Maailma ei ollut heidän arvoisensa
”Heitä kivitettiin, heitä koeteltiin, – – eikä maailma ollut heidän arvoisensa.” – HEPREALAISILLE 11:37, 38.
1, 2. Millaisissa olosuhteissa entisaikojen Jehovan todistajat säilyttivät nuhteettomuuden, ja miten heidän tekonsa vaikuttavat nykyisiin Jumalan palvelijoihin?
ENTISAIKOJEN Jehovan todistajat säilyttivät nuhteettomuuden Jumalaa kohtaan huolimatta niistä monista koetuksista, joita epävanhurskas ihmisyhteiskunta heille aiheutti. Esimerkiksi Jumalan palvelijoita kivitettiin ja murhattiin miekalla. He kärsivät huonoa kohtelua ja ahdistusta. Siitä huolimatta he eivät horjuneet uskossa. Varmastikaan siis, kuten apostoli Paavali sanoi, ’maailma ei ollut heidän arvoisensa’. – Heprealaisille 11:37, 38.
2 Ennen vedenpaisumusta eläneiden jumalisten ihmisten, patriarkkojen ja Mooseksen uskoaherättävät teot kannustavat nykypäivän Jehovan todistajia palvelemaan Jumalaa uskossa. Mutta mitä on sanottava muista, jotka mainitaan Heprealaiskirjeen 11. ja 12. luvussa? Miten voimme hyötyä heidän uskonsa eri puolien tarkastelemisesta?
Tuomarien, kuninkaiden ja profeettojen usko
3. Miten Jerikoon ja Raahabiin liittyvät tapaukset osoittavat, että usko täytyy todistaa teoilla?
3 Usko ei ole pelkkä tunne; se täytyy todistaa teoilla. (Lue Heprealaiskirjeen 11:30, 31.) Mooseksen kuoleman jälkeen usko toi israelilaisille Kanaanissa voiton toisensa jälkeen, mutta se vaati heiltä ponnistelua. Esimerkiksi Joosuan ja muiden uskon vaikutuksesta ”kaatuivat Jerikon muurit maahan, kun niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää”. Mutta ”uskon vaikutuksesta ei portto Raahab tuhoutunut niiden [Jerikon uskottomien asukkaiden] kanssa, jotka menettelivät tottelemattomasti”. Miksi ei? ”Koska hän otti [israelilaiset] vakoojat rauhaisasti vastaan” ja osoitti uskonsa kätkemällä heidät kanaanilaisilta. Raahabin uskolla oli vankka perusta, sillä hän oli kuullut, miten Jehova ”kuivasi Kaislameren vedet” israelilaisten tieltä ja antoi heille voiton amorilaisten kuninkaista Siihonista ja Oogista. Raahab teki asianmukaisia korjauksia moraalissaan, ja häntä siunattiin hänen toimeliaan uskonsa vuoksi niin, että hänet ja hänen perhekuntansa varjeltiin Jerikon tuhoutuessa ja että hänestä tuli yksi Jeesuksen Kristuksen esiäideistä. – Joosua 2:1–11; 6:20–23; Matteus 1:1, 5; Jaakob 2:24–26.
4. Mitä Gideonin ja Baarakin kokemukset korostavat uskon osoittamisesta vaaran uhatessa?
4 Uskoa osoitetaan luottamalla täysin Jehovaan vaaran uhatessa. (Lue Heprealaiskirjeen 11:32.) Paavali myönsi, että häneltä loppuisi aika, jos hän kertoisi edelleen ”Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista sekä Samuelista ja toisista profeetoista”, joiden urotyöt antoivat yltäkylläisen todisteen uskosta ja luottamuksesta Jumalaan vaarallisissa tilanteissa. Niinpä uskon vaikutuksesta ja vain 300 miehen joukolla tuomari Gideon Jumalan voimalla murskasi sortavien midianilaisten sotilasmahdin. (Tuomarien kirja 7:1–25) Naisprofeetta Deboran kannustamina tuomari Baarak ja 10 000 huonosti varustettua jalkamiestä käsittävä sotajoukko voittivat kuningas Jaabinin paljon suuremmat joukot, joilla oli Siiseran johdon alaisuudessa 900 panssaroidut sotavaunut. – Tuomarien kirja 4:1–5:31.
5. Millä tavoin Simson ja Jefta osoittivat uskoa, joka todisti heidän luottavan täysin Jehovaan?
5 Yksi uskon esimerkki Israelin tuomarien päiviltä oli Simson, filistealaisten voimakas vihollinen. On totta, että hänestä tuli lopulta heidän sokaistu vankinsa. Mutta Simson surmasi monia heistä kaataessaan sen talon pilarit, jossa he esittivät suurta uhria väärälle jumalalleen Daagonille. Simson kyllä kuoli noiden filistealaisten kanssa, mutta ei epätoivoisessa itsemurhassa. Hän luotti uskossa Jehovaan ja rukoili häneltä tarvittavaa voimaa tuottaakseen koston Jumalan ja Hänen kansansa vihollisille. (Tuomarien kirja 16:18–30) Jefta, jolle Jehova antoi voiton ammonilaisista, osoitti myös uskoa, joka todisti hänen luottavan täysin Jehovaan. Vain tuollaisen uskon avulla hän saattoi täyttää Jumalalle antamansa lupauksen omistaa tyttärensä Jehovan palvelukseen ainaisena neitsyenä. – Tuomarien kirja 11:29–40.
6. Miten Daavid osoitti uskonsa?
6 Huomattavaa uskoa osoitti myös Daavid. Hän oli vasta nuorukainen taistellessaan filistealaisjättiläistä, Goljatia, vastaan. ”Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään voimalla”, sanoi Daavid, ”mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimeen.” Daavid tosiaan luotti Jumalaan, hän surmasi tuon jättiläismäisen filistealaisen ja hänestä tuli urhea sotilas-kuningas, joka taisteli Jumalan kansan etujen puolesta. Ja uskonsa vuoksi Daavid oli Jehovan sydämen mukainen mies. (1. Samuelin kirja 17:4, 45–51; Apostolien teot 13:22) Myös Samuel ja muut profeetat osoittivat läpi elämänsä suurta uskoa ja täydellistä luottamusta Jumalaan. (1. Samuelin kirja 1:19–28; 7:15–17) Miten erinomaisia esimerkkejä he ovatkaan nykyisille Jehovan palvelijoille, niin nuorille kuin vanhoillekin!
7. a) Ketkä ”uskon avulla kukistivat valtakuntia taistelussa”? b) Ketkä ”toteuttivat vanhurskautta” uskon avulla?
7 Uskon vaikutuksesta me voimme kohdata menestyksellisesti jokaisen nuhteettomuuden koetuksen ja tehdä mitä tahansa, mikä on sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. (Lue Heprealaiskirjeen 11:33, 34.) Mainitessaan muita uskon tekoja Paavalilla oli ilmeisesti mielessään heprealaisia tuomareita, kuninkaita ja profeettoja, sillä hän oli juuri edellä luetellut noita miehiä. ”Uskon avulla” sellaiset tuomarit kuin Gideon ja Jefta ”kukistivat valtakuntia taistelussa”. Näin teki kuningas Daavid, joka voitti filistealaiset, mooabilaiset, aramilaiset, edomilaiset ja muita. (2. Samuelin kirja 8:1–14) Uskon avulla oikeamieliset tuomarit myös ”toteuttivat vanhurskautta”, ja Samuelin ja muiden profeettojen vanhurskaat neuvot saivat ainakin jotkut välttämään väärintekoa tai luopumaan siitä. – 1. Samuelin kirja 12:20–25; Jesaja 1:10–20.
8. Minkä lupauksen Daavid sai, ja mihin se johti?
8 Daavid oli yksi, joka uskon avulla ’sai lupauksia’. Jehova lupasi hänelle: ”Sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva.” (2. Samuelin kirja 7:11–16) Ja Jumala piti tuon lupauksen perustamalla messiaanisen Valtakunnan vuonna 1914. – Jesaja 9:5, 6; Daniel 7:13, 14.
9. Millaisissa olosuhteissa ’tukittiin uskon avulla leijonien suut’?
9 Profeetta Daniel kesti menestyksellisesti nuhteettomuuden koetuksen, kun hän jatkoi Jumalan rukoilemista päivittäisen tapansa mukaan kuninkaallisesta kiellosta huolimatta. Nuhteettomuuden säilyttäjän uskolla Daniel siis ’tukki leijonien suut’ siten, että Jehova varjeli hänet elossa leijonien luolassa, johon hänet heitettiin. – Daniel 6:4–23.
10. Ketkä ”ehkäisivät tulen voiman” uskon avulla, ja mitä samanlainen usko auttaa meitä tekemään?
10 Danielin nuhteettomuutensa säilyttäneet heprealaiset toverit Sadrak, Meesak ja Abednego itse asiassa ”ehkäisivät tulen voiman”. Kun heitä uhattiin kuolemalla ylikuumennetussa pätsissä, he sanoivat kuningas Nebukadnessarille, että pelastaisipa heidän Jumalansa heidät tai ei, he eivät palvelisi Babylonian kuninkaan jumalia eivätkä palvoisi hänen pystyttämäänsä kuvapatsasta. Jehova ei sammuttanut pätsin tulta, mutta hän varmisti sen, ettei se vahingoittanut noita kolmea heprealaista. (Daniel 3:1–30) Samanlainen usko auttaa meitä säilyttämään nuhteettomuuden Jumalaa kohtaan, mahdollisesti vihollisten käsistä tulevaan kuolemaan asti. – Ilmestys 2:10.
11. a) Ketkä ”pääsivät miekanterää pakoon” uskon avulla? b) Ketkä ”voimistuivat” uskon avulla? c) Ketkä ”tulivat urhoollisiksi sodassa” ja ”ajoivat pakoon ulkomaalaisten sotajoukot”?
11 Daavid pääsi kuningas Saulin miesten ”miekanterää pakoon”. (1. Samuelin kirja 19:9–17) Myös profeetat Elia ja Elisa säästyivät kuolemasta miekkaan. (1. Kuningasten kirja 19:1–3; 2. Kuningasten kirja 6:11–23) Mutta ketkä ’voimistuivat uskon avulla heikkouden tilasta’? Gideon piti itseään ja miehiään liian heikkoina pelastamaan Israelia midianilaisten käsistä. Mutta Jumala, joka antoi hänelle voiton – vain 300 miehen avulla – ’voimisti’ hänet! (Tuomarien kirja 6:14–16; 7:2–7, 22) Jehova ’voimisti’ Simsonin ”heikkouden tilasta”, kun hänen hiuksensa oli ajeltu, ja hän surmasi monia filistealaisia. (Tuomarien kirja 16:19–21, 28–30; vrt. Tuomarien kirja 15:13–19.) Paavali on voinut ajatella myös kuningas Hiskiaa, joka ’voimistettiin’ heikkouden tilasta sotilaallisesti ja jopa ruumiillisesti. (Jesaja 37:1–38:22) Niiden Jumalan palvelijoiden joukossa, jotka ”tulivat urhoollisiksi sodassa”, olivat tuomari Jefta ja kuningas Daavid. (Tuomarien kirja 11:32, 33; 2. Samuelin kirja 22:1, 2, 30–38) Ja niihin, jotka ”ajoivat pakoon ulkomaalaisten sotajoukot”, kuului tuomari Baarak. (Tuomarien kirja 4:14–16) Kaikkien näiden urotekojen pitäisi tehdä meidät vakuuttuneiksi siitä, että me voimme uskon vaikutuksesta kohdata menestyksellisesti jokaisen nuhteettomuutemme koetuksen ja tehdä mitä tahansa, mikä on sopusoinnussa Jehovan tahdon kanssa.
Muita esimerkillistä uskoa osoittaneita
12. a) Ketkä ”naiset saivat takaisin kuolleitaan ylösnousemuksen välityksellä”? b) Millä tavoin eräiden uskon miesten ylösnousemus tulee olemaan ”parempi”?
12 Uskoon sisältyy ylösnousemukseen uskominen, toivoon joka auttaa meitä säilyttämään nuhteettomuuden Jumalaa kohtaan. (Lue Heprealaiskirjeen 11:35.) Uskon vuoksi ”naiset saivat takaisin kuolleitaan ylösnousemuksen välityksellä”. Uskon vaikutuksesta ja Jumalan voimalla Elia herätti kuolleista erään lesken pojan Sarpatissa ja Elisa herätti eloon erään suunemilaisen naisen pojan. (1. Kuningasten kirja 17:17–24; 2. Kuningasten kirja 4:17–37) ”Mutta toisia miehiä kidutettiin [kirjaimellisesti: ”piestiin kepeillä”], koska he eivät ottaneet vastaan vapautusta millään lunnailla, jotta he saisivat paremman ylösnousemuksen”. Ilmeisesti nämä Raamatussa nimeltä mainitsemattomat Jehovan todistajat piestiin kuoliaiksi, koska he kieltäytyivät ottamasta vastaan vapautusta, joka olisi vaatinut heitä sovittelemaan uskossaan. Heidän ylösnousemuksensa tulee olemaan ”parempi”, koska silloin heidän ei tarvitse enää väistämättä kuolla uudelleen (kuten Elian ja Elisan kuolleista herättämien) ja koska se tapahtuu Valtakunnan hallitusvallan alaisuudessa, jonka johdossa on Jeesus Kristus, ”Iankaikkinen isä”. Hänen lunnaidensa avulla on mahdollista saada loputon elämä maan päällä. – Jesaja 9:5; Johannes 5:28, 29.
13. a) Ketkä kärsivät ”ivailuja ja ruoskintoja”? b) Ketkä kokivat ”kahleita ja vankiloita”?
13 Jos meillä on uskoa, me pystymme kestämään vainoa. (Lue Heprealaiskirjeen 11:36–38.) Kun meitä vainotaan, on hyödyllistä muistaa ylösnousemustoivo ja ymmärtää, että Jumala voi pitää meitä yllä, kuten hän piti yllä ”toisia [jotka] kokivat koettelemuksensa [eli uskon koetuksensa] ivailuissa ja ruoskinnoissa, vieläpä kahleissa ja vankiloissa”. Israelilaiset ”häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut”. (2. Aikakirja 36:15, 16) Uskon vaikutuksesta Miika, Elisa ja muut Jumalan palvelijat kestivät ”ivailuja”. (1. Kuningasten kirja 22:24; 2. Kuningasten kirja 2:23, 24; Psalmi 42:4) ”Ruoskinnat” tunnettiin Israelin kuninkaiden ja profeettojen päivinä, ja vastustajat ’löivät’ Jeremiaa, eivät ainoastaan läimäyttäneet häntä loukkaavasti. ”Kahleet ja vankilat” saattavat tuoda mieleemme hänen kokemuksensa samoin kuin profeetta Miikan ja profeetta Hananjan kokemukset. (Jeremia 20:1, 2; 37:15; 1. Kuningasten kirja 12:11; 22:26, 27; 2. Aikakirja 16:7, 10) Koska Jehovan nykyisillä todistajilla on samanlainen usko, he ovat voineet kestää vastaavia kärsimyksiä ”vanhurskauden vuoksi”. – 1. Pietari 3:14.
14. a) Kuka oli niiden joukossa, jotka ”kivitettiin”? b) Kuka kenties ”sahattiin kappaleiksi”?
14 ”Heitä kivitettiin”, sanoi Paavali. Yksi tällainen uskon mies oli Sakarja, pappi Joojadan poika. Jumalan hengen täyttämänä hän puhui Juudan luopioita vastaan. Mihin se johti? Kuningas Jooaan määräyksestä salaliittolaiset kivittivät hänet kuoliaaksi Jehovan huoneen esipihalla. (2. Aikakirja 24:20–22; Matteus 23:33–35) Paavali lisäsi: ”Heitä koeteltiin, heitä sahattiin kappaleiksi.” Hän on saattanut ajatella profeetta Miikaa yhtenä niistä, joita ”koeteltiin”, ja epävarman juutalaisen perinteen mukaan Jesaja sahattiin kahtia kuningