on antanut anteeksi heidän syntinsä Jeesuksen lunastusuhrin perusteella, julistanut heidät vanhurskaiksi ja ottanut heidät hengellisiksi pojikseen (Roomalaisille 3:23–26; 5:12–21; Kolossalaisille 1:13, 14). Heille apostoli Paavali sanoo: ”Te saitte lapseksioton hengen, jonka avulla huudamme: ’Abba, Isä!’ Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Jos siis olemme lapsia, olemme myös perillisiä: tosiaankin Jumalan perillisiä, mutta Kristuksen perijätovereita, edellyttäen että kärsimme yhdessä hänen kanssaan, jotta meidät myös yhdessä kirkastettaisiin.” (Roomalaisille 8:15–17.)

Jeesuksen seuraajina he ovat syntyneet uudelleen eli saaneet uuden alun elämään. Sen vuoksi he ovat vakuuttuneita siitä, että he jakavat taivaallisen perinnön Jeesuksen kanssa. (Luukas 12:32; 22:28–30; 1. Pietarin kirje 1:23). Apostoli Pietari kuvaili uudestisyntymistä seuraavalla tavalla: ”Suuren armonsa mukaan hän [Jumala] synnytti meidät uudelleen elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen välityksellä, turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja kuihtumattomaan perintöön. Se on varattuna taivaissa teitä varten.” (1. Pietarin kirje 1:3, 4). Tämä taivaallinen uusi elämä tulee mahdolliseksi tällaisille ihmisille, koska Jumala herättää heidät kuolleista samoin kuin hän herätti Jeesuksen (1. Korinttolaisille 15:42–49).

Entä maa?

Tämä ei tarkoita sitä, että lopulta koko tottelevainen ihmiskunta syntyy uudelleen mennäkseen maasta taivaaseen. Tällainen samanlainen virheellinen ajatus oli filosofeilla, esimerkiksi Filolla, joka ajatteli, että ”elämä ruumiissa” on ”vain lyhyt, usein onneton jakso”. Jehova Jumalan alkuperäisissä maanpäällisissä luomuksissa ei kuitenkaan ollut mitään vikaa (1. Mooseksen kirja 1:31; 5. Mooseksen kirja 32:4).

Ihmiselämän ei ollut tarkoitus olla lyhyt ja tuskaisa. Jeesus Kristus ja ne, jotka ovat syntyneet uudelleen palvellakseen kuninkaina ja pappeina hänen kanssaan taivaassa, tulevat poistamaan kaikki Saatanan kapinan vahingolliset seuraukset (Efesolaisille 1:8–10). Heidän, luvatun ”Aabrahamin siemenen”, välityksellä ”tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä” (Galatalaisille 3:29; 1. Mooseksen kirja 22:18). Se tulee merkitsemään tottelevaiselle ihmiskunnalle elämää paratiisimaassa – elämää, joka on täysin erilaista kuin nykyinen lyhyt, tuskantäyteinen elämä (Psalmi 37:11, 29; Ilmestys 21:1–4).

Ketkä hyötyvät?

Myös kuolleista herätetyt, jotka ilmaisevat uskoa Jeesuksen lunastusuhriin, hyötyvät Jumalan tekemistä järjestelyistä ihmiskunnan siunaamiseksi (Johannes 5:28, 29; Apostolien teot 24:15). Useimmat heistä eivät ole koskaan kuulleet Jumalasta ja Kristuksesta, eivätkä he siksi ole voineet osoittaa uskovansa Jeesukseen. Ylösnousseiden joukossa tulee myös olemaan uskollisia ihmisiä, esimerkiksi Johannes Kastaja, joka kuoli ennen kuin Jeesuksen kuolema avasi tien taivaalliseen elämään (Matteus 11:11). Heidän lisäkseen suuri joukko kaikista kansakunnista on pessyt viittansa ja valkaissut ne Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, veressä. He osoittavat vastakaikua Jeesuksen uudestisyntyneiden ”veljien” johdossa nykyään tehtävälle saarnaamistyölle ja tulevat säilymään elossa Jumalan sodassa Harmagedonissa ja elämään puhdistetun maan päällä. (Ilmestys 7:9–14; 16:14–16; Matteus 24:14; 25:31–46.) Jumala on siis järjestänyt niin, että miljoonat ihmiset tulevat pelastumaan, vaikka he eivät olekaan syntyneet uudelleen hallitakseen Kristuksen kanssa taivaassa (1. Johannes 2:1, 2).

Oletko sinä niiden joukossa, jotka perivät elämän paratiisimaassa? Sinä voit olla, jos ilmaiset uskoa Jeesuksen Kristuksen uhriin ja toimit aktiivisesti tosi kristillisen seurakunnan yhteydessä. Filosofiat eivät ole turmelleet tätä seurakuntaa, vaan se on edelleen ”totuuden pylväs ja tuki” (1. Timoteukselle 3:15; vrt. Johannes 4:24; 8:31, 32). Silloin voit odottaa suurenmoista tulevaisuutta, jolloin Jumalan uudestisyntyneet pojat hallitsevat taivaassa ja kaikki Jumalan maanpäälliset lapset on ennallistettu täydellisyyteen ihastuttavassa paratiisimaassa. Käytä siis hyväksesi tilaisuutesi elää tässä uudessa maailmassa, jossa voit nauttia ikuisista siunauksista. (Roomalaisille 8:19–21; 2. Pietarin kirje 3:13.)

[Kuva s. 6]

Aadamin vaihtoehdot eivät olleet joko iankaikkinen elämä taivaassa tai ikuinen piina helvetintulessa