Filosofia
Määritelmä: Sana ”filosofia” on johdettu kreikan kielestä, ja se merkitsee ’viisauden rakkautta’. Siinä merkityksessä kuin filosofiasta puhutaan tämän aiheen yhteydessä, se ei pohjimmiltaan rakennu Jumalaan uskomiselle, vaan pyrkii antamaan ihmisille yhtenäisen maailmankuvan ja tekemään heistä kriittisiä ajattelijoita. Totuuden etsimisessä se käyttää havaintojen sijasta hyväkseen pääasiassa teoreettisia menetelmiä.
Miten ihminen voi saada tosi tietoa ja viisautta?
Sananl. 1:7; Ps. 111:10: ”Jehovan pelko on tiedon [ja viisauden] alku.” (Jos kaikkeus ei olisi älykkään Luojan vaan ainoastaan jonkin sokean, järjettömän voiman tuote, niin olisiko mahdollista muodostaa yhtenäistä maailmankuvaa? Voisiko sellaisen tutkimisesta, mikä on itsessään järjetöntä, koitua mitään, mikä täyttäisi viisauden vaatimukset? Ne, jotka yrittävät ymmärtää kaikkeutta tai itse elämää yrittämällä jättää Jumalan ja hänen tarkoituksensa huomioon ottamatta, pettyvät alinomaa. He tulkitsevat väärin oppimaansa ja käyttävät väärin myös selville saamiaan tosiasioita. Se, että hylkää uskon Jumalaan, merkitsee täsmällisen tiedon avaimen kadottamista ja tekee todella johdonmukaisen ajattelun mahdottomaksi.)
Sananl. 2:4–7: ”Jos etsit sitä jatkuvasti kuin hopeaa ja haet sitä herkeämättä kuin kätkettyjä aarteita, silloin tulet ymmärtämään Jehovan pelon ja löydät Jumalan tuntemuksen. Sillä Jehova itse antaa viisautta, hänen suustaan tulee tieto ja tarkkanäköisyys. Ja oikeamielisille hän tallettaa käytännöllistä viisautta.” (Jehova antaa tarpeellista apua kirjoitetun Sanansa ja näkyvän järjestönsä välityksellä. Myös harras halu ja henkilökohtainen ponnistelu, johon sisältyy ajattelukyvyn käyttö rakentavalla tavalla, ovat välttämättömiä.)
Onko realistista odottaa ehdottoman totuuden löytyvän tästä Lähteestä?
2. Tim. 3:16; Joh. 17:17: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä.” ”[Jeesus sanoi taivaalliselle Isälleen:] Sinun sanasi on totuus.” (Eikö ole järkevää, että kaikkeuden Luoja ymmärtää kaikkeutta täysin? Hän ei ole kertonut meille Raamatussa kaikkeudesta kaikkea, mutta se mitä hän on kirjoituttanut siihen, ei ole vain teoriaa; se on totuus. Hän on esittänyt Raamatussa myös sen, mikä on hänen tarkoituksensa maan ja ihmiskunnan suhteen ja miten hän toteuttaa sen. Hänen rajaton voimansa, suunnattoman suuri viisautensa, moitteeton oikeudenmukaisuutensa ja suuri rakkautensa takaavat sen, että hänen tarkoituksensa toteutuu täysin ja parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen ominaisuutensa varmistavat siis meille sen, että me voimme täysin luottaa siihen, minkä hän sanoo olevan tarkoituksensa; se on totuus.)
Mikä on ihmisfilosofioitten alkuperä?
Ne ovat peräisin ihmisistä, joilla on rajoituksia: Raamattu sanoo meille: ”Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” (Jer. 10:23.) Historia todistaa, että tuon rajoituksen huomiotta jättäminen ei ole johtanut hyviin tuloksiin. Erään kerran ”Jehova vastasi Jobille myrskytuulesta ja sanoi: ’Kuka on tämä, joka hämärtää neuvon tietoa vailla olevin sanoin? Vyötähän kupeesi niin kuin voimakas mies, ja anna minun kysyä sinulta, ja valista sinä minua. Missä oikein olit, kun minä perustin maan? Kerro, jos sinulla todella on ymmärryskykyä.’” (Job 38:1–4.) (Ihmisillä on luonnostaan rajoituksia. Lisäksi heidän elämänkokemuksensa on suhteellisen lyhyt ja rajoittuu tavallisesti yhteen kulttuuriin tai ympäristöön. Heidän tietonsa on siis rajallista, ja kaikki on keskinäisessä suhteessa toisiinsa siinä määrin, että he havaitsevat alinomaa piirteitä, joita he eivät olleet riittävästi harkinneet. Nämä rajoitukset ilmenevät kaikissa heistä lähtöisin olevissa filosofioissa.)
