Kesarea ja varhaiskristityt

MUINAISESSA Kesarean rannikkokaupungissa, jonka Herodes Suuri perusti vähän ennen Jeesuksen Kristuksen syntymää, on äskettäin tehty useita arkeologisia löytöjä. Näistä löydöistä koostuva näyttely, jonka nimi on ”Kuningas Herodeksen unelma”, kiertää nyt Pohjois-Amerikkaa.a

Herodes mielisteli Rooman keisaria Augustusta. Niinpä hän antoi kaupungille nimen Caesarea (Kesarea), joka merkitsee ’keisarille kuuluva’, ja sen satamalle nimen Sebastos (Augustuksen kreikankielinen muoto). Herodeksen työmiehet rakensivat hämmästyttävän sataman noin sadalle laivalle ja pystyttivät keisarinpalvontaa varten loistavan temppelin, jossa oli valtava kuvapatsas.

Roomalainen hallinto

Kesareasta tuli Rooman prokuraattoreiden – Juudeaa hallinneitten virkamiesten – virallinen asuinpaikka. Kesarea oli Rooman poliittisen ja sotilaallisen toiminnan keskus. Juuri siellä Rooman armeijan upseerista Korneliuksesta ja hänen ”sukulaisistaan ja läheisistä ystävistään” tuli ensimmäisiä ympärileikkaamattomia ei-juutalaisia, jotka ottivat vastaan kristillisyyden. (Apostolien tekojen 10. luku) Evankelista Filippus meni Kesareaan, samoin apostoli Pietari. Jotkin niistä laivoista, joita apostoli Paavali käytti lähetysmatkoillaan, poikkesivat Kesarean satamassa. Ja noin vuonna 56 Paavali ja Luukas vierailivat Filippuksen luona, joka oli ilmeisesti asettunut sinne asumaan ja jonka neljä tytärtä myös palvelivat Jumalaa. – Apostolien teot 8:40; 12:18, 19; 18:21, 22; 21:8, 9.

Paavali vietiin juuri Kesareaan, kun hänen oli määrä mennä Felix-nimisen roomalaisen maaherran eteen. Siellä Paavali myös lausui Festukselle kuuluisat sanansa: ”Vetoan keisariin!” – Apostolien tekojen luvut 23–26.

Näyttely

Näyttelyyn tullessaan näkee ensimmäisenä Kesarean jumalattaren, Tykhen, patsaan. Hänen nimensä merkitsee ”onnea” tai ”hyvää onnea”. Siellä asuvat kristityt eivät kuitenkaan luottaneet onnen jumalattareen vaan tosi Jumalaan Jehovaan. He uskoivat myös Jeesukseen Kristukseen, jonka kuningas Herodes oli yrittänyt tappaa.

Seuraavissa kahdessa huoneessa voi nähdä, miten arkeologit löysivät nämä esineet Kesareasta ja miten satama rakennettiin. Neljännessä huoneessa voi sitten nähdä jäljennöksen Kesarean huomattavimpiin kuuluvista löydöistä. Se on ainoa tunnettu kirjoitus, jossa esiintyy sen roomalaisen maaherran nimi, jonka eteen Jeesus vietiin. Piirtokirjoituksessa sanotaan: ”Pontius Pilatus, Juudean prefekti.”

Tässä huoneessa on myös kaksi varsin kiinnostavaa pientä pronssikolikkoa. Ensimmäisessä (oikealla) on kirjoitus: ”Siionin vapauden toinen vuosi.” Toisessa näkyvät sanat: ”Siionin pelastuksen neljäntenä vuonna.” Oppineet sanovat näiden rahojen olevan vuosilta 67 ja 69. ”Vapaus”, johon niissä viitattiin, oli se ajanjakso, jona juutalaiset pitivät hallussaan Jerusalemia Cestius Galluksen peräydyttyä roomalaisine hyökkäysjoukkoineen vuonna 66.

Tämän vetäytymisen ansiosta Jerusalemista oli nyt mahdollista paeta. Ihmiset, jotka uskoivat Jeesusta, pakenivat, sillä hän oli nimenomaan sanonut: ”Kun näette Jerusalemin leiriytyneiden sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen autioitus on tullut lähelle. Silloin ruvetkoot Juudeassa olevat pakenemaan vuorille ja Jerusalemin keskellä olevat lähtekööt pois, älköötkä maaseutupaikoissa olevat menkö sinne.” (Luukas 21:20, 21) Näiden ”voiton” kunniaksi lyötyjen rahojen tekijöillä ei ollut ilmeisesti aavistustakaan siitä, millainen tuho heitä odottaisi!

