Viestintä perheen piirissä ja seurakunnassa
”Olkoon puheenne aina miellyttävää, suolalla höystettyä.” – KOLOSSALAISILLE 4:6.
1. Mitä Aadam sanoi, kun Jumala esitteli Eevan hänelle?
”EI YKSIKÄÄN ihminen ole saari – –; jokainen ihminen on osa mannerta.” Näin kirjoitti muuan tarkkaavainen ja oppinut mies satoja vuosia sitten. Näin sanoessaan hän vain vahvisti sen, mitä Luoja sanoi Aadamista: ”Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä.” Aadamilla oli puheen ja kielen lahja, sillä hän oli antanut kaikille eläimille nimet. Mutta Aadamilla ei ollut ketään muuta ihmisluomusta, jonka kanssa hän olisi voinut viestiä. Ei ihme, että kun Jumala esitteli kauniin Eevan hänelle vaimoksi, hän huudahti: ”Tämä on vihdoinkin luu minun luistani ja liha minun lihastani.” (UM) Kun siis ensimmäinen ihmisperhe sai alkunsa, Aadam alkoi viestiä toisen ihmisen kanssa. – 1. Mooseksen kirja 2:18, 23.
2. Mitä vahinkoa voi aiheutua hallitsemattomasta televisionkatselusta?
2 Perhepiiri on viestinnän kannalta ihanteellinen paikka. Jo perhe-elämän onnistuminenkin riippuu siitä. Mutta viestintään tarvitaan aikaa ja ponnisteluja. Pahimpia ajan varastajia on nykyään televisio. Se voi aiheuttaa vahinkoa ainakin kahdella tavalla. Toisaalta se voi olla niin houkutteleva, että perheenjäsenistä tulee sen orjia, jolloin viestintä jää hyvin vähiin. Toisaalta televisio voi toimia pakotienä, kun syntyy väärinymmärryksiä tai kun tunteita on loukattu. Sen sijaan että jotkut aviopuolisot selvittäisivät ongelmansa, he mieluummin lakkaavat puhumasta ja katselevat televisiota. Televisiovastaanotin voi niin ollen edistää viestinnän laiminlyömistä, jonka sanotaan olevan pahin avioliiton pilaaja. Ne, joiden on vaikea pitää televisionkatselunsa toisarvoisessa asemassa, voivat hyvinkin harkita kokonaan siitä luopumista. – Matteus 5:29; 18:9.
3. Miten jotkut ovat hyötyneet televisionkatselunsa rajoittamisesta?
3 Olemme saaneet innostuneita lausuntoja niistä siunauksista, joihin television katselun tuntuva vähentäminen tai jopa kokonaan sen katselusta luopuminen ovat tuottaneet. Eräs perhe kirjoitti: ”Me puhumme toisillemme enemmän – –, tutkimme enemmän Raamattua – –. Me pelaamme yhdessä pelejä – –. Kenttäpalveluksemme on lisääntynyt kaikissa piirteissään.” Toinen perhe, joka hankkiutui eroon televisiostaan, totesi: ”Sen lisäksi, että säästämme rahaa [heillä oli ollut liittymä kaapelitelevisioon], olemme perheenä tulleet toisiamme lähemmäksi ja keksineet paljon muuta arvokasta käyttöä ajallemme. Emme ole koskaan ikävystyneitä.”
Katsominen, puhuminen ja kuunteleminen
4. Miten aviopuolisot voivat viestiä arvostuksestaan toisiaan kohtaan?
4 Perheessä on erilaisia viestinnän muotoja. Jotkin eivät ole sanallisia. Se, että kaksi ihmistä vain katsoo toisiaan, on yksi viestinnän muoto. Yhdessä oleminen voi viestittää sen, että he välittävät toisistaan. Aviopuolisoiden tulisi välttää olemasta pitkään poissa toistensa luota, ellei siihen ole välttämätöntä syytä. Aviopuolisot voivat edistää toistensa onnellisuutta iloitsemalla siitä läheisestä yhteydestä, joka heillä on aviositeessä. Kohtelemalla toisiaan niin julkisesti kuin yksityiselämässäänkin hellästi ja kuitenkin kunnioittavasti, ilmaisemalla sopivaa arvokkuutta pukeutumisessa ja tavoissaan he voivat sanoitta viestiä syvää arvostusta toisiaan kohtaan. Viisas kuningas Salomo ilmaisi sen seuraavin sanoin: ”Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.” – Sananlaskut 5:18.
5, 6. Miksi aviomiesten tulisi muistaa sen tärkeys, että he kommunikoivat vaimonsa kanssa?
5 Viestintä vaatii myös keskustelua, vuoropuhelua – puhumista toistensa kanssa, ei vain toinen toiselleen. Vaikka jotkut naiset osaavatkin ilmaista tunteensa paremmin kuin miehet, se ei ole mikään syy aviomiehille jäädä ”äänettömiksi yhtiömiehiksi”. Kristittyjen aviomiesten tulisi muistaa, että viestinnän puute on suuri ongelma monissa avioliitoissa, ja siksi heidän tulisi ponnistella kovasti pitääkseen viestintäyhteydet avoimina. He pitävätkin ne avoimina, jos he yhdessä vaimonsa kanssa noudattavat niitä erinomaisia neuvoja, jotka apostoli Paavali antaa Efesolaiskirjeen 5:25–33:ssa. Rakastaakseen vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan aviomiehen täytyy olla kiinnostunut vaimon hyvinvoinnista ja onnellisuudesta, ei vain omastaan. Siinä tarvitaan välttämättä viestintää.
6 Aviomiehen ei tulisi omaksua sellaista asennetta, että hänen vaimonsa pitäisi olettaa tai arvata, että aviomies arvostaa häntä. Vaimo tarvitsee sitä, että aviomies vakuuttaa hänelle rakkauttaan. Aviomies voi osoittaa arvostuksensa monin tavoin – hellyydenosoituksin ja odottamattomin lahjoin sekä pitämällä vaimon täysin ajan tasalla tätä mahdollisesti koskevien asioiden suhteen. Aviomiehen tulee myös ilmaista arvostavansa vaimonsa ponnisteluja, onpa kysymys vaimon henkilökohtaisesta kaunistautumisesta, hänen ahkerasta työstään perheen hyväksi tai hänen hengellisten toimien kokosydämisestä tukemisestaan. Lisäksi noudattaakseen apostoli Pietarin 1. kirjeen 3:7:ssä olevaa neuvoa ’asua vaimonsa kanssa tiedon mukaan’ aviomiehen täytyy tuntea empatiaa. Hänen tulee osoittaa sitä vaihtamalla vaimonsa kanssa ajatuksia kaikista molempia koskevista asioista ja antaa hänelle kunnia heikompana astiana. – Sananlaskut 31:28, 29.
7. Mikä velvollisuus vaimolla on kommunikoida miehensä kanssa?
7 Samoin jotta vaimo voisi noudattaa Efesolaiskirjeen 5:22–24:ssä olevaa neuvoa alamaisuudesta, hänen tulee olla kiinnostunut pitämään avoimina viestintäkanavat aviomieheensä. Hänen tulee suoda miehelleen ”syvä kunnioitus” sekä puheellaan että käytöksellään. Hänen ei tulisi koskaan toimia riippumattomasti tai jättää miehensä toiveet huomioon ottamatta. (Efesolaisille 5:33) ”Luottamuksellisen puheen” tulisi kaikkina aikoina kuulua hänen ja hänen miehensä väliseen kanssakäymiseen. – Vrt. Sananlaskut 15:22, UM.
8. Mitä vaimojen täytyy olla halukkaita tekemään pitääkseen viestintäkanavat avoimina?
8 Vaimon ei tulisi myöskään ottaa hiljaa kärsijän roolia ilmaistakseen itsesääliä. Jos syntyy väärinymmärrys, hänen tulisi etsiä sopiva aika asian ottamiseksi esille. Ota oppia kuningatar Esteristä. Hänen piti kiinnittää miehensä huomio asiaan, jossa oli kysymys elämästä ja kuolemasta. Se, että hän toimi ripeästi viisautta ja tahdikkuutta osoittaen merkitsi pelastusta juutalaisille. Me olemme sekä aviopuolisollemme että itsellemme velkaa sen, että tuomme asian julki, jos meitä on loukattu tai loukataan. Tahdikkuus ja jumalinen huumorintaju voivat helpottaa viestintää. – Ester 4:15–5:8.
9. Mikä asema kuuntelemisella on viestinnässä?
9 Puheen käyttämiseen viestintäkanavien pitämiseen avoimina liittyy jokaisen velvollisuus kuunnella, mitä toisella on sanottavana – ja yrittää panna merkille, mitä on jätetty sanomatta. Se vaatii huomion kiinnittämistä siihen, joka puhuu. Sen lisäksi että on tarpeellista huomata esiin tulevat ajatukset, täytyy kiinnittää huomiota myös esiin tuleviin tunteisiin, siihen tapaan, jolla asiat sanotaan. Usein aviomies epäonnistuu tässä. Vaimot saattavat kärsiä siitä, että aviomiehet eivät kuuntele. Ja vaimojen on puolestaan tarpeellista kuunnella huolellisesti, jotteivät he tekisi hätäisiä johtopäätöksiä. ”Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää.” – Sananlaskut 1:5.
Vanhempien ja lasten välinen viestintä
10. Mitä vanhempien täytyy olla halukkaita tekemään voidakseen säilyttää hyvät viestintäyhteydet lapsiinsa?
10 On myös tilanne, jossa vanhempien ja heidän lastensa välinen viestintä on vaikeaa. ’Poikasen totuttaminen tiensä suuntaan’ vaatii viestintäkanavien luomista. Sen tekeminen auttaa varmistamaan, että ”hän ei vanhanakaan siitä poikkea”. (Sananlaskut 22:6) Se, että jotkut vanhemmat menettävät lapsensa maailmaan, johtuu joskus nuoruudessa kehittyneestä viestintäkuilusta. Vanhempien velvollisuutta olla jatkuvasti kanssakäymisissä lastensa kanssa korostetaan 5. Mooseksen kirjan 6:6, 7:ssä: ”Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi. Ja teroita niitä lastesi mieleen ja puhu niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.” Vanhempien täytyy tosiaan viettää aikaa lastensa kanssa. Heidän täytyy olla halukkaita tekemään uhrauksia lastensa vuoksi.
11. Mitä asioita vanhempien tulisi kertoa lapsilleen?
11 Vanhemmat, kertokaa lapsillenne, että Jehova rakastaa heitä ja että tekin rakastatte heitä. (Sananlaskut 4:1–4) Antakaa heidän nähdä, että olette halukkaita uhraamaan mukavuuksia ja nautintoja heidän henkisen, tunneperäisen, ruumiillisen ja hengellisen kasvunsa vuoksi. Tärkeää tässä on empatia, vanhempien kyky nähdä asioita lastensa silmin. Ilmaisemalla epäitsekästä rakkautta te vanhemmat voitte luoda lapsiinne voimakkaan ykseyden siteen ja kannustaa heitä uskoutumaan teille sen sijaan että he tekisivät ikätovereistaan uskottujaan. – Kolossalaisille 3:14.
12. Miksi nuorten tulisi puhua vapaasti asioista vanhempiensa kanssa?
12 Toisaalta teillä, nuoret, on velvollisuus puhua asioista vanhempienne kanssa. Sen arvostaminen, mitä he ovat tehneet hyväksenne, auttaa teitä ottamaan heidät uskotuiksenne. Te tarvitsette heidän apuaan ja tukeaan, ja heidän on helpompi antaa sitä, jos te puhutte vapaasti heidän kanssaan. Miksi ottaisitte ikätovereitanne ensisijaisiksi neuvojiksenne? He ovat todennäköisesti tehneet hyväksenne hyvin vähän verrattuna vanhempiinne. Heillä ei ole enempää elämänkokemusta kuin teilläkään, ja jos he eivät kuulu seurakuntaan, he eivät ole todellisuudessa kiinnostuneita pysyvästä hyvinvoinnistanne.
Viestintä seurakunnan piirissä
13, 14. Mitkä Raamatun periaatteet liittyvät kristittyjen väliseen viestintään?
13 Yksi haaste on pitää viestintäkanavat avoimina seurakunnassa oleviin veljiisi. Meitä kehotetaan vakavasti olemaan ”jättämättä yhteen kokoontumistamme”. Mitä tarkoitusta varten me kokoonnumme? ”Kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin.” Tämä vaatii viestintää. (Heprealaisille 10:24, 25) Jos joku pahoittaa mielesi, niin se ei ole missään tapauksessa syy jäädä pois kokouksista. Pidä viestintäkanavat avoimina noudattamalla sen neuvon periaatetta, jonka Jeesus antoi meille ja joka on merkitty muistiin Matteuksen 18:15–17:ään. Puhu sen kanssa, jonka tunnet aiheuttavan sinulle pahaa mieltä.
14 Kun sinulla on vaikeuksia jonkun veljesi kanssa, noudata Raamatun neuvoja, esimerkiksi sitä, joka esitetään Kolossalaiskirjeen 3:13:ssa: ”Kestäkää jatkuvasti toisianne ja antakaa jatkuvasti toisillenne auliisti anteeksi, jos jollakulla on valituksen syytä toista vastaan. Niin kuin Jehova on antanut teille auliisti anteeksi, niin antakaa tekin.” Se edellyttää pikemminkin viestintää kuin kieltäytymistä puhumasta jollekulle. Ja jos huomaat, että joku vaikuttaa viileältä sinua kohtaan, niin noudata Matteuksen 5:23, 24:ssä olevaa neuvoa. Mene puhumaan ja yritä tehdä rauha veljesi kanssa. Tämä vaatii sinulta rakkautta ja nöyryyttä, mutta olet itsellesi ja veljellesi velkaa sen, että noudatat Jeesuksen neuvoa.
Neuvot ja rohkaisu
15. Miksi kristityn ei tulisi laiminlyödä neuvojen antamista silloin, kun hänellä on edellytyksiä siihen?
15 Viestintävelvollisuus sisältyy myös sen Paavalin neuvon noudattamiseen, joka esitetään Galatalaiskirjeen 6:1:ssä: ”Veljet, vaikka joku ihminen ottaakin jonkin harha-askeleen, ennen kuin hän on tietoinen siitä, niin yrittäkää te, joilla on hengellisiä edellytyksiä, palauttaa kohdalleen sellainen ihminen lempeyden hengessä, samalla kun pidät silmällä itseäsi, ettei sinuakin kiusattaisi.” Vaatimattomuuden tulisi saada meidät suhtautumaan myönteisesti, kun joku kiinnittää huomiomme seikkaan, jossa teimme virheen puheessamme tai käytöksessämme. Todellisuudessa meillä kaikilla tulisi olla asenne, jota psalmista Daavid osoitti kirjoittaessaan: ”Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö.” (Psalmi 141:5) Varsinkin vanhinten tulisi olla huomattavia nöyryyden esimerkkejä. Heidän ei tulisi itsepintaisesti pitää kiinni omasta näkemyksestään, vaan olla valmiita tekemään korjauksia ja muistaa, että ”ystävän lyönnit ovat luotettavat”. – Sananlaskut 27:6.
16. Millainen viestintä nuorten puhujien tulisi ottaa tervetulleena vastaan?
16 Nuoret osoittavat viisautta ja vaatimattomuutta etsiessään neuvoja ja ohjausta kypsiltä kristityiltä, joilla on todennäköisesti jotakin rakentavaa tarjottavana. Vanhimmatkin voivat hyötyä tällä tavoin. Esimerkiksi muuan vanhin sanoi puheessaan, että Ilmestyksen 7:16, 17:ssä mainitut siunaukset, se että ei enää nähtäisi nälkää eikä janoa, olisivat asioita, joita muut lampaat voisivat odottaa uudessa maailmassa. Tämän raamatunkohdan on kuitenkin osoitettu soveltuvan ensisijaisesti nykyaikaan. (Ks. Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä!, s. 126–128.) Kuulijoiden joukossa olevasta vanhimmasta tuntui, että hänen pitäisi mainita asiasta, mutta ennen kuin hänellä oli tilaisuutta siihen, puhuja itse soitti hänelle ja pyysi ehdotuksia, miten hän voisi parantaa puhettaan. Tehkäämme tosiaan tilanne helpommaksi niille, jotka tahtoisivat auttaa meitä, kertomalla halustamme saada neuvoja. Älkäämme olko yliherkkiä tai liian helposti loukkaantuvia.
17. Miten viestintä voi rakentaa veljiämme?
17 Kuningas Salomo esitti periaatteen, joka voidaan hyvin soveltaa aiheeseemme. Hän sanoi: ”Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit.” (Sananlaskut 3:27) Veljemme tarvitsevat meidän rakkauttamme. Paavali sanoi: ”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne, sillä se, joka rakastaa lähimmäistään, on täyttänyt lain.” (Roomalaisille 13:8) Esitä siis anteliaasti rohkaisun sanoja. Pitääkö joku nuori avustava palvelija ensimmäisen esitelmänsä? Kiitä häntä. Onko sisar nähnyt paljon vaivaa ja onnistunut erittäin hyvin teokraattisen palveluskoulun puhetehtävässään? Kerro hänelle, miten paljon nautit hänen vaivannäkönsä ansiosta. Ylipäätään veljemme ja sisaremme yrittävät tehdä parhaansa, ja rakkaudellinen arvostuksen ilmaiseminen kannustaa heitä.
18. Mitä olisi huomaavaista tehdä, kun ilmenee liiallista itseluottamusta?
18 Toisaalta jollakulla nuorella puhujalla voi olla paljon kykyjä, mutta hän voi nuoruutensa vuoksi uhkua liiaksikin itseluottamusta. Millaista viestintää silloin tarvittaisiin? Eikö olisikin huomaavaista, jos joku kypsä vanhin kiittäisi häntä joistakin hänen esityksensä hyvistä puolista, mutta samalla hienovaraisesti ehdottaisi tapoja, joilla hän voisi tulevaisuudessa kehittää vaatimattomuutta? Sellainen viestintä osoittaisi veljellistä rakkautta ja auttaisi nuorempaa pääsemään irti huonoista asenteista ajoissa, ennen kuin ne juurtuvat häneen.
19. Miksi vanhinten ja perheenpäiden tulisi olla viestijöitä?
19 Vanhimmat viestivät toisilleen ja seurakunnalle asioista, jotka ovat hyödyllisiä, mutta samalla he tietysti välttävät paljastamasta luottamuksellisia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi oikeuskomitean käsittelemiin ongelmiin. Liiallinen salamyhkäisyys johtaa kuitenkin epäluottamukseen ja aiheuttaa masennusta ja voi vahingoittaa seurakunnassa – tai perheessä – vallitsevaa lämmintä henkeä. Jokainen nauttii esimerkiksi rakentavien uutisten kuulemisesta. Samoin kuin apostoli Paavali halusi antaa hengellisiä lahjoja, niin vanhintenkin tulisi olla innokkaita jakamaan toisille rakentavaa tietoa. – Sananlaskut 15:30; 25:25; Roomalaisille 1:11, 12.
20. Mitä viestinnän piirrettä seuraava kirjoitus käsittelee?
20 Viestintä on tosiaan erittäin tärkeää sekä kristillisessä seurakunnassa että kristityssä perheessä. Se on lisäksi ehdottoman välttämätöntä vielä yhdellä alueella. Millä? Kristillisessä palveluksessa. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelemme tapoja, joilla voimme parantaa viestintätaitojamme tässä hyvin tärkeässä toiminnassa.
Miten vastaisit?
◻ Miten voidaan voittaa este, joka usein häiritsee perheen viestintää?
◻ Miten aviomiehet ja vaimot voivat ottaa viestintää koskevan haasteen vastaan?
◻ Miten vanhemmat ja lapset voivat välttää sukupolvien välisen kuilun?
◻ Miten viestintä seurakunnissa ja perheissä voi osoittautua rakentavaksi?
[Kuva s. 23]
Hyvä viestintä edistää perheen hyvinvointia ja onnellisuutta