Eläminen kristillisen vihkiytymisen mukaisesti vapaudessa
”Missä Jehovan henki on, siellä on vapaus.” (2. KORINTTILAISILLE 3:17)
1. Kenelle Jehovan todistajat ovat vihkiytyneet, ja miksi he käyttävät laillisia välikappaleita?
JEHOVAN TODISTAJAT uskovat, että heidän uskontonsa pysyy iäti. He odottavat siksi palvelevansa Jumalaa ”hengessä ja totuudessa” halki ikuisuuden (Johannes 4:23, 24). Ihmisinä, joilla on tahdonvapaus, nämä kristityt ovat vihkiytyneet ehdoitta Jehova Jumalalle, ja he ovat päättäneet lujasti elää sen mukaisesti. Tässä he luottavat Jumalan sanaan ja hänen pyhään henkeensä. Samalla kun todistajat elävät koko sydämestään kristillisen vihkiytymisensä mukaisesti Jumalan antamassa vapaudessa, he osoittavat asianmukaista kunnioitusta hallitsevien ”esivaltojen” roolia kohtaan ja käyttävät sopivalla tavalla hyväkseen lain suomia keinoja ja mahdollisuuksia (Roomalaisille 13:1; Jaakobin kirje 1:25). Todistajat esimerkiksi käyttävät Vartiotorni-seuraa laillisena välineenä – yhtenä niistä monista, jotka toimivat eri maissa – voidakseen tehdä työnsä, auttaa lähimmäisiään varsinkin hengellisesti. Mutta todistajat ovat vihkiytyneitä Jumalalle, eivät millekään lailliselle välikappaleelle, ja heidän vihkiytymisensä Jehovalle pysyy voimassa ikuisesti.
2. Miksi Jehovan todistajat arvostavat suuresti Vartiotorni-seuraa ja vastaavia laillisia välikappaleita?
2 Jumalalle vihkiytyneinä palvelijoina Jehovan todistajat ovat velvollisia noudattamaan Jeesuksen ohjeita: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä.” (Matteus 28:19, 20.) Tämä työ jatkuu asiainjärjestelmän loppuun saakka, sillä Jeesus sanoi lisäksi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.” (Matteus 24:3, 14.) Vartiotorni-seuran ja vastaavien laillisten yhdistysten kirjapainot toimittavat joka vuosi Jehovan todistajille miljoonia Raamattuja, kirjoja, kirjasia ja lehtiä käytettäväksi heidän maailmanlaajuisessa saarnaamistoiminnassaan. Nämä lailliset välikappaleet ovat siksi arvokkaita auttaessaan Jumalalle vihkiytyneitä palvelijoita elämään hänelle vihkiytymisensä mukaisesti.
3. Missä merkityksessä Jehovan todistajat aiemmin käyttivät termiä ”Seura”?
3 Joku voi väittää, että todistajien tapa puhua Vartiotorni-seurasta – tai useammin vain ”Seurasta” – osoittaa heidän pitävän sitä enemmän kuin vain laillisena välineenä. Eivätkö he katso, että sillä on lopullinen määräysvalta palvonta-asioissa? Kirjassa Jehovan todistajat – Jumalan valtakunnan julistajia selitetään asiaa: ”Kun Vartiotornissa [1.8.1938] puhuttiin ’Seurasta’, sillä ei tarkoitettu vain laillista välinettä, vaan sitä voideltujen kristittyjen ryhmää, joka oli muodostanut tuon laillisen välineen ja käytti sitä.”a Ilmaus merkitsi siksi ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa” (Matteus 24:45). Juuri tässä merkityksessä todistajat yleensä käyttivät termiä ”Seura”. Laillinen yhdistys ja ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” eivät tietenkään ole sama asia. Vartiotorni-seuran johtajat valitaan äänestämällä, kun taas ne todistajat, jotka muodostavat ’uskollisen orjan’, ovat Jumalan pyhällä hengellä voideltuja.
4. a) Millä tavalla monet todistajat esittävät ajatuksiaan välttääkseen väärinymmärryksiä? b) Miksi meidän pitäisi suhtautua tasapainoisesti sananvalintaan?
4 Välttääkseen väärinymmärryksiä Jehovan todistajat yrittävät olla huolellisia siinä, miten he esittävät ajatuksiaan. Monet todistajat käyttävät mieluummin esimerkiksi ilmauksia ”Raamattu sanoo” tai ”ymmärtääkseni Raamattu opettaa” kuin ”Seura opettaa”. Näin he korostavat sitä henkilökohtaista ratkaisua, jonka jokainen todistaja on tehnyt omaksuessaan Raamatun opetukset, ja välttävät myös antamasta sellaista väärää vaikutelmaa, että todistajia jollain tavoin sitoisi se, mitä jokin uskonnollinen lahko sanelee. Sanoja koskevista ehdotuksista ei tietenkään pitäisi koskaan tulla kiistanaiheita. Sananvalinnalla on loppujen lopuksi merkitystä vain siinä määrin kuin se estää väärinymmärryksiä. Vaaditaan kristillistä tasapainoa. Raamatussa kehotetaan ”olemaan taistelematta sanoista” (2. Timoteukselle 2:14, 15). Siinä esitetään myös seuraava periaate: ”Jos tekään ette esitä kielellä helposti ymmärrettävää puhetta, mistä tiedetään, mitä puhutaan?” (1. Korinttilaisille 14:9.)
Jumalan henki vähentää sääntöjen tarvetta
5. Miten 1. Korinttilaiskirjeen 10:23 pitäisi ymmärtää?
5 ”Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole edullista”, totesi apostoli Paavali. Hän lisäsi: ”Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei rakenna.” (1. Korinttilaisille 10:23.) Paavali ei tietenkään tarkoittanut sitä, että on luvallista tehdä sellaista, mikä Jumalan sanassa selvästi tuomitaan. Kristillistä elämää säänteleviä nimenomaisia käskyjä on muinaiselle Israelille annettuihin noin 600 lakiin verrattuna suhteellisen vähän. Paljon jää siksi yksilön omantunnon asiaksi. Jehovalle vihkiytyneellä ihmisellä on vapaus, joka on seurausta Jumalan hengen opastuksesta. Omaksuttuaan totuuden kristitty noudattaa Raamatun avulla valmennettua omaatuntoaan ja luottaa siihen, että Jumala ohjaa häntä pyhän hengen välityksellä. Tämä auttaa vihkiytynyttä kristittyä ratkaisemaan, mikä ’rakentaa’ ja mikä on ”edullista” hänelle itselleen ja muille. Hän ymmärtää, että hänen ratkaisunsa vaikuttavat hänen henkilökohtaiseen suhteeseensa Jumalaan, jolle hän on vihkiytynyt.
6. Miten voimme kristillisissä kokouksissa osoittaa omaksuneemme totuuden?
6 Todistaja ilmaisee omaksuneensa totuuden, kun hän lausuu ajatuksiaan kristillisissä kokouksissa. Aluksi hän saattaa toistaa sen, mitä sanotaan tutkittavassa julkaisussa. Mutta aikanaan hän edistyy niin paljon, että hän esittää Raamatun opetuksia omin sanoin. Näin hän osoittaa, että hän kehittää ajattelukykyään eikä vain toista sitä, mitä muut ovat sanoneet. Se että hän ilmaisee ajatuksia omin sanoin ja esittää sydämestään oikeita totuuden sanoja, tuo hänelle iloa ja osoittaa, että hän on omassa mielessään varma (Saarnaaja 12:10; vrt. Roomalaisille 14:5b).
7. Mitä ratkaisuja Jehovan palvelijat ovat vapaaehtoisesti tehneet?
7 Jehovan todistajat saa toimintaan rakkaus Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan (Matteus 22:36–40). On totta, että Kristuksen rakkauden kaltaisen rakkauden luja side yhdistää heitä maailmanlaajuisena veljesseurana (Kolossalaisille 3:14; 1. Pietarin kirje 5:9). Mutta yksilöinä, joilla on tahdonvapaus, he ovat tehneet henkilökohtaisen päätöksen julistaa Jumalan valtakunnan hyvää uutista, pysyä poliittisesti puolueettomana, karttaa verta, välttää eräitä viihteen muotoja ja elää Raamatun normien mukaisesti. Heitä ei pakoteta tekemään näitä ratkaisuja. Ne sisältyvät tulevien todistajien elämäntapaan, jonka he valitsivat vapaaehtoisesti jo ennen kristillistä vihkiytymisaskeltaan.
Ovatko he tilivelvollisia hallintoelimelle?
8. Mikä kysymys on selvitettävä?
8 Raamatussa osoitetaan selvästi, että tosi kristityt eivät palvele Jumalaa pakosta. Siinä sanotaan: ”Jehova on Henki, ja missä Jehovan henki on, siellä on vapaus.” (2. Korinttilaisille 3:17.) Mutta miten tämän kanssa sopii yhteen ajatus ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjasta” ja sen hallintoelimestä? (Matteus 24:45–47.)
9, 10. a) Miten johtoaseman periaate soveltuu kristilliseen seurakuntaan? b) Mitä johtoaseman periaatteen noudattaminen vaati ensimmäisen vuosisadan kristillisessä seurakunnassa?
9 Vastataksemme tähän kysymykseen meidän täytyy pitää mielessä raamatullinen johtoaseman periaate (1. Korinttilaisille 11:3). Efesolaiskirjeen 5:21–24:ssä Kristuksen osoitetaan olevan ”seurakunnan pää”, jolle seurakunta on ”alamainen”. Jehovan todistajat ymmärtävät, että uskollinen ja ymmärtäväinen orja koostuu Jeesuksen hengellisistä veljistä (Heprealaisille 2:10–13). Tämä uskollinen orjaluokka on asetettu antamaan Jumalan kansalle hengellistä ”ruokaa oikeaan aikaan”. Kristus on tänä lopun aikana asettanut tämän orjan ”kaiken omaisuutensa hoitajaksi”. Sen asema ansaitsee siksi kenen tahansa sellaisen ihmisen kunnioituksen, joka väittää itseään kristityksi.
10 Johtoa tarvitaan ykseyden säilyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että ’kaikki tapahtuu säädyllisesti ja järjestelyn mukaan’ (1. Korinttilaisille 14:40). Jotta tähän olisi päästy ensimmäisellä vuosisadalla, valittiin uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjaluokasta joukko voideltuja kristittyjä edustamaan koko ryhmää. Kuten myöhemmät tapahtumat osoittivat, tämän ensimmäisen vuosisadan hallintoelimen antamalla ohjauksella oli Jehovan hyväksyntä ja siunaus. Ensimmäisen vuosisadan kristityt hyväksyivät mielellään tuon järjestelyn. Oikeastaan he pitivät sen aikaansaamia hienoja tuloksia tervetulleina ja olivat niistä kiitollisia. (Apostolien teot 15:1–32.)
11. Miten nykyajan hallintoelimeen pitäisi suhtautua?
11 Tällainen järjestely on edelleenkin hyödyllinen. Jehovan todistajien hallintoelin koostuu nykyään kymmenestä voidellusta kristitystä, joilla kaikilla on takanaan kymmenien vuosien kokemus kristittyinä. He tarjoavat ensimmäisen vuosisadan hallintoelimen tavoin hengellistä ohjausta Jehovan todistajille (Apostolien teot 16:4). Varhaiskristittyjen lailla todistajat odottavat mielellään hallintoelimen kypsiltä veljiltä Raamattuun perustuvaa ohjausta ja opastusta palvonta-asioissa. Vaikka hallintoelimen jäsenet ovat Jehovan ja Kristuksen orjia, kuten muutkin kristityt, Raamattu neuvoo meitä: ”Olkaa tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja olkaa alistuvaisia, sillä he valvovat teidän sielujanne sellaisina, jotka tulevat tekemään tilin, jotta he voisivat tehdä sitä iloiten eikä huokaillen, sillä tämä olisi teille vahingollista.” (Heprealaisille 13:17.)
12. Kenelle jokaisen yksityisen kristityn täytyy tehdä tili?
12 Merkitseekö hallintoelimelle Raamatussa määrätty valvonta-asema sitä, että jokaisen Jehovan todistajan täytyy tehdä sille tili teoistaan? Ei sen mukaan, mitä Paavali sanoi Rooman kristityille: ”Miksi sinä tuomitset veljeäsi? Tai miksi sinä myös halveksut veljeäsi? Sillä me kaikki tulemme seisomaan Jumalan tuomarinistuimen edessä – – kukin meistä tulee tekemään itsestään tilin Jumalalle.” (Roomalaisille 14:10–12.)
13. Miksi Jehovan todistajat raportoivat saarnaamistoimintansa?
13 Eikö kuitenkin ole niin, että yksityisten todistajien odotetaan raportoivan saarnaamistoimintansa? Kyllä, mutta tämän tarkoitus selitetään selvästi eräässä todistajien käsikirjassa, jossa sanotaan: ”Jeesuksen Kristuksen varhaiset seuraajat olivat kiinnostuneita raporteista, jotka koskivat saarnaamistyön edistymistä. (Mark. 6:30) Työn menestyessä koottiin tilastotietoja sekä kertomuksia hyvän uutisen saarnaamiseen osallistuneiden huomattavista kokemuksista. – – (Apt. 2:5–11, 41, 47; 6:7; 1:15; 4:4) – – Miten rohkaisevaa noille uskollisille kristityille työntekijöille olikaan kuulla raportteja siitä, mitä oli saatu aikaan! – – Samalla tavoin Jehovan nykyinen järjestö pyrkii pitämään tarkkaa tilastoa Matteuksen 24:14:n täyttymykseksi tehdystä työstä.”
14, 15. a) Miten 2. Korinttilaiskirjeen 1:24 soveltuu hallintoelimeen? b) Minkä perusteella yksityisten kristittyjen täytyy tehdä henkilökohtaiset ratkaisunsa, ja mitä heidän täytyy samalla tajuta?
14 Hallintoelin on rakkaudellinen lahja ja jäljittelemisen arvoinen uskon esimerkki (Filippiläisille 3:17; Heprealaisille 13:7). Kun siihen kuuluvat pitävät kiinni Kristuksen mallista ja seuraavat sitä, he voivat toistaa Paavalin sanoja: ”Ei niin, että olemme teidän uskonne herroja, vaan me olemme työtovereita teidän iloksenne, sillä uskonne avulla te kestätte.” (2. Korinttilaisille 1:24.) Samalla kun hallintoelin tekee havaintoja vallitsevista suuntauksista, se kiinnittää huomion Raamatun neuvojen noudattamisesta saatavaan hyötyyn, esittää ehdotuksia Raamatun lakien ja periaatteiden soveltamisesta, varoittaa piilevistä vaaroista ja antaa ”työtovereille” tarvittavaa rohkaisua. Näin se huolehtii kristillisestä taloudenhoidostaan, auttaa heitä säilyttämään ilonsa ja rakentaa heitä uskossa, niin että he voivat kestää lujina. (1. Korinttilaisille 4:1, 2; Titukselle 1:7–9.)
15 Jos joku todistaja tekee ratkaisuja hallintoelimen antamien raamatullisten neuvojen perusteella, hän tekee niin omasta vapaasta tahdostaan, koska hän on itse tutkimalla Raamattua tullut vakuuttuneeksi siitä, että näin on oikein toimia. Jumalan oma sana saa itse kunkin todistajan soveltamaan hallintoelimen esittämiä tervehenkisiä raamatullisia neuvoja täysin tietoisena siitä, että hänen ratkaisunsa vaikuttavat hänen henkilökohtaiseen suhteeseensa Jumalaan, jolle hän on vihkiytynyt. (1. Tessalonikalaisille 2:13.)
Oppilaita ja sotilaita
16. Miksi jotkut erotetaan, vaikka käyttäytymistä koskevat ratkaisut ovat henkilökohtainen asia?
16 Mutta jos käyttäytymistä koskevat ratkaisut ovat henkilökohtainen asia, niin miksi joitakin Jehovan todistajia erotetaan? Kukaan ei määrää mielivaltaisesti, että jonkin nimenomaisen synnin harjoittaminen vaatii erottamisen. Pikemminkin sitä vaaditaan Raamatun mukaan vain silloin, kun joku seurakunnan jäsen syyllistyy törkeään syntiin, esimerkiksi johonkin niistä, jotka luetellaan 1. Korinttilaiskirjeen 5. luvussa, eikä kadu sitä. Vaikka joku kristitty voidaan erottaa haureuden harjoittamisen vuoksi, näin käy siis vain siinä tapauksessa, että tuo henkilö kieltäytyy ottamasta vastaan rakkaudellisten paimenten hengellistä apua. Jehovan todistajat eivät ole ainoita, jotka noudattavat tätä kristillistä tapaa. Eräässä uskonnon tietosanakirjassa (The Encyclopedia of Religion) sanotaan: ”Millä tahansa yhdyskunnalla täytyy olla oikeus suojella itseään siihen mukautumattomilta jäseniltä, jotka saattavat uhata yhteisön hyvinvointia. Uskonnollisessa ympäristössä tätä oikeutta on usein vahvistanut usko siihen, että rangaistus vaikuttaa asianomaisen asemaan Jumalan edessä.”
17, 18. Miten erottamisen sopivuutta voitaisiin valaista?
17 Jehovan todistajat ovat Raamatun tutkijoita, oppilaita (Joosua 1:8; Psalmit 1:2; Apostolien teot 17:11). Hallintoelimen järjestämää raamatullista opetusohjelmaa voitaisiin verrata koululautakunnan laatimaan opetussuunnitelmaan. Vaikka opetettava aineisto ei olekaan lähtöisin itse koululautakunnalta, tämä laatii opetussuunnitelman ja antaa tarpeelliset toimintaohjeet. Jos joku tieten tahtoen kieltäytyy käyttäytymästä oppilaitoksen vaatimusten mukaisesti, aiheuttaa vaikeuksia toisille oppilaille tai tuottaa häpeää koululle, hänet voidaan erottaa siitä. Kouluviranomaisilla on oikeus toimia kaikkien oppilaiden hyödyksi.
18 Jehovan todistajat ovat paitsi oppilaita myös Jeesuksen Kristuksen sotilaita, joita on opetettu ’taistelemaan uskon hyvä taistelu’. (1. Timoteukselle 6:12; 2. Timoteukselle 2:3.) Jos kristitty sotilas käyttäytyy itsepintaisesti sopimattomalla tavalla, se voi luonnollisestikin johtaa Jumalan hyväksynnän menettämiseen. Yksilönä, jolle on annettu valinnanvapaus, kristitty sotilas voi tehdä tahtonsa mukaisen ratkaisun, mutta hänen täytyy kantaa sen seuraukset. Paavali perustelee asiaa: ”Ei kukaan sotilaana palveleva sekaannu elämän kaupallisiin toimiin, jotta hän saisi sen hyväksynnän, joka pestasi hänet sotilaaksi. Lisäksi jos joku kilpailee vaikkapa urheilukisoissa, häntä ei seppelöidä, ellei hän ole kilpaillut sääntöjen mukaan.” (2. Timoteukselle 2:4, 5.) Kypsät kristityt, hallintoelimeen kuuluvat mukaan luettuina, pysyvät täysin Johtajansa, Jeesuksen Kristuksen, määräysvallan alla ja noudattavat ”sääntöjä” voidakseen voittaa ikuisen elämän palkinnon (Johannes 17:3; Ilmestys 2:10).
19. Mistä voimme olla varmoja tarkasteltuamme kristillistä vihkiytymistä koskevia tosiasioita?
19 Eivätkö tosiasiat ilmaisekin selvästi, että Jehovan todistajat ovat Jumalan palvelijoita, eivät ihmisten orjia? Vihkiytyneinä kristittyinä, jotka nauttivat siitä vapaudesta, johon Kristus vapautti heidät, he antavat Jumalan hengen ja hänen Sanansa hallita heidän elämäänsä, kun he palvelevat yksimielisesti veljiensä kanssa Jumalan seurakunnassa (Psalmit 133:1). Tästä kertovien todisteiden perusteella ei pitäisi myöskään olla mitään epävarmuutta siitä, mistä heidän voimansa on peräisin. He voivat psalmistan kanssa laulaa: ”Jehova on voimani ja kilpeni. Häneen on sydämeni luottanut. Ja minua on autettu, niin että sydämeni riemuitsee, ja laulullani minä kiitän häntä.” (Psalmit 28:7.)
[Alaviite]
a Julkaissut vuonna 1993 Jehovan todistajat.
Miten vastaisit?
◻ Miten Vartiotorni-seura ja vastaavat lailliset välikappaleet auttavat Jehovan todistajia?
◻ Miten kristityt hyötyvät Jehovan todistajien hallintoelimen toiminnasta?
◻ Miksi Jehovan kansa raportoi saarnaamistoimintansa?
◻ Missä olosuhteissa on sopivaa erottaa vihkiytynyt kristitty?
[Kuva s. 19]
Ensimmäisen vuosisadan hallintoelin säilytti opillisen ykseyden
[Kuva s. 23]
Joka puolella maailmaa Jehovan todistajat nauttivat vapaudesta, johon Kristus vapautti heidät