Vuonna 70 Rooman armeija palasi, valloitti Jerusalemin ja tuhosi sen temppelin. Josephuksen mukaan sotilaat tappoivat yli miljoona ihmistä, jotka olivat sulloutuneet kaupunkiin pääsiäisenviettoon. Rooman kenraali Titus juhli tätä voittoa – sekä veljensä Domitianuksen syntymäpäivää – järjestämällä näytöksiä Kesarean amfiteatterissa. Siellä 2 500 vankia heitettiin villipedoille, poltettiin tai tapettiin gladiaattoritaisteluissa.

Näyttelyn seuraavassa huoneessa on monirintaisen hedelmällisyyden jumalattaren, Efesoksen Artemiin, patsas. Tämä on sama jumalatar, jonka palvojat mellakoivat Efesoksessa, kun monet Paavalin saarnaamisen ansiosta hylkäsivät inhottavan epäjumalanpalvonnan ja seurasivat Jeesusta Kristusta. – Apostolien teot 19:23–41.

Esille pannut rikkinäiset saviastian palaset havainnollistavat sitä, miten laajalti ensimmäisellä vuosisadalla matkustettiin, kuten Raamattu osoittaa. Yhdestä ainoasta muinaisesta varastohuoneesta löytyi ruukunpalasia, jotka olivat peräisin niinkin kaukana toisistaan olevista paikoista kuin Jugoslaviasta, Italiasta, Espanjasta ja ehkä Pohjois-Afrikasta. Koska jo silloin matkustettiin näin laajalti, on helppo ymmärtää, että Jerusalemissa saattoi vuoden 33 helluntaina olla vierailijoita Rooman imperiumin kaukaisilta kolkilta. Jerusalemissa monet kuulivat hyvää uutista omalla kielellään, heistä tuli uskovia ja heidät kastettiin. Jotkut todennäköisesti veivät hyvän uutisen mukanaan palatessaan kotimaahansa Kesareasta lähtevillä laivoilla. – Apostolien tekojen 2. luku.

Seuraavassa huoneessa on suurta valkoista suorakaiteen muotoista levyä vasten tuettu kolmannelta ja neljänneltä vuosisadalta peräisin olevan marmorilaatan palasia. Alun perin siinä lueteltiin papillisten sukujen 24 osastoa siinä järjestyksessä, jossa ne palvelivat Jerusalemin temppelissä. Tuo temppeli oli ollut raunioina jo satoja vuosia, mutta juutalaiset olivat varmoja siitä, että se pian jälleenrakennettaisiin. Vuosisatoja myöhemmin he rukoilivat yhä Jumalaa saattamaan heidän aikanaan taas voimaan pappien palvelusvuorot. Mutta temppeliä ei rakennettu uudestaan. Jeesus oli ennustanut sen tuhon. Ja ennen sen hävitystä apostoli Paavali, juutalainen ja entinen fariseus, osoitti, että Jumala oli korvannut tuon temppelin jollakin paremmalla: paljon suuremmalla, hengellisellä temppelillä, jota tuo Jerusalemissa sijainnut käsin tehty rakennus oli vain esikuvannut tai edustanut. – Matteus 23:37–24:2; Heprealaiskirjeen 8. ja 9. luku.

Vuosisadat vierivät, ja valloittajat tulivat ja menivät. Kesarean rauniot vajosivat lopulta hiekkaan ja mereen. Siellä ne odottivat meidän aikamme arkeologeja, joiden tekemät löydöt ovat auttaneet meitä ymmärtämään paremmin elämää muinaisina aikoina ja joitakin niistä asioista, joista luemme Jumalan sanasta, Raamatusta.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 24]

Tykhe, Kesarean ”hyvän onnen” jumalatar

[Kuvien lähdemerkinnät s. 23]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

Courtesy of the Natural History Museum of Los Angeles County

[Kuvien lähdemerkinnät s. 24]

Aaron Levin

Israel Department of Antiquities and Museums; photographs from Israel Museum, Jerusalem

Courtesy of the Natural History Museum of Los Angeles County