Ikuinen onnellisuus odottaa jumalisia antajia
”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” – JOHANNES 3:16.
1, 2. a) Kuka on suurin Antaja, ja mikä on hänen suurin lahjansa ihmiskunnalle? b) Mitä ominaisuutta Jumala ilmaisi antaessaan suurimman lahjansa?
JEHOVA JUMALA on kaikkein suurin Antaja. Kristitty opetuslapsi Jaakob kirjoitti hänestä, taivaan ja maan Luojasta: ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä, sillä se tulee alas taivaan valojen Isältä, jonka luona ei ole varjon kääntymisen vaihtelua.” (Jaakob 1:17) Jehova on antanut myös suurimman lahjan, mikä koskaan on voitu antaa. Suurimmasta lahjasta, minkä hän on antanut ihmiskunnalle, sanottiin: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” – Johannes 3:16.
2 Nuo sanat esitti Jumalan ainosyntyinen Poika itse. Isän ainosyntyinen poika luonnollisesti arvostaisi ja rakastaisi sellaista isää elämänsä lähteenä ja kaiken sen hyvän lähteenä, mitä hän on saanut voidakseen nauttia elämästä. Jumalan rakkaus ei kuitenkaan rajoittunut vain tähän Poikaan. Antamalla tällaisen lahjan muille luomuksilleen Jumala ilmaisisi rakkauttaan aivan poikkeuksellisessa määrin. (Vrt. Roomalaisille 5:8–10.) Tämä käy vielä ilmeisemmäksi, kun tarkastelemme, mitä sana ”antoi” oikeastaan merkitsee tässä tekstiyhteydessä.
Jumalan lahja: hänen ”rakkautensa Poika”
3. Ketkä muut iloitsivat taivaallisen Isän rakkaudesta hänen ”rakkautensa Pojan” ohella?
3 Jumala oli nauttinut tämän ainosyntyisen Pojan – ”rakkautensa Pojan” – henkilökohtaisesta seurasta taivaassa ajanjaksona, jonka pituutta ei ole ilmoitettu. (Kolossalaisille 1:13) Koko tuon ajan Isä ja Poika olivat kasvaneet rakkaudessaan ja kiintymyksessään toisiinsa, niin että keidenkään muiden välillä ei vallinnut sellaista rakkautta kuin heidän välillään vallitsi. Toisiakin luomuksia, jotka Jumala saattoi olemassaoloon ainosyntyisen Poikansa välityksellä, rakastettiin Jehovan jumalallisen perheen jäseninä. Siten rakkaus vallitsi koko Jumalan perheessä. Pyhässä Raamatussa sanotaan paikkansapitävästi, että ”Jumala on rakkaus”. (1. Johannes 4:8) Jumalan perhe koostui siis niistä, joita Isä, Jehova Jumala, rakasti.
4. Miten siihen, että Jumala antoi Poikansa, sisältyi enemmän kuin henkilökohtaisen yhteyden menettäminen häneen, ja keiden hyväksi se tapahtui?
4 Jehovan ja hänen Esikoispoikansa väliset siteet olivat niin läheiset, että pelkkä tästä läheisestä siteestä irrottautuminen merkitsi heille suurta menetystä. (Kolossalaisille 1:15) Se, että Jumala ”antoi” tämän ainosyntyisen Pojan, kuitenkin merkitsi hänelle enemmän kuin henkilökohtaisen yhteyden menettämistä ”rakkautensa Poikaan”. Tilanne meni jopa niin pitkälle, että Jehova salli Poikansa kokea kuoleman ja siten joutumisen tilapäisesti pois olemassaolosta Jumalan kaikkeudenperheen jäsenenä. Hän kuoli sellaisten luomusten vuoksi, jotka eivät olleet koskaan olleet Jumalan perheen jäseniä. Jehova ei olisi voinut antaa suurempaa lahjaa hätää kärsivän ihmiskunnan puolesta kuin ainosyntyisen Poikansa, jonka Raamattu sanoo myös olevan ”Jumalan luomakunnan alku”. – Ilmestys 3:14.
5. a) Millaisessa ahdingossa Aadamin jälkeläiset olivat, ja mitä Jumalan oikeudenmukaisuus vaati yhdeltä Hänen uskollisista pojistaan? b) Mitä Jumalan suurin lahja vaati häneltä itseltään?