Niitä kehittelevät ihmiset, jotka ovat epätäydellisiä: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla.” (Room. 3:23.) ”On tie, joka on miehestä oikea, mutta sen loppuna ovat myöhemmin kuoleman tiet.” (Sananl. 14:12.) (Sellaisen epätäydellisyyden vuoksi ihmisfilosofiat heijastavat usein pohjalla olevaa itsekkyyttä, joka saattaa johtaa hetkelliseen mielihyvään mutta myös pettymykseen ja syvään onnettomuuden tunteeseen.)
Demonihenget vaikuttavat niihin: ”Koko maailma on paholaisen vallassa.” (1. Joh. 5:19.) ”Se – – jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi, – – eksyttää koko asuttua maata.” (Ilm. 12:9.) ”Kerran vaelsitte tämän maailman asiainjärjestelmän mukaan, ilman vallan hallitsijan mukaan, sen hengen, joka nyt vaikuttaa tottelemattomuuden pojissa.” (Ef. 2:2.) (Filosofiat, jotka kannustavat ihmisiä olemaan tottelematta Jumalan terveitä ja oikeamielisiä vaatimuksia, heijastavat tuota vaikutusta. Ei ihme, että ihmisfilosofiat ja -suunnitelmat ovat usein aiheuttaneet murhetta suurelle osalle ihmiskunnasta, kuten historia todistaa.)
Miksi Jeesuksen Kristuksen opetusten tutkiminen ihmisfilosofian asemesta ilmaisee selvää ajattelua?
Kol. 1:15–17: ”Hän [Jeesus Kristus] on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen, sillä hänen välityksellään luotiin kaikki muu, mitä on taivaissa ja maan päällä – –. Kaikki muu on luotu hänen välityksellään ja häntä varten. Hän on myös ennen kaikkea muuta, ja hänen välityksellään kaikki muu saatettiin olemaan.” (Koska hän on niin läheisessä suhteessa Jumalaan, hän voi auttaa meitä oppimaan totuuden Jumalasta. Lisäksi, koska Jeesuksen välityksellä tehtiin kaikki muu, hän tuntee täysin koko luodun kaikkeuden. Kenelläkään ihmisfilosofilla ei ole tarjottavana mitään tällaista.)
Kol. 1:19, 20: ”Jumala näki hyväksi antaa kaiken täyteyden asua hänessä [Jeesuksessa Kristuksessa] ja hänen välityksellään sovittaa kanssaan kaiken muun – – tekemällä rauhan hänen kidutuspaalussa vuodattamansa veren kautta.” (Jumalan tarkoitus on siis saattaa koko luomakunta jälleen sopusointuun kanssaan nimenomaan Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Jumala on myös uskonut Jeesukselle koko maan hallitusvallan, kuten Danielin 7:13, 14 osoittaa. Tulevan elämän odotteemme riippuvat siis siitä, että opimme tuntemaan hänet ja ilmaisemme suotuisaa vastakaikua hänen opetukselleen.)
Kol. 2:8: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen filosofialla ja tyhjällä petoksella ihmisten perinteen mukaan, maailman alkeisasioiden mukaan eikä Kristuksen mukaan.” (Olisi todella surullinen virhe valita petollinen ihmisfilosofia sen sijaan, että hankkisi tosi viisautta Jeesuksen Kristuksen, itse Jumalan jälkeen kaikkeuden toiseksi suurimman persoonan, opetuslapsena!)
Miten Jumala suhtautuu ihmisfilosofian tarjoamaan ”viisauteen”?
1. Kor. 1:19–25: ”On kirjoitettu: ’Minä saatan viisaiden viisauden häviämään, ja älykkäiden älyn minä työnnän syrjään.’ Missä on viisas? Missä kirjanoppinut? Missä tämän asiainjärjestelmän väittelijä? Eikö Jumala tehnyt maailman viisautta tyhmyydeksi? Sillä koska Jumalan viisaudesta maailma ei viisautensa avulla tullut tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi sen [maailman silmissä] tyhmyyden avulla, jota saarnataan, pelastaa uskovat. – – Sillä Jumalan [maailman näkökannalta] tyhmä asia on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan [kenties maailman mielestä] heikko asia on voimakkaampi kuin ihmiset.” (Tämä Jumalan näkemys ei varmasti ole mielivaltainen eikä järjetön. Hän on antanut Raamatun, joka on maailman laajimmalti levinnyt kirja ja esittää selvästi hänen tarkoituksensa. Hän on lähettänyt todistajansa keskustelemaan siitä kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat kuunnella. Kuinka tyhmää kenenkään luomuksen olisikaan ajatella olevansa viisaampi kuin Jumala!)