Lukijoiden kysymyksiä

Mitä tarkoittaa Jehovan palvominen ”hengessä”?

Todistaessaan samarialaiselle naiselle, joka oli tullut ammentamaan vettä Jaakobinlähteestä lähellä Sykarin kaupunkia, Jeesus Kristus sanoi: ”Jumala on Henki, ja häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.” (Johannes 4:24.) Tosi palvonnan täytyy tapahtua ”totuudessa” siinä mielessä, että sen täytyy olla sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jehova on paljastanut Raamatussa itsestään ja tarkoituksistaan. Meidän täytyy palvella Jumalaa myös ”hengessä” siten, että olemme innokkaita ja meidät saa toimimaan rakkautta ja uskoa täynnä oleva sydän (Titukselle 2:14). Tekstiyhteys kuitenkin osoittaa, että Jeesuksen ajatukseen Jehovan palvomisesta ”hengessä” sisältyy paljon muutakin kuin se, millaisella mielellä me palvelemme Häntä.

Keskustelu, jonka Jeesus kävi naisen kanssa kaivolla, ei koskenut palvonnassa ilmenevää intoa tai sen puutetta. Vääräkin palvonta voi olla innokasta ja antaumuksellista. Sanottuaan, että tulevaisuudessa Isää ei palvottaisi jollakin vuorella Samariassa eikä Jerusalemin temppelissä, jotka molemmat olivat konkreettisia paikkoja, Jeesus kertoi uudesta palvontatavasta, joka perustui Jumalan todelliseen olemukseen (Johannes 4:21). Hän sanoi: ”Jumala on Henkiolento.” (Johannes 4:24, Charles B. Williams.) Tosi Jumala ei ole aineellinen, eikä häntä voi nähdä eikä koskea. Hänen palvontansa ei ole sidoksissa aineelliseen temppeliin tai vuoreen. Jeesus puhui siis sellaisesta palvonnan piirteestä, joka ei liity mihinkään näkyvään.

Palvonta olisi otollista, kun se olisi paitsi totuudellista myös pyhän hengen eli Jumalan näkymättömän toimivan voiman ohjaamaa. Apostoli Paavali kirjoitti, että pyhä ”henki tutkii kaiken, Jumalan syvätkin asiat”. Hän lisäsi: ”Me emme saaneet maailman henkeä, vaan sen hengen, joka on Jumalasta, jotta tuntisimme sen, mitä Jumala on huomaavaisesti meille antanut.” (1. Korinttilaisille 2:8–12.) Voidaksemme palvella Jumalaa otollisesti meillä täytyy olla hänen henkeään ja sen tulee ohjata meitä. Sen lisäksi on tärkeää, että olemme saattaneet oman henkemme eli mielenlaatumme sopusointuun hänen henkensä kanssa tutkimalla ja soveltamalla hänen Sanaansa.

[Kuva s. 28]

Palvo Jumalaa ”hengessä ja totuudessa”