Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w00 15/12 s. 14-19
  • Auta toisia vaeltamaan Jehovan arvon mukaisesti

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Auta toisia vaeltamaan Jehovan arvon mukaisesti
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2000
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Tehokasta apua kolossalaisille
  • Esitä yksityiskohtaisia rukouksia
  • Toimi toisten vahvistamiseksi
  • Epafras – ”Kristuksen uskollinen palvelija”
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1997
  • Epafras
    Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
  • Pysy täydellisenä ja vakaumukseltasi lujana
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2000
  • Raamatun 51. kirja: Kolossalaisille
    ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2000
w00 15/12 s. 14-19

Auta toisia vaeltamaan Jehovan arvon mukaisesti

”[Emme] ole lakanneet rukoilemasta teidän puolestanne ja pyytämästä – – vaeltaaksenne Jehovan arvon mukaisesti, jotta voisitte täysin miellyttää häntä kantaessanne jatkuvasti hedelmää kaikessa hyvässä työssä.” (KOLOSSALAISILLE 1:9, 10)

1, 2. Erityisesti mikä voi tuottaa iloa ja tyydytystä?

”ASUMME pienessä asuntovaunussa eräällä maatilalla. Kun pidämme elämämme yksinkertaisena, meillä on enemmän aikaa viedä hyvää uutista paikallisille ihmisille. Sen johdosta meitä on siunattu niin, että olemme saaneet auttaa monia vihkimään elämänsä Jehovalle.” (Etelä-Afrikassa kokoaikaisessa palveluksessa toimiva pariskunta.)

2 Etkö olekin samaa mieltä siitä, että toisten auttaminen tuottaa iloa? Jotkut yrittävät säännöllisesti auttaa sairaita, köyhiä tai yksinäisiä ja saavat siitä tyydytystä. Tosi kristityt ovat varmoja siitä, että he voivat auttaa toisia parhaiten jakamalla näille Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemusta. Vain tämä voi saada toiset ottamaan vastaan Jeesuksen lunnaat, kehittämään hyvän suhteen Jumalaan ja sitten pääsemään ehdolle ikuiseen elämään (Apostolien teot 3:19–21; 13:48).

3. Millainen auttaminen ansaitsee huomiomme?

3 Mitä sitten on sanottava niiden auttamisesta, jotka jo palvelevat Jumalaa ja jotka kulkevat ”Tietä”? (Apostolien teot 19:9.) Olet epäilemättä yhtä kiinnostunut heistä kuin ennenkin, muttet ehkä tiedä, mitä voisit vielä tehdä tai miten laajentaa auttamista nykyisestään. Toisaalta olosuhteesi näyttävät ehkä rajoittavan sitä, mitä pystyt tekemään heidän hyväkseen, etkä saa niin paljon tyydytystä kuin voisit saada (Apostolien teot 20:35). Kummassakin tapauksessa voimme oppia jotain Kolossalaiskirjeestä.

4. a) Millaisissa olosuhteissa Paavali kirjoitti kolossalaisille? b) Miten Epafras oli myötävaikuttanut asioihin?

4 Kirjoittaessaan Kolossan kristityille apostoli Paavali oli Roomassa kotiarestissa, mutta hän sai kyllä ottaa vastaan vieraita. Kuten saattaa odottaakin, Paavali hyödynsi rajallista vapauttaan saarnaamalla Jumalan valtakuntaa. (Apostolien teot 28:16–31.) Toiset kristityt saivat vierailla Paavalin luona, ja jotkut olivat toisinaan jopa ehkä pidätettyinä hänen kanssaan (Kolossalaisille 1:7, 8; 4:10). Yksi heistä oli innokas evankelista Epafras Kolossan kaupungista, joka sijaitsi Frygiassa, Efesoksesta itään olevalla ylätasangolla Vähässä-Aasiassa (nykyisessä Turkissa). Epafras oli myötävaikuttanut Kolossan seurakunnan muodostumiseen, ja hän työskenteli sen lähellä sijaitsevien Laodikean ja Hierapoliin seurakuntien hyväksi (Kolossalaisille 4:12, 13). Miksi Epafras matkusti Roomaan tapaamaan Paavalia, ja mitä voimme oppia Paavalin suhtautumistavasta?

