Lisää kestävyyteesi jumalista antaumusta
”Lisätkää uskoonne – – kestävyyttä, kestävyyteenne jumalista antaumusta.” (2. PIETARIN KIRJE 1:5, 6.)
1, 2. a) Mitä Jehovan todistajille tapahtui 1930-luvulta lähtien natsien hallitsemissa maissa ja miksi? b) Miten Jehovan kansa selviytyi tästä ankarasta kohtelusta?
ELETTIIN synkkää aikaa 1900-luvun historiassa. 1930-luvulta lähtien tuhansia natsien hallitsemissa maissa asuvia Jehovan todistajia pidätettiin epäoikeudenmukaisesti ja heitettiin keskitysleireihin. Miksi? Koska he uskalsivat pysyä puolueettomina ja kieltäytyivät esittämästä ”Heil Hitler” -tervehdystä. Miten heitä kohdeltiin? ”Mitään muuta – – vankiryhmää ei asetettu alttiiksi SS-sotilaiden sadismille sillä tavalla kuin raamatuntutkijat [Jehovan todistajat]. Se oli sadismia, jonka tunnuksena oli sellaisten ruumiillisten ja henkisten kidutusten loputon sarja, jota mikään maailman kieli ei pysty kuvailemaan.” (Karl Wittig, entinen Saksan hallituksen virkailija.)
2 Miten Jehovan todistajat selviytyivät? Tri Christine E. King kertoi kirjassaan ”Natsivaltio ja uudet uskonnot: viisi tutkielmaa toisinajattelevista”: ”Ainoastaan todistajien [toisin kuin muiden uskonnollisten ryhmien] suhteen hallitus epäonnistui.” (The Nazi State and the New Religions: Five Case Studies in Non-Conformity.) Joukkona Jehovan todistajat tosiaan pysyivät paikallaan, vaikka sadoille heistä se merkitsikin kestämistä kuolemaan saakka.
3. Miten Jehovan todistajat ovat voineet kestää ankaria koettelemuksia?
3 Miten Jehovan todistajat ovat voineet kestää sellaisia koettelemuksia sekä natsi-Saksassa että joka puolella maailmaa? Heidän taivaallinen Isänsä on auttanut heitä kestämään heidän jumalisen antaumuksensa vuoksi. ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta”, selitti apostoli Pietari (2. Pietarin kirje 2:9). Pietari oli aiemmin samassa kirjeessä neuvonut kristittyjä: ”Lisätkää uskoonne – – kestävyyttä, kestävyyteenne jumalista antaumusta.” (2. Pietarin kirje 1:5, 6.) Kestävyys liittyy siis läheisesti jumaliseen antaumukseen. Kestääksemme loppuun asti meidän täytyykin ”pyrkiä – – jumaliseen antaumukseen” ja ilmaista sitä (1. Timoteukselle 6:11). Mutta mitä jumalinen antaumus täsmällisesti sanottuna on?
Mitä jumalinen antaumus on
4, 5. Mitä on jumalinen antaumus?
4 ”Jumalista antaumusta” tarkoittava kreikkalainen substantiivi (eu·seʹbei·a) voidaan kääntää kirjaimellisesti ’hyvin kunnioittamiseksi’a (2. Pietarin kirje 1:6, Kingdom Interlinear). Se ilmaisee lämmintä, sydämellistä tunnetta Jumalaa kohtaan. W. E. Vinen mukaan adjektiivi eu·se·bēsʹ, kirjaimellisesti ’hyvin kunnioittava’, merkitsee ”voimaa, jota ohjaa Jumalan pyhä, kunnioittava pelko ja joka löytää ilmenemismuotonsa antaumuksellisessa toiminnassa” (2. Pietarin kirje 2:9, Int).
5 Ilmaisu ”jumalinen antaumus” viittaa siksi Jehovaa kohtaan tuntemaamme kunnioitukseen tai antaumukseen, joka saa meidät tekemään sitä, mikä miellyttää häntä. Me toimimme niin jopa kohdatessamme vaikeita koettelemuksia, koska rakastamme Jumalaa sydämestämme. Me tunnemme Jehovaa kohtaan uskollista, henkilökohtaista kiintymystä, joka ilmenee elämäntavastamme. Tosi kristittyjä kehotetaan rukoilemaan, että he voisivat viettää ”rauhallista ja hiljaista elämää täydessä jumalisessa antaumuksessa” (1. Timoteukselle 2:1, 2). Sanakirjantekijöiden J. P. Louw’n ja E. A. Nidan mukaan 1. Timoteuksen kirjeen 2:2:ssa esiintyvä ilmaus eu·seʹbei·a ”voidaan monissa kielissä kääntää ’elää niin kuin Jumala haluaisi meidän elävän’ tai ’elää niin kuin Jumala on käskenyt meidän elää’”.
6. Mitä yhteyttä on kestävyydellä ja jumalisella antaumuksella?
6 Nyt voimme ymmärtää paremmin kestävyyden ja jumalisen antaumuksen välisen yhteyden. Koska elämme niin kuin Jumala haluaisi meidän elävän – osoittaen jumalista antaumusta – saatamme itsemme maailman vihan kohteiksi, mikä aiheuttaa poikkeuksetta uskon koettelemuksia (2. Timoteukselle 3:12). Mikään ei saisi meitä kestämään noita koettelemuksia, ellemme tuntisi henkilökohtaista kiintymystä taivaallista Isäämme kohtaan. Sitä paitsi Jehova vastaa tällaiseen sydämestä lähtevään antaumukseen. Kuvittelehan, miltä hänestä täytyy tuntua, kun hän katsellessaan alas taivaista tarkkailee niitä, jotka pyrkivät antaumuksesta häntä kohtaan miellyttämään häntä kaikenlaisesta vastustuksesta huolimatta. Ei ihme, että hän on halukas vapauttamaan ”jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta”!
7. Miksi jumalista antaumusta täytyy kehittää?
7 Meillä ei kuitenkaan ole syntymästämme saakka ollut jumalista antaumusta, emmekä saa sitä automaattisesti jumalisilta vanhemmiltamme (1. Mooseksen kirja 8:21). Ei, vaan sitä täytyy kehittää (1. Timoteukselle 4:7, 10). Meidän täytyy työskennellä lisätäksemme jumalista antaumusta kestävyyteemme ja uskoomme. Se vaatii Pietarin sanojen mukaan ”hartaita ponnistuksia” (2. Pietarin kirje 1:5). Miten sitten voimme hankkia jumalista antaumusta?
Miten hankimme jumalista antaumusta?
8. Mikä on apostoli Pietarin mukaan jumalisen antaumuksen hankkimisen avain?
8 Apostoli Pietari selitti, mikä on jumalisen antaumuksen hankkimisen avain. Hän sanoi: ”Karttukoon teille ansaitsematonta hyvyyttä ja rauhaa Jumalan ja Herramme Jeesuksen täsmällisen tuntemuksen avulla, koska hänen jumalallinen voimansa on antanut meille auliisti kaiken elämää ja jumalista antaumusta koskevan hänen täsmällisen tuntemuksensa välityksellä, joka kutsui meidät kirkkaudella ja hyveellä.” (2. Pietarin kirje 1:2, 3.) Lisätäksemme jumalista antaumusta uskoomme ja kestävyyteemme meidän täytyy siis kasvaa Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen täsmällisessä eli täydessä tuntemuksessa.
9. Kerro valaiseva esimerkki siitä, että Jumalan ja Kristuksen täsmälliseen tuntemukseen sisältyy enemmän kuin vain sen tietäminen, keitä he ovat.
9 Mitä Jumalan ja Kristuksen täsmällinen tuntemus merkitsee? Siihen sisältyy selvästikin enemmän kuin vain sen tietäminen, keitä he ovat. Saatat esimerkiksi tietää, kuka naapurisi on, ja saatat jopa tervehtiä häntä käyttäen hänen nimeään. Mutta lainaisitko hänelle suuren rahasumman? Et, ellet todella tietäisi, millainen ihminen hän on. (Vrt. Sananlaskut 11:15.) Samoin Jehovan ja Jeesuksen tunteminen täsmällisesti eli täysin merkitsee enemmän kuin vain heidän olemassaoloonsa uskomista ja heidän nimensä tietämistä. Halutaksemme kestää koettelemuksia heidän vuokseen jopa kuolemaan saakka meidän täytyy todella tuntea heidät hyvin. (Johannes 17:3.) Mitä tähän sisältyy?
10. Mitkä kaksi seikkaa sisältyvät Jehovan ja Jeesuksen täsmälliseen tuntemukseen ja miksi?
10 Jehovan ja Jeesuksen täsmälliseen eli täyteen tuntemukseen sisältyy kaksi seikkaa: 1) se että oppii tuntemaan heidät persoonina – heidän ominaisuutensa, tunteensa ja tapansa – ja 2) se että jäljittelee heidän esimerkkiään. Jumaliseen antaumukseen sisältyy harras, henkilökohtainen kiintymys Jehovaa kohtaan, ja se ilmenee elämäntavastamme. Hankkiaksemme sitä meidän täytyy siksi oppia tuntemaan Jehova henkilökohtaisesti ja perehtyä hänen tahtoonsa ja teihinsä niin hyvin kuin meille ihmisille vain on mahdollista. Tunteaksemme todella Jehovan, jonka kuvaksi meidät luotiin, meidän täytyy käyttää tuota tietoa ja pyrkiä olemaan hänen kaltaisiaan (1. Mooseksen kirja 1:26–28; Kolossalaisille 3:10). Koska Jeesus jäljitteli täydellisesti Jehovaa siinä, mitä hän sanoi ja teki, Jeesuksen täsmällinen tuntemus on arvokas apukeino jumalisen antaumuksen kehittämisessä (Heprealaisille 1:3).
11. a) Miten voimme saada Jumalan ja Kristuksen täsmällistä tuntemusta? b) Miksi on tärkeää mietiskellä sitä, mitä luemme?
11 Miten sitten voimme saada Jumalan ja Kristuksen täsmällistä tuntemusta? Tutkimalla ahkerasti Raamattua ja Raamattuun perustuvia julkaisuja.b Saadaksemme henkilökohtaisen Raamatun tutkimisemme välityksellä jumalista antaumusta meidän täytyy kuitenkin välttämättä käyttää aikaa sen mietiskelemiseen eli pohtimiseen, mitä luemme (vrt. Joosua 1:8). Miksi se on tärkeää? Muista, että jumalinen antaumus on lämmin, sydämellinen tunne Jumalaa kohtaan. Mietiskely yhdistetään Raamatussa toistuvasti kuvaannolliseen sydämeen – ihmisen sisimpään (Psalmit 19:15; 49:4; Sananlaskut 15:28). Kun mietimme lukemaamme arvostavasti, se painuu sisimpäämme, koskettaa ja liikuttaa tunteitamme ja vaikuttaa ajatteluumme. Vain tällä tavoin tutkimisemme voi lujittaa henkilökohtaista kiintymystämme Jehovaan ja saada meidät elämään Jumalaa miellyttävällä tavalla silloinkin, kun joudumme haastaviin olosuhteisiin tai vaikeisiin koettelemuksiin.
Jumalisen antaumuksen harjoittaminen kotona
12. a) Miten kristitty voi Paavalin mukaan harjoittaa jumalista antaumusta kotona? b) Miksi tosi kristityt huolehtivat ikääntyvistä vanhemmistaan?
12 Jumalista antaumusta tulee harjoittaa ensiksi kotona. Apostoli Paavali sanoo: ”Jos jollakulla leskellä on lapsia tai lapsenlapsia, niin oppikoot nämä ensin harjoittamaan jumalista antaumusta omassa huonekunnassaan ja maksamaan jatkuvasti asianmukaista korvausta vanhemmilleen ja isovanhemmilleen, sillä tämä on otollista Jumalan silmissä.” (1. Timoteukselle 5:4.) Ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtiminen ilmaisee Paavalin lausunnon mukaan jumalista antaumusta. Tosi kristityt eivät huolehdi vanhemmistaan vain velvollisuudesta, vaan rakkaudesta heitä kohtaan. Lisäksi he kuitenkin tajuavat, että Jehova pitää perheestä huolehtimista hyvin tärkeänä. He ymmärtävät, että kieltäytymällä auttamasta pulaan joutuneita vanhempiaan he todellisuudessa kieltäisivät kristillisen uskonsa (1. Timoteukselle 5:8).
13. Miksi jumalisen antaumuksen harjoittaminen kotona voi olla todellinen haaste, mutta mitä tyydytystä vanhemmistaan huolehtiminen tuottaa?
13 Ei tosin ole aina helppoa harjoittaa jumalista antaumusta kotona. Perheenjäsenet voivat asua kaukana toisistaan. Aikuisilla lapsilla on ehkä oma perheensä ja kenties taloudellisia vaikeuksia. Vanhuksen tarvitseman huolenpidon luonne tai määrä voi verottaa hänestä huolehtivien ruumiillista, henkistä ja tunneperäistä terveyttä. Voi kuitenkin olla hyvin tyydyttävää tietää, että vanhemmistaan huolehtiminen ei merkitse ainoastaan ”asianmukaisen korvauksen” maksamista, vaan myös miellyttää Häntä, ”jolle jokainen suku taivaassa ja maan päällä on kiitollisuudenvelassa nimestään” (Efesolaisille 3:14, 15).
14, 15. Kerro esimerkki siitä, miten lapset huolehtivat jumalisella tavalla vanhemmastaan.
14 Ajattele erästä todella liikuttavaa esimerkkiä. Ellisillä ja hänen viidellä veljellään ja sisarellaan on vaikea tehtävä huolehtia kotona asuvasta isästään. ”Isäni halvaantui täydellisesti vuonna 1986”, selittää Ellis. Nuo kuusi lasta huolehtivat yhdessä isänsä tarpeista: he kylvettävät hänet ja kääntävät häntä säännöllisesti vuoteessa, jotta hänelle ei tulisi makuuhaavoja. ”Luemme hänelle, puhumme hänelle ja soitamme hänelle musiikkia. Emme tiedä varmasti, tajuaako hän, mitä hänen ympärillään tapahtuu, mutta kohtelemme häntä ikään kuin hän olisi täysin selvillä kaikesta.”
15 Miksi nuo lapset huolehtivat näin isästään? Ellis jatkaa: ”Äitimme kuoltua vuonna 1964 isä kasvatti meidät yksin. Olimme silloin 5–14-vuotiaita. Hän oli meidän käytettävissämme silloin; me olemme hänen käytettävissään nyt.” Ei varmasti ole helppoa huolehtia hänestä, ja lapset masentuvat joskus. ”Ymmärrämme kuitenkin, että isämme tila on väliaikainen ongelma”, sanoo Ellis. ”Odotamme aikaa, jolloin isällemme palautetaan hyvä terveys ja saamme äitimme takaisin.” (Jesaja 33:24; Johannes 5:28, 29.) Tällainen antaumuksellinen huolenpito vanhemmista lämmittää varmasti Hänen sydäntään, joka käskee lapsia kunnioittamaan vanhempiaan!c (Efesolaisille 6:1, 2.)
Jumalinen antaumus ja sananpalvelus
16. Minkä tulee olla ensisijainen syy siihen, mitä teemme sananpalveluksessa?
16 Ottaessamme vastaan Jeesuksen kutsun seurata häntä jatkuvasti saamme Jumalan antaman tehtävän saarnata Valtakunnan hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia (Matteus 16:24; 24:14; 28:19, 20). Kristityillä on selvästikin velvollisuus osallistua sananpalvelukseen näinä ”viimeisinä päivinä” (2. Timoteukselle 3:1). Saarnaamisemme ja opettamisemme vaikuttimena ei kuitenkaan tule olla vain velvollisuudentunne. Sen ensisijainen syy, mitä ja miten paljon teemme sananpalveluksessa, täytyy olla syvä rakkaus Jehovaa kohtaan. ”Sydämen kyllyydestä suu puhuu”, sanoi Jeesus (Matteus 12:34). Kun sydämemme on tosiaan tulvillaan rakkautta Jehovaa kohtaan, tunnemme pakottavaa halua todistaa hänestä toisille. Kun vaikuttimenamme on rakkaus Jumalaa kohtaan, sananpalveluksemme kertoo merkityksellisellä tavalla siitä, että tunnemme jumalista antaumusta.
17. Miten voimme kehittää oikean vaikuttimen sananpalvelukseen?
17 Miten voimme kehittää oikean vaikuttimen sananpalvelukseen? Mieti arvostaen kolmea syytä, jotka Jehova on antanut meille hänen rakastamiseensa. 1) Me rakastamme Jehovaa sen vuoksi, mitä hän on jo tehnyt hyväksemme. Antaessaan lunnaat hän osoitti suurinta mahdollista rakkautta (Matteus 20:28; Johannes 15:13). 2) Me rakastamme Jehovaa sen vuoksi, mitä hän tekee parhaillaan hyväksemme. Me voimme puhua vapaasti Jehovalle, joka vastaa rukouksiimme (Psalmit 65:3; Heprealaisille 4:14–16). Kun asetamme Valtakunnan edut ensi sijalle, saamme elämän välttämättömyydet (Matteus 6:25–33). Saamme säännöllisesti hengellistä ruokaa, joka auttaa meitä selviytymään eteemme tulevista ongelmista (Matteus 24:45). Meillä on myös etu kuulua maailmanlaajuiseen kristilliseen veljesseuraan, mikä todella erottaa meidät muusta maailmasta (1. Pietarin kirje 2:17). 3) Me rakastamme Jehovaa myös sen vuoksi, mitä hän vielä tekee hyväksemme. Hänen rakkautensa takia meillä on ”luja ote todelliseen elämään” – tulevaisuudessa saatavaan ikuiseen elämään (1. Timoteukselle 6:12, 19). Kun ajattelemme sitä, miten Jehova on osoittanut rakkautta meitä kohtaan, sydämemme saa meidät varmasti kertomaan innokkaasti toisille hänestä ja hänen kallisarvoisista tarkoituksistaan. Meille ei tarvitse sanoa mitä tai miten paljon meidän tulee tehdä sananpalveluksessa. Sydämemme saa meidät tekemään voitavamme.
18, 19. Minkä esteen eräs sisar voitti voidakseen osallistua sananpalvelukseen?
18 Jumalisen antaumuksen innoittama sydän saa meidät puhumaan haastavissakin oloissa (vrt. Jeremia 20:9). Se käy ilmi siitä, mitä tapahtui Stellalle, äärimmäisen ujolle kristitylle naiselle. Ryhtyessään tutkimaan Raamattua hän ajatteli aluksi: ”En voi koskaan lähteä kulkemaan talosta taloon.” Hän selittää: ”Olen aina ollut hyvin hiljainen. En pystynyt koskaan aloittamaan keskustelua toisten kanssa.” Kun hän jatkoi tutkimista, hänen rakkautensa Jehovaa kohtaan kasvoi ja hänessä syttyi palava halu puhua Jehovasta toisille. ”Muistan sanoneeni Raamatun opettajalleni: ’Haluan kovasti puhua, mutta en pysty siihen, ja se todella vaivaa minua.’ En koskaan unohda, mitä hän vastasi minulle: ’Stella, ole kiitollinen siitä, että haluat puhua.’”
19 Ennen pitkää Stella todisti naapurilleen. Sitten hän otti omasta mielestään valtavalta tuntuneen askeleen – hän osallistui ensi kertaa talosta-taloon-palvelukseen (Apostolien teot 20:20, 21). Hän muistelee: ”Esitykseni oli kirjoitettu sanasta sanaan. Pelkäsin kuitenkin niin, että vaikka muistilappu oli edessäni, en hermostuksissani pystynyt katsomaan siihen.” Nykyään, yli 35 vuotta myöhemmin, Stella on yhä luonteeltaan hyvin ujo. Hän pitää kuitenkin paljon kenttäpalveluksesta ja osallistuu siihen jatkuvasti merkittävässä määrin.
20. Mikä esimerkki osoittaa, ettei vaino eikä vankeuskaan voi sulkea Jehovan antaumuksellisten todistajien suuta?
20 Vaino tai vankeuskaan eivät voi sulkea Jehovan antaumuksellisten todistajien suuta. Ajattele saksalaisten Ernst ja Hildegard Seligerin esimerkkiä. He viettivät uskonsa vuoksi yhteensä yli 40 vuotta natsien keskitysleireissä ja kommunistien vankiloissa. Vankilassakin he todistivat hellittämättömästi toisille vangeille. Hildegard muisteli: ”Vankilaviranomaiset luokittelivat minut erittäin vaaralliseksi, koska, kuten eräs naisvartija sanoi, puhuin Raamatusta kaiken päivää. Niinpä minut pantiin kellarissa olevaan selliin.” Kun veli ja sisar Seliger lopulta vapautettiin, he omistivat koko aikansa kristilliseen palvelukseen. Molemmat palvelivat uskollisesti kuolemaansa saakka, veli Seliger vuoteen 1985 ja hänen vaimonsa vuoteen 1992 saakka.
21. Mitä meidän täytyy tehdä lisätäksemme kestävyyteemme jumalista antaumusta?
21 Kun tutkimme ahkerasti Jumalan sanaa ja käytämme aikaa oppimiemme asioiden arvostavaan mietiskelyyn, kasvamme Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen täsmällisessä tuntemuksessa. Tämä johtaa vuorostaan siihen, että saamme enemmän tuota kallisarvoista ominaisuutta – jumalista antaumusta. Ilman jumalista antaumusta emme voi mitenkään kestää niitä monenlaisia koettelemuksia, joita kristittyinä kohtaamme. Noudattakaamme siksi apostoli Pietarin neuvoa ja lisätkäämme uskoomme kestävyyttä ja kestävyyteemme jumalista antaumusta (2. Pietarin kirje 1:5, 6).
[Alaviitteet]
a William Barclay mainitsee sanasta eu·seʹbei·a: ”Sanan [kanta]osa seb merkitsee syvää kunnioitusta tai palvontaa. Kreikan kielen sana eu merkitsee hyvin; eusebeia on siksi palvomista, kunnioittamista hyvin ja oikein.” (New Testament Words.)
b Katso Vartiotornin 15.8.1993 sivuilta 12–17 aineistoa siitä, miten voimme tutkimisen avulla syventää Jumalan sanan tuntemustamme.
c Katso Vartiotornin 1.6.1987 sivuilta 15–20 yksityiskohtaista aineistoa siitä, miten harjoittaa jumalista antaumusta iäkkäitä vanhempiaan kohtaan.
Mitä vastaat?
◻ Mitä on jumalinen antaumus?
◻ Mitä yhteyttä on kestävyydellä ja jumalisella antaumuksella?
◻ Mikä on jumalisen antaumuksen hankkimisen avain?
◻ Miten kristitty voi harjoittaa jumalista antaumusta kotona?
◻ Minkä täytyy olla ensisijainen syy siihen, mitä teemme sananpalveluksessa?
[Kuva s. 18]
Natsien keskitysleiriin Ravensbrückiin suljetut Jehovan todistajat ilmaisivat kestävyyttä ja jumalista antaumusta