5 Aadam ja Eeva, ensimmäinen ihmispari, eivät säilyttäneet asemaansa Jumalan perheen jäseninä. Kun heidät oli ajettu ulos Eedenin puutarhasta siksi, että he olivat tehneet syntiä Jumalaa vastaan, he havaitsivat joutuneensa Jumalan perheen ulkopuolelle. Sen lisäksi, että he eivät enää olleet Jumalan perheen jäseniä, he olivat myös kuolemantuomion alaisia. Ongelmana ei siksi ollut ainoastaan heidän jälkeläistensä ennallistaminen Jumalan suosioon hänen perheensä jäseninä, vaan myös Jumalan langettaman kuolemantuomion poistaminen heiltä. Jumalan oikeudenkäytön mukaisesti se vaati sitä, että yksi Jehova Jumalan uskollisista pojista kokisi kuoleman sijaisena eli lunnaina. Tärkeä kysymys siksi oli: olisiko tehtävään valittu halukas kokemaan sellaisen sijaiskuoleman syntisten ihmisten puolesta? Tämän toteuttaminen vaatisi lisäksi Kaikkivaltiaan Jumalan ihmettä. Se vaatisi myös jumalallisen rakkauden ilmaisemista ennennäkemättömässä määrin. – Roomalaisille 8:32.
6. Miten Jumalan Poika saattoi täyttää ne tarpeet, joita syntisen ihmiskunnan tila asetti, ja mitä hän sanoi tästä?
6 Vain Jehovan ainosyntyinen Poika saattoi täyttää ne erikoistarpeet, joita syntisen ihmiskunnan tila asetti. Hän on niin tarkka kuva taivaallisesta Isästään kiintymyksen osoittamisessa Jumalan tuottaman perheen jäseniä kohtaan, että hänellä ei ole vertaa Jumalan poikien joukossa. Koska kaikki muut älylliset luomukset saatettiin olemassaoloon hänen välityksellään, hän tunsi varmasti hyvin voimakasta kiintymystä heitä kohtaan. Sitä paitsi rakkaus on Jehovan ainosyntyisen Pojan, Jeesuksen Kristuksen, vallitseva ominaisuus, koska ”hän on Jumalan kirkkauden heijastuma ja hänen olemuksensa tarkka kuva”. (Heprealaisille 1:3) Jeesus oli halukas osoittamaan tätä rakkautta mitä suurimmassa määrin antamalla henkensä syntisen ihmiskunnan puolesta. Hän ilmaisi sen sanoessaan 12 apostolilleen: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaina monien korvaukseksi.” – Markus 10:45; ks. myös Johannes 15:13.
7, 8. a) Mikä oli Jehovan vaikutin hänen lähettäessään Jeesuksen Kristuksen ihmismaailmaan? b) Millaiseen tehtävään Jumala lähetti ainosyntyisen Poikansa?
7 Jehova Jumalalla oli erityinen syy lähettää Jeesus tähän heikentyneeseen ihmismaailmaan. Tämän vaikuttimena oli jumalallinen rakkaus, sillä Jeesus itse sanoi: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan, jotta hän tuomitsisi maailman, vaan jotta maailma pelastuisi hänen välityksellään.” – Johannes 3:16, 17.
8 Jehova lähetti rakkaudellisesti ainosyntyisen Poikansa pelastustehtävään. Jumala ei lähettänyt Poikaansa tänne tuomitsemaan maailmaa. Jos Jumalan Poika olisi lähetty tuomintatehtävään, niin koko ihmiskunnan tulevaisuus olisi ollut toivoton. Langettava tuomionjulistus, jonka Jeesus Kristus olisi esittänyt ihmisperheelle, olisi ollut kuolemantuomio. (Roomalaisille 5:12) Tämän ainutlaatuisen rakkaudenilmauksensa avulla Jumala siis tasapainotti kuolemantuomion, jota pelkkä oikeudenmukaisuus olisi vaatinut.
9. Mitä psalmista Daavid ajatteli Jehovan antamisesta?
9 Jehova Jumala ilmaisee kaikessa rakkautta, joka on hänen persoonallisuutensa vallitseva piirre. On myös oikein sanoa, että Jumala antaa rakkaudellisesti maan päällä oleville uskollisille palvojilleen yllin kyllin hyvää. Psalmista Daavid ajatteli asiasta näin, kun hän sanoi Jumalalle: ”Kuinka suuri on sinun hyvyytesi, jonka talletat pelkääväisillesi ja jota osoitat sinuun turvaaville ihmislasten edessä!” (Psalmi 31:20) Ollessaan Israelin kansan kuninkaana – ja läpi koko elämänsä tuon Jumalan erityisesti valitseman kansan jäsenenä – Daavid koki usein Jehovan hyvyyttä. Daavid havaitsi sen yltäkylläiseksi.
Miten Israel menetti Jumalan suuren lahjan
10. Miksi muinainen Israel erosi kaikista muista maailman kansoista?
10 Jehova oli muinaisen Israelin Jumala, ja siksi se erosi kaikista muista maailman kansoista. Jehova saattoi Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläiset liittosuhteeseen kanssaan profeetta Mooseksen toimiessa välittäjänä. Jehova ei ollut toiminut minkään muun kansan yhteydessä tällä tavoin. Siksi henkeytetty psalmista saattoi huudahtaa: ”Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille. Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!” – Psalmi 147:19, 20.
11. Mihin saakka Israel säilytti suositun asemansa Jumalan edessä, ja miten Jeesus ilmaisi kansan suhteessa tapahtuneen muutoksen?
11 Luonnollinen Israelin kansa pysyi tässä suositussa suhteessa Jumalaan, kunnes se hylkäsi Jeesuksen Kristuksen, Messiaan, vuonna 33. Israelille oli todella surullinen päivä, kun Jeesus huudahti murheellisena: ”Jerusalem, Jerusalem, profeettojen tappaja ja luoksesi lähetettyjen kivittäjä – kuinka usein tahdoinkaan koota lapsesi sillä tavoin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet. Katso! Teidän huoneenne jätetään teille hylätyksi.” (Matteus 23:37, 38) Jeesuksen sanat ilmaisivat, että Israelin kansa oli menettänyt Jumalalta saamansa erikoislahjan, vaikka Jehova oli aiemmin suosinut sitä. Mistä tämä johtui?
12. Keitä olivat ’Jerusalemin lapset’, ja mitä olisi merkinnyt se, että Jeesus olisi koonnut heidät yhteen?
12 Käyttäessään sanaa ”lapset” Jeesus tarkoitti vain luonnollisia ympärileikattuja juutalaisia, jotka asuivat Jerusalemissa ja edustivat koko juutalaista kansaa. Se, että Jeesus olisi koonnut ’Jerusalemin lapset’ yhteen, olisi merkinnyt sitä, että hän olisi tuonut nämä ”lapset” uuteen liittoon Jumalan kanssa hänen itsensä palvellessa Välittäjänä Jehovan ja näiden luonnollisten juutalaisten välillä. (Jeremia 31:31–34) Tämä olisi johtanut syntien anteeksi antamiseen, sillä niin pitkälle Jumalan rakkaus meni. (Vrt. Malakia 1:2.) Tämä olisi todella ollut suuri lahja.
13. Mitä Israel menetti hylätessään Jumalan Pojan, mutta miksi Jehovan ilo jatkui heikentymättömänä?
13 Profeetallisen Sanansa mukaisesti Jehova odotti niin kauan kuin oli järkevää, ennen kuin hän ulotti ei-juutalaisille lahjan päästä osallisiksi uuteen liittoon. Hylkäämällä Jumalan oman Pojan, Messiaan, luonnollinen Israelin kansa kuitenkin menetti tämän suurenmoisen lahjan. Jehova saattoi siksi Poikansa hylkäämisestä johtuvan tilanteen tasapainoon ulottamalla tämän lahjan juutalaiseen kansaan kuulumattomille ihmisille. Sillä tavoin Jehovan ilo Suurena Antajana säilyi heikentymättömänä.
Antamisesta tuleva onnellisuus
14. Miksi Jeesus Kristus on koko kaikkeuden onnellisin luomus?
14 Jehova on ”onnellinen Jumala”. (1. Timoteukselle 1:11) Toisille antaminen on yksi seikka, joka tekee hänet onnelliseksi. Ensimmäisellä vuosisadalla hänen ainosyntyinen Poikansa sanoi: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35) Tämän periaatteen mukaisesti Jeesuksesta on tullut koko kaikkeuden Luojan onnellisin luomus. Miten niin? Itse Jehova Jumalan jälkeen Jeesus Kristus on antanut kaikkein suurimman lahjan uhraamalla elämänsä ihmiskunnan hyödyksi. Oikeastaan hän on ”onnellinen – – Valtias”. (1. Timoteukselle 6:15) Jeesus on siten esimerkkinä siitä, mitä hän sanoi suuremmasta onnellisuudesta, joka saadaan antamisesta.
15. Mistä Jehova ei koskaan lakkaa olemasta esimerkkinä, ja miten hänen älylliset luomuksensa voivat tuntea jossakin määrin hänen onnellisuuttaan?
15 Jehova Jumala ei tule koskaan lakkaamaan olemasta Jeesuksen Kristuksen välityksellä jalomielinen Antaja kaikille älyllisille luomuksilleen, ja hän tulee aina olemaan heidän paras esimerkkinsä antamisesta. Samoin kuin Jumala saa mielihyvää hyvien lahjojen antamisesta toisille, hän on pannut anteliaisuuden hengen maan päällä olevien älyllisten luomustensa sydämeen. Siten he heijastavat ja jäljittelevät hänen persoonallisuuttaan ja tuntevat jossakin määrin hänen onnellisuuttaan. (1. Mooseksen kirja 1:26; Efesolaisille 5:1) Jeesus sanoi osuvasti seuraajilleen: ”Harjoittakaa antamista, niin teille annetaan. Ihmiset kaatavat syliinne hyvän mitan, sullotun, ravistellun ja kukkuraisen. Sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” – Luukas 6:38.
16. Mihin antamiseen Jeesus viittasi Luukkaan 6:38:ssa?
16 Jeesus asetti opetuslapsilleen oivallisen esimerkin siitä, miten antamisesta voi tehdä tavan. Hän sanoi, että antaminen herättäisi saajissa erinomaista vastakaikua. Jeesus ei Luukkaan 6:38:ssa viitannut yksinomaan aineellisten lahjojen antamiseen. Hän ei kehottanut opetuslapsiaan menettelemään tavalla, joka köyhdyttäisi heidät aineellisesti. Sen sijaan hän opasti heitä menettelemään tavalla, joka antaisi heille hengellisen täyttymyksen tunteen.
Vakuus ikuisesta onnellisuudesta
17. Minkä suurenmoisen lahjan Jumala on antanut todistajilleen näinä viimeisinä päivinä?
17 Miten suurenmoisen lahjan Jehova, koko luomakunnan Pää, onkaan antanut todistajilleen näinä viimeisinä päivinä! Hän on antanut meille Valtakuntansa hyvän uutisen. Meillä on suuri etu julistaa Jumalan perustettua valtakuntaa, joka on hänen hallitsevan Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, käsissä. (Matteus 24:14; Markus 13:10) Mahdollisuus käyttää suutamme Korkeimman Jumalan todistajina on verraton lahja, ja me voimme parhaiten harjoittaa antamista Jumalaa jäljitellen kertomalla Valtakunnan sanomaa toisille, ennen kuin tämän pahan asiainjärjestelmän loppu koittaa.
18. Mitä meidän Jehovan todistajina täytyy antaa toisille?
18 Apostoli Paavali kertoi vaikeuksista, joita hän joutui kestämään julistaessaan Valtakunnan sanomaa toisille. (2. Korinttolaisille 11:23–27) Jehovan todistajat ovat nykyäänkin joutuneet kestämään vaikeuksia ja luopumaan henkilökohtaisista mieliteoistaan yrittäessään antaa toisille Valtakunnan toivon. Meidän ei ole ehkä helppo mennä ihmisten oville, varsinkaan jos olemme ujoja. Kristuksen seuraajina me emme kuitenkaan voi kieltäytyä edusta antaa hengellisiä lahjoja toisille saarnaamalla ”tätä valtakunnan hyvää uutista”. (Matteus 24:14) Meillä täytyy olla sama asenne kuin Jeesuksella oli. Katsoessaan kuolemaa silmästä silmään hän rukoili: ”Isäni, – – Ei – – niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.” (Matteus 26:39) Kertoessaan toisille Valtakunnan hyvää uutista Jehovan palvelijoiden täytyy tehdä Jumalan tahto, ei omaansa – mitä hän haluaa, ei mitä he haluavat.
19. Ketkä ovat ”ikuisien asuinpaikkojen” Omistajia, ja miten voimme ystävystyä heidän kanssaan?
19 Sellaisessa antamisessa tarvitaan aikaamme, voimiamme ja varojamme, mutta olemalla jumalisia antajia me varmistamme sen, että onnellisuutemme tulee olemaan ikuista. Miksi? Koska Jeesus sanoi: ”Tehkää itsellenne ystäviä epävanhurskaalla rikkaudella [”maailmallisella varallisuudella”, New International Version], niin että kun se loppuu, he ottaisivat teidät ikuisiin asuinpaikkoihin.” (Luukas 16:9) Tavoitteenamme pitäisi olla se, että käytämme ”epävanhurskasta rikkautta” tehdäksemme ystäviä ”ikuisien asuinpaikkojen” Omistajista. Luojana Jehova omistaa kaiken, ja hänen Esikoispoikansa jakaa tämän omistusoikeuden kaiken Perillisenä. (Psalmi 50:10–12; Heprealaisille 1:1, 2) Ystävystyäksemme heidän kanssaan meidän täytyy käyttää rikkautta tavalla, joka tuottaa heidän hyväksyntänsä. Tähän sisältyy se, että meillä on oikea asenne aineellisen käyttämiseen toisten hyödyksi. (Vrt. Matteus 6:3, 4; 2. Korinttolaisille 9:7.) Me voimme käyttää rahaa oikealla tavalla lujittaaksemme ystävyyttämme Jehova Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen. Me teemme tämän esimerkiksi käyttämällä iloiten omaisuuttamme todellisessa hädässä olevien ihmisten auttamiseksi ja käyttämällä varojamme Jumalan valtakunnan etujen edistämiseen. – Sananlaskut 19:17; Matteus 6:33.
20. a) Miksi Jehova ja Jeesus voivat saattaa meidät ”ikuisiin asuinpaikkoihin”, ja missä nämä paikat voivat olla? b) Mikä etu meillä voi olla läpi koko ikuisuuden?
20 Koska Jehova Jumala ja Jeesus Kristus ovat kuolemattomia, he voivat olla Ystäviämme ikuisesti ja saattaa meidät ”ikuisiin asuinpaikkoihin”. Tämä pitää paikkansa, ovatpa nuo asuinpaikat taivaassa kaikkien pyhien enkelien kanssa tai tämän maan päälle ennallistettavassa paratiisissa. (Luukas 23:43) Jumalan Jeesuksessa Kristuksessa antama rakkaudellinen lahja mahdollisti kaiken tämän. (Johannes 3:16) Jehova Jumala käyttää edelleenkin Jeesusta koko luomakunnalle antamisessa, mistä Hän itse saa ainutlaatuista onnellisuutta. Läpi koko ikuisuuden meillä itsellämme tulee olemaan antamisen etu Jehova Jumalan kaikkeudensuvereenisuuden ja hänen ainosyntyisen Poikansa, Herramme ja Pelastajamme, Jeesuksen Kristuksen, kuninkuuden alaisuudessa. Tämä on tuottava kaikille jumalallisille antajille ikuista onnellisuutta.
Muistatko?
◻ Mitä Jumalan suurin lahja vaati häneltä?
◻ Millaiseen tehtävään Jumala lähetti Poikansa?
◻ Kuka on koko kaikkeuden onnellisin luomus ja miksi?
◻ Miten jumaliset antajat tuntevat ikuista onnellisuutta?
[Kuva s. 10]
Arvostatko Jumalan lahjaa, jonka hän on antanut Poikansa lunastusuhrissa?
[Kuvat s. 12]
Etsitkö ensin Jumalan valtakuntaa saarnaamalla hyvää uutista ja tukemalla tuota työtä varoillasi?