Tehokasta apua kolossalaisille

5. Miksi Paavali kirjoitti kolossalaisille sen, mitä hän kirjoitti?

5 Epafras teki rasittavan matkan Roomaan, koska hän halusi neuvotella Paavalin kanssa Kolossan seurakunnan tilanteesta. Hän kertoi noiden kristittyjen uskosta, rakkaudesta ja ponnisteluista evankeliumin julistamisessa (Kolossalaisille 1:4–8). Hänen on kuitenkin täytynyt myös purkaa huolensa niiden kielteisten seikkojen johdosta, jotka uhkasivat kolossalaisten hengellisyyttä. Paavali reagoi tähän kirjoittamalla henkeytetyn kirjeen, jossa hän käsitteli joitakin väärien opettajien levittämiä näkemyksiä. Hän kohdisti huomion erityisesti siihen keskeiseen osaan, jossa Jeesus Kristus tulisi pitää.a Rajoittuiko Paavalin antama apu keskeisten Raamatun totuuksien korostamiseen? Millä muulla tavoin hän saattoi auttaa kolossalaisia, ja mitä me voimme oppia toisten auttamisesta?

6. Mitä Paavali korosti Kolossalaiskirjeessään?

6 Aiemmin Paavali valotti kirjeessään erästä auttamistapaa, jonka saattaisimme jättää huomiotta. Sen välityksellä oli mahdollista auttaa tehokkaasti matkojenkin päästä – olivathan Paavali ja Epafras kaukana Kolossasta. Paavali vakuutti: ”Me kiitämme Jumalaa, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää, aina kun rukoilemme [engl. viitelaitoksen alaviite: ”rukoillen aina”] teidän puolestanne.” Hän tosiaan rukoili nimenomaan Kolossassa asuvien kristittyjen puolesta. Paavali lisäsi: ”Sen vuoksi emme mekään, siitä päivästä lähtien, jona siitä kuulimme, ole lakanneet rukoilemasta teidän puolestanne ja pyytämästä, että täyttyisitte hänen tahtonsa täsmällisellä tuntemuksella kaikessa viisaudessa ja hengellisessä käsityskyvyssä.” (Kolossalaisille 1:3, 9.)

7, 8. Mitä asioita henkilökohtaiset ja seurakunnassa esitettävät rukouksemme usein koskevat?

7 Me tiedämme, että Jehova on ”rukouksen Kuulija”, ja siksi voimme luottaa siihen, että hän on valmis kuulemaan rukouksemme, jotka esitetään sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa (Psalmit 65:2; 86:6; Sananlaskut 15:8, 29; 1. Johanneksen kirje 5:14). Mutta millaisia rukouksia esitämme toisten puolesta?

8 Saatamme usein ajatella ’koko veljesseuraamme maailmassa’ ja rukoilla sen puolesta (1. Pietarin kirje 5:9). Tai saatamme puhua Jehovalle sellaisten kristittyjen ja muiden puolesta, joiden asuinseudulla on sattunut jokin onnettomuus. Kun ensimmäisellä vuosisadalla eläneet toispaikkakuntalaiset opetuslapset kuulivat Juudeassa puhjenneesta nälänhädästä, heidän on täytynyt esittää monia rukouksia veljiensä puolesta jo ennen avustusten lähettämistä (Apostolien teot 11:27–30). Nykyään rukouksia koko veljesseuran puolesta tai jonkin suuren veljien ryhmän puolesta esitetään usein kristillisissä kokouksissa, joissa läsnäolijoiden on tarpeen ymmärtää, mistä on kysymys, ja kyetä sanomaan ”aamen” (1. Korinttilaisille 14:16).

Esitä yksityiskohtaisia rukouksia

9, 10. a) Mitkä esimerkit osoittavat, että on sopivaa rukoilla tiettyjen ihmisten puolesta? b) Miten Paavalin puolesta esitettiin yksityiskohtaisia rukouksia?

