Raamatun näkökanta
Onko väärin tupakoida?
”MIKSEN saisi tupakoida, jos kerran pidän siitä? Kai se on minun asiani, jos minä sillä vaarannan terveyteni?” Miljoonista tällainen ”logiikka” tuntuu varsin vakuuttavalta.
Silti viime vuodelta olevien uutistietojen mukaan lasketaan esimerkiksi Englannissa 100000:n ja Yhdysvalloissa 350000 ihmisen kuoleman ja Kreikassa kolmanneksen kuolemantapauksista vuosittain johtuvan tupakoinnista. Järki jo sanoo, ettei yhteiskunnalla ole moraalisia seurauksia ajatellen varaa kuitata koko asiaa pelkällä olankohautuksella. Näin se kuitenkin tekee, ja siihen on omat syynsä.
Monet uskonnolliset johtajat eivät ensinnäkään halua painostaa laumaansa kuuluvia luopumaan tupakoinnista. Tällä kannalla on myös kirjan The Christian Moral Vision tekijä. Hänen mukaansa kellään ”ei ole oikeutta moraalisyihin vedoten painostaa” niitä, ”jotka riskejä harkittuaan – – [jatkavat] tupakointia sen tuottaman nautinnon takia”. Mutta onko Raamatun kanta tällainen? Oikeuttaako ”nautinnon” saaminen ottamaan tarpeettomia riskejä?
Ei varmasti. Eikö olisi järkevämpää koettaa pysytellä ruumiillisesti ja henkisesti mahdollisimman hyvässä kunnossa? Omaa parastamme ajatellen ja kunnioituksesta sukulaisiamme ja Luojaamme kohtaan Raamattu vaatii, että meidän tulee ’puhdistautua kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta’. (2. Korinttolaisille 7:1) Mutta onko tupakointi vaaraksi ainoastaan elimistölle?
Sen vaikutus elämään
Tupakointi voi vaikuttaa voimakkaasti elimistön lisäksi myös mieleen. Paitsi että tupakointi saastuttaa elimistön, se kyllästää myös sen ”hengen” eli mielialan, jonka vallassa ihminen ajattelee, tekee työtään, hoitaa arkiaskareitaan ja rentoutuu. Eräs toimittaja kirjoittaa Valituissa Paloissa (heinäkuu 1985): ”Ilman tupakkaa en osannut kirjoittaa, syödä, nukkua, rakastella enkä edes leikkiä lasteni kanssa.”
Miksi tupakointi on saanut niin vankan jalansijan ihmisten elämässä, että he jopa sulkevat silmänsä suurimmalta sen aiheuttamalta vaaralta – kuolemalta? Psykiatri Judy Greenwood kirjoittaa Englannissa vallitsevasta tilanteesta: ”Jos 100000 ihmistä olisi kuollut johonkin muuhun sellaiseen, mihin heidän ei olisi ollut pakko kuolla, – – kansa olisi kauhuissaan. – – Tupakointiin suhtaudutaan kuitenkin eri tavalla – –. Tämä yleinen pahe on juurtunut niin syvälle kulttuuriimme ja talousjärjestelmäämme – – että näyttää siltä kuin terveeseen järkeemme olisi kehittynyt jonkinlainen aukkopaikka.” – Glasgow Herald, 3.1.1985.
Riippuvuudesta koituva hengellinen vahinko
Tällaisen moraalisen aukon syntyminen nykyään ei siis selity yksin tupakoinnin tuottamalla nautinnolla, vaan myös sen aiheuttamalla riippuvuudella. Huumeiden väärinkäyttöä vastaan taistelevan amerikkalaisen laitoksen (National Institute on Drug Abuse) johtaja tri Richard Pollin väittää, että tupakointi on nykyään maailman vakavin ja yleisin pahe – vielä pahempi kuin heroiinipahe.
Raamattu ei jätä tilaa tällaisille aukoille, kun on kysymys riippuvuutta aiheuttavista aineista, jotka tekevät ihmisistä sekä tottumuksen että niiden orjia, jotka hyötyvät rahallisesti tällaisesta tottumuksesta. 1. Korinttolaiskirjeen 7:23:ssa sanotaan: ”Teidät ostettiin tietyllä hinnalla; lakatkaa tulemasta ihmisten orjiksi.”
Olivatko riippuvuutta aiheuttavat huumaavat aineet ja yrtit tunnettuja jo raamatullisina aikoina? Kirjassa Tobacco and Kentucky sanotaan, että ”Välimeren rannalta ja Vähän-Aasian sisäosista on – – kaivauksissa löytynyt esihistorialliselta ajalta olevia piippuja, joilla poltettiin kannabista (marihuanaa) ja muita yrttejä”. Kuten kirjassa edelleen todetaan, ”erilaisia aineita polttamalla saadun savun keuhkoihin vetäminen on ollut pyhä, parantava ja nautinnollinen tapa – – ikimuistoisista ajoista saakka. – – Se mitä on sanottu kannabiksesta ja oopiumista, pätee myös tupakkaan.”
Teoksen McClintock and Strong’s Cyclopedia mukaan käsitteellä ”farmasia” tarkoitettiin ”kristillisen kirkon alkuaikoina” ”rohtojen keksimistä ja valmistamista vahingontekotarkoituksessa”. Mitä Raamattu sanoo tällaisista aineista ja niistä, jotka käyvät niillä kauppaa?
Farmasian kyseenalainen puoli
Raamattu tuomitsee huumaavien aineiden väärinkäytön mutta ei niiden lääkinnällistä käyttöä, ja vaikka käsite ”farmasia” nykyään yhdistetään lääkkeitten ja huumaavien aineiden lääkinnälliseen käyttöön, niin aiemmin sillä tarkoitettiin huumaavien aineiden väärinkäyttöä, niiden käyttämistä vahingoittamiseen. Raamatussa tällainen farmasia liitetään ”lihan tekojen” vähemmän mairittelevaan luetteloon. Niitä harjoittavat ”eivät peri Jumalan valtakuntaa”. (Galatalaisille 5:19–21) Eräs Raamatun tietokirja selittää: ”Gal. 5:20:ssä Paavali sijoittaa farmakeian – – huumaavien aineiden käytön maagisuskonnollisissa palvontamenoissa, samaan luokkaan epäpuhtauden, epäjumalanpalveluksen jne. kanssa.” (The International Standard Bible Encyclopædia) Riippuvuutta aiheuttavien nautintoaineiden käyttö voi siis aiheuttaa suurta hengellistä vahinkoa. Niitä käyttämällä ihminen menettää Jumalan suosion ja yhteytensä Jumalan kansaan.
Koska huumaavia aineita käytettiin raamatullisina aikoina maagisuskonnollisissa menoissa, far·ma·kiʹa on käännetty Galatalaiskirjeen 5:20, 21:ssä ”spiritismin harjoittamiseksi”. Kingdom Interlinear -käännös kuitenkin osoittaa kirjaimelliseksi merkitykseksi ”huumaavien aineitten käytön”, ja von Schlatterin käännös (Neuen Testament, 1931) puhuu tässä kohdin ”myrkyn sekoittamisesta”. Raamatunoppinut Adam Clarke selittää, että ”huumaavilla aineilla” ja ”suitsutuksella” (savulla) haluttiin ”synnyttää yliluonnollisia ilmiöitä”.
Kirjassa Word Pictures in the New Testament sanotaan tästä farmasian vähemmän mairittelevasta puolesta näin: ”Jos joku tämän sanan (tämän päivän ”farmasian”) takia ihmettelee lääketieteen yhteyksiä noituuteen – – hänen tarvitsee vain ajatella nykyajan puoskarointia – noitatohtoreita, ammattimaisia uskollaparantajia ja Afrikan poppamiehiä.” Ei pidä myöskään unohtaa ”Amerikan intiaanien uskonnon olennaista osaa”, šamaaneja eli pappeja, joiden ”rauhanpiipussa” palaa tupakka.
Ei ole siksi ihme, miksi Ilmestyksen 22:15:ssä sanotaan, että Jumalan paratiisillisen valtakunnan ”ulkopuolella” ovat ”huumaajat [far·ma·koiʹ] ja haureelliset ja murhaajat”. – Kingdom Interlinear.
Tupakan nykyinen käyttö nautinnon saamiseksi juontuu tosiaankin menneen ajan Jumalaa loukkaavista taikauskoisista tavoista. Se mitä Jeesus ennusti väärän uskonnon hedelmistä, pitää paikkansa myös tupakoinnin alkuperästä. Sen hedelmät ovat kirjaimellisessa ja hengellisessä mielessä yhtä huonoja. – Matteus 7:15–20.
[Huomioteksti s. 26]
’Jos 100000 englantilaista kuolisi johonkin muuhun sellaiseen, mihin heidän ei olisi ollut pakko kuolla, kansa olisi kauhuissaan’
[Huomioteksti s. 27]
Raamatussa riippuvuutta aiheuttavien nautintoaineiden käyttö liitetään ”lihan tekojen” vähemmän mairittelevaan luetteloon