9 Raamatussa on kuitenkin esimerkkejä sellaisista toisten puolesta esitettävistä rukouksista, jotka olivat yksityiskohtaisempia, yksilöllisempiä. Ajattelehan Jeesuksen sanoja, jotka on kirjoitettu Luukkaan 22:31, 32:een. Hänen ympärillään oli 11 uskollista apostolia. He kaikki tarvitsisivat Jumalan tukea edessä olevina vaikeina aikoina, ja Jeesus rukoili heidän puolestaan (Johannes 17:9–14). Jeesus mainitsi kuitenkin erikseen Pietarin, kun hän esitti erityisen rukouksen tuon yhden opetuslapsen puolesta. Raamatussa on myös muita esimerkkejä: Elisa rukoili, että Jumala auttaisi yhtä nimenomaista miestä, hänen palvelijaansa (2. Kuninkaiden kirja 6:15–17). Apostoli Johannes rukoili, että Gaius pysyisi fyysisesti ja hengellisesti terveenä (3. Johanneksen kirje 1, 2). Ja eräät muut rukoukset kohdistivat huomion rajallisiin ryhmiin (Job 42:7, 8; Luukas 6:28; Apostolien teot 7:60; 1. Timoteukselle 2:1, 2).

10 Paavalin kirjeet valaisevat sitä, miten esittää hyvin yksityiskohtaisia rukouksia. Hän pyysi, että veljet rukoilisivat hänen tai hänen ja hänen kumppaniensa puolesta. Kolossalaiskirjeen 4:2, 3:ssa sanotaan: ”Olkaa hellittämättömiä rukouksessa, pysykää siinä valveilla kiittäen, samalla kun rukoilette meidänkin puolestamme, että Jumala avaisi meille puheen oven puhuaksemme Kristusta koskevaa pyhää salaisuutta, jonka vuoksi olenkin vankilakahleissa.” Ajattele myös seuraavia esimerkkejä: Roomalaisille 15:30; 1. Tessalonikalaisille 5:25; 2. Tessalonikalaisille 3:1; Heprealaisille 13:18.

11. Keiden puolesta Epafras rukoili ollessaan Roomassa?

11 Sama piti paikkansa Paavalin kumppanista Roomassa. ”Terveisiä lähettää teille Epafras, joka on teidän joukostanne, – – joka aina ahkeroi rukouksissaan teidän puolestanne.” (Kolossalaisille 4:12.) Sanalla ”ahkeroi” käännetty sana voi viitata esimerkiksi voimistelijan ”kilvoitteluun” muinaisissa kisoissa. Rukoiliko Epafras kiihkeästi ainoastaan uskovien maailmanlaajuisen joukon puolesta tai vaikkapa kaikkien Vähässä-Aasiassa asuvien tosi palvojien puolesta? Paavali mainitsi, että Epafras rukoili nimenomaan Kolossassa asuvien uskovien puolesta. Epafras tiesi heidän tilanteensa. Emme tunne heitä kaikkia nimeltä emmekä tiedä, millaisia ongelmia he kohtasivat, mutta kuvitellaanpa, mitä ne saattoivat olla. Kenties nuori Linos yritti pitää puoliaan vallitsevien filosofioiden vaikutusta vastaan, ja Rufus on ehkä tarvinnut voimaa pystyäkseen vastustamaan houkutusta palata noudattamaan tapoja, joita hänellä oli aiemmin juutalaisuudessa. Tarvitsiko Persis, jonka aviomies ei ollut uskova, kestävyyttä ja viisautta voidakseen kasvattaa lapsensa Herrassa, ja kaipasiko parantumattomasta sairaudesta kärsivä Asynkritos erityistä lohdutusta? Epafras tosiaan tunsi kotiseurakuntansa jäsenet, ja hän rukoili hartaasti heidän puolestaan, koska hän ja Paavali halusivat, että nuo Jehovalle vihkiytyneet ihmiset vaeltaisivat Hänen arvonsa mukaisesti.

12. Miten voisimme tehdä henkilökohtaisista rukouksistamme yksityiskohtaisempia?

12 Huomaatko, millaisen mallin tämä antaa meille – miten me voimme auttaa toisia? Kuten edellä mainittiin, kristillisissä kokouksissa esitettävät julkiset rukoukset ovat usein yleisluonteisempia, koska kuulijakuntaan kuuluu monenlaisia ihmisiä. Mutta henkilökohtaiset tai perheemme rukoukset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. Vaikka voimme toisinaan pyytää, että Jumala ohjaisi ja siunaisi kaikkia matkavalvojia tai hengellisiä paimenia, emmekö voisi joskus esittää yksityiskohtaisempia rukouksia? Voisit esimerkiksi rukoilla seurakunnassanne vierailevan kierrosvalvojan tai kirjantutkistelunne johtajan puolesta käyttäen hänen nimeään. Filippiläiskirjeen 2:25–28 ja 1. Timoteuksen kirjeen 5:23 osoittavat, että Paavali oli henkilökohtaisesti kiinnostunut Timoteuksen ja Epafroditoksen terveydestä. Voimmeko ilmaista samalla tavoin kiinnostusta sairaita kohtaan, jotka tunnemme nimeltä?

13. Millaisia asioita on sopivaa sisällyttää henkilökohtaisiin rukouksiimme?

13 On totta, että meidän täytyy välttää sekaantumasta toisten yksityisasioihin, mutta meidän on sopivaa ilmaista rukouksissamme aitoa kiinnostusta niitä kohtaan, jotka tunnemme ja joista välitämme (1. Timoteukselle 5:13; 1. Pietarin kirje 4:15). Joku veli on ehkä menettänyt työpaikkansa, emmekä voi antaa hänelle uutta. Voimme kuitenkin mainita hänet nimeltä henkilökohtaisissa rukouksissamme ja kohdistaa huomion hänen vaikeaan tilanteeseensa (Psalmit 37:25; Sananlaskut 10:3). Tunnemmeko naimattoman sisaren, joka on ikääntynyt ilman aviomiestä ja lapsia, koska hän on päättänyt mennä naimisiin ”vain Herrassa”? (1. Korinttilaisille 7:39.) Jospa pyytäisit yksityisissä rukouksissasi Jehovaa siunaamaan häntä ja auttamaan häntä jatkamaan uskollisena palvelustaan. Tai esimerkiksi kaksi vanhinta on ehkä antanut neuvoja erehtyneelle veljelle. Hehän voisivat kumpikin aika ajoin mainita hänet nimeltä yksityisissä rukouksissaan.

14. Millä tavoin yksityiskohtaiset rukoukset liittyvät toisten auttamiseen?

14 Sinulla on runsaasti mahdollisuuksia sisällyttää henkilökohtaisiin rukouksiisi ihmisiä, joiden tiedät tarvitsevan Jehovalta tukea, lohdutusta, viisautta ja pyhää henkeä tai sen tuottamia hedelmiä. Pitkän välimatkan ja muiden seikkojen vuoksi sinusta voi tuntua, ettet voi antaa paljonkaan aineellista tai muuta suoranaista apua. Älä kuitenkaan unohda rukoilla veljiesi ja sisartesi puolesta. Tiedät, että he haluavat vaeltaa Jehovan arvon mukaisesti, mutta he voivat tarvita apua pystyäkseen tekemään niin jatkuvasti. Yksi avain toisten auttamiseen ovat rukouksesi (Psalmit 18:2; 20:1, 2; 34:15; 46:1; 121:1–3).

Toimi toisten vahvistamiseksi

15. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita Kolossalaiskirjeen loppuosasta?

15 Hartaat, yksityiskohtaiset rukoukset eivät tietenkään ole ainoa keino auttaa toisia, erityisesti niitä, jotka ovat meille läheisiä ja rakkaita. Kolossalaiskirje osoittaa tämän selvästi. Monet oppineet ovat sitä mieltä, että sen jälkeen kun Paavali oli antanut ohjausta oppikysymyksissä ja neuvoja käytännön asioissa, hän lisäsi kirjeeseensä vain tervehdyksiä ja henkilökohtaisia terveisiä (Kolossalaisille 4:7–18). Olemme kuitenkin jo havainneet, että tämä kirjeen viimeinen osa sisältää huomionarvoisia neuvoja ja että siitä voidaan oppia muutakin.

16, 17. Mitä voimme sanoa Kolossalaiskirjeen 4:10, 11:ssä mainituista veljistä?

16 Paavali kirjoitti: ”Aristarkos, vankitoverini, lähettää teille terveisiä ja samoin Markus, Barnabaan serkku (joka teidän käskettiin ottaa tervetulleena vastaan, jos hän joskus tulee luoksenne), ja Jeesus, jota kutsutaan Justukseksi; nämä ovat ympärileikattuja. Vain nämä ovat työtovereitani Jumalan valtakunnan hyväksi, ja juuri he ovat tulleet minulle vahvistavaksi avuksi.” (Kolossalaisille 4:10, 11.)

17 Paavali luetteli tässä veljiä, jotka ansaitsivat erityismaininnan. Hän sanoi, että he olivat ympärileikattujen joukosta, heillä oli juutalainen tausta. Roomassa oli monia ympärileikattuja juutalaisia, ja jotkut olivat nyt kristittyjä. Silti nuo Paavalin mainitsemat henkilöt olivat tulleet hänen avukseen. Todennäköisesti he eivät epäröineet seurustella niiden kristittyjen kanssa, joilla oli pakanallinen tausta, ja heidän on täytynyt yhdessä Paavalin kanssa saarnata iloiten pakanoille (Roomalaisille 11:13; Galatalaisille 1:16; 2:11–14).

18. Miten Paavali kiitti joitakuita, jotka olivat hänen kanssaan?

18 Pane merkille Paavalin sanat: ”Juuri he ovat tulleet minulle vahvistavaksi avuksi.” Hän käytti kreikkalaista sanaa, joka esiintyy Raamatussa vain tämän ainoan kerran. Monet kääntäjät käyttävät sen vastineena sanaa ”lohdutus”. Sanalla ”lohdutus” käännetään kuitenkin useammin eräs toinen kreikkalainen sana (pa·ra·ka·leʹō). Paavali käytti sitä muualla tässä samassa kirjeessä, mutta ei Kolossalaiskirjeen 4:11:ssä. (Matteus 5:4; Apostolien teot 4:36; 9:31; 2. Korinttilaisille 1:4; Kolossalaisille 2:2; 4:8.)

19, 20. a) Mitä merkitsee ilmaus, jota Paavali käytti häntä Roomassa auttaneista veljistä? b) Millä tavoin nuo veljet ovat saattaneet auttaa Paavalia?

19 Paavalin mainitsemien veljien on täytynyt tehdä enemmän kuin lohduttaa häntä sanoillaan. Kreikkalaista sanaa, joka on Kolossalaiskirjeen 4:11:ssä käännetty ”vahvistavaksi avuksi”, käytettiin joskus ei-uskonnollisissa teksteissä tuskaa lievittävästä lääkkeestä. Vuoden 1992 kirkkoraamattu sanoo: ”[Heiltä] olen saanut todellista tukea.” Eräs nykykielinen englantilainen käännös esittää sen näin: ”He ovat olleet minulle suureksi avuksi.” (Today’s English Version.) Mitä nuo lähellä Paavalia olleet kristityt veljet ovat saattaneet tehdä hänen avukseen?

20 Paavali saattoi ottaa vastaan vieraita, mutta oli monenlaista, mitä hän ei pystynyt itse tekemään, esimerkiksi ostamaan perustarvikkeita, vaikkapa ruokaa ja vaatteita talveksi. Miten hankkia kirjakääröjä tutkimista varten tai ostaa kirjoitusvälineitä? (2. Timoteukselle 4:13.) Eikö olekin helppo kuvitella, että nuo veljet auttoivat Paavalia tällaisissa asioissa, esimerkiksi tekemällä ostoksia tai toimittamalla muita perusasioita hänen puolestaan? Hän halusi ehkä ottaa selvää jonkin seurakunnan tilanteesta ja rakentaa sitä. Kotiarestinsa vuoksi hän ei pystynyt lähtemään mihinkään, ja siksi nuo veljet ovat voineet tehdä käyntejä Paavalin puolesta, viedä sanomia ja tuoda takaisin raportteja. Miten vahvistava vaikutus sillä olikaan!

21, 22. a) Miksi Kolossalaiskirjeen 4:11:n sanojen pitäisi kiinnostaa meitä? b) Millä tavoin voimme soveltaa Paavalin kanssa olleiden veljien esimerkkiä?

21 Se mitä Paavali kirjoitti ”vahvistavana apuna” olemisesta, luo valoa tapoihin, joilla me voisimme auttaa toisia. He saattavat vaeltaa Jehovan arvon mukaisesti: noudattaa hänen moraalinormejaan, käydä kristillisissä kokouksissa ja osallistua saarnaamistyöhön. He ansaitsevat sen johdosta kiitoksemme. Voisimmeko kuitenkin tehdä vielä enemmän, olla ”vahvistavana apuna”, kuten Paavalin kanssa olleet?

22 Jos tunnet sisaren, joka on viisaasti noudattanut 1. Korinttilaiskirjeen 7:37:ää, mutta jolla ei nyt ole omaa perhettä lähellään, voisit vaikka kutsua hänet mukaan joihinkin teidän perheenne toimintoihin, kenties aterialle tai kutsuille pieneen ystävien tai sukulaisten joukkoon. Jospa tarjoaisitte hänelle kyytiä konventtiin tai pyytäisitte häntä mukaanne lomamatkalle! Voisit myös ottaa hänet sopivassa tilanteessa mukaasi ruokaostoksille. Samaa voitaisiin sanoa myös leskistä tai kenties niistä, joiden on vaikea päästä liikkumaan. Voisit havaita antoisaksi kuunnella heidän kokemuksiaan tai hyödyntää heidän asiantuntemustaan niinkin tavallisissa asioissa kuin hedelmien valinnassa tai lasten vaatteiden ostamisessa (3. Mooseksen kirja 19:32; Sananlaskut 16:31). Se olisi omiaan lähentämään teitä toisiinne. Näin heidän voi olla helpompi pyytää sinulta apua, jos he tarvitsevat esimerkiksi lääkettä apteekista tai jotain vastaavaa. Roomassa Paavalin kanssa olleiden veljien on täytynyt antaa hänelle käytännöllistä, vahvistavaa apua, ja sinun apusi voi olla samanlaista. Lisäsiunauksena oli silloin ja on myös nykyään se, että rakkauden siteet vahvistuvat ja päätös palvella yhdessä Jehovaa uskollisesti lujittuu.

23. Minkä tekemiseen meidän jokaisen olisi hyvä käyttää aikaa?

23 Me jokainen voimme miettiä tässä kirjoituksessa mainittuja tilanteita. Ne ovat vain valaisevia esimerkkejä, mutta ne saattavat tuoda mieleemme todellisia tilanteita, joissa voimme tulla entistä paremmin ”vahvistavaksi avuksi” veljillemme ja sisarillemme. Ydinasia ei ole pelkkä ihmisystävällisyyden kehittäminen. Se ei ollut Kolossalaiskirjeen 4:10, 11:ssä mainittujen veljien tavoitteena. He olivat ”työtovereita Jumalan valtakunnan hyväksi”. Tuo vahvistava apu tähtäsi suoraan tähän tavoitteeseen. Olkoon meidän tapauksessamme samoin.

24. Mikä on sen päätarkoitus, että rukoilemme toisten puolesta ja pyrimme vahvistamaan heitä?

24 Mainitsemme toisia nimeltä yksityisissä rukouksissamme ja pyrimme vahvistamaan heitä, koska uskomme, että veljemme ja sisaremme haluavat ’vaeltaa Jehovan arvon mukaisesti, jotta he voisivat täysin miellyttää häntä’ (Kolossalaisille 1:10). Tämä liittyy erääseen muuhun seikkaan, jonka Paavali mainitsi kirjoittaessaan Epafraan kolossalaisten puolesta esittämistä rukouksista, nimittäin siihen, että he ’pysyisivät täydellisinä ja vakaumukseltaan lujina kaikessa Jumalan tahdossa’ (Kolossalaisille 4:12). Miten me voimme henkilökohtaisesti onnistua siinä? Katsotaanpa.

[Alaviite]

a Ks. Jehovan todistajien julkaisuja Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 490, 491 ja ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen” s. 226–229.

Huomasitko?

• Miten voisimme olla suuremmaksi avuksi yksityisillä rukouksillamme?

• Missä merkityksessä jotkut kristityt olivat ”vahvistava apu” Paavalille?

• Millaisissa tilanteissa me voimme olla ”vahvistavana apuna”?

• Mikä on tavoitteenamme, kun rukoilemme veljiemme ja sisartemme puolesta ja yritämme vahvistaa heitä?

[Kuva s. 18]

Voitko kutsua jonkun toisen kristityn mukaan perheenne retkille?

[Lähdemerkintä]

Green Chimney’s Farm

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2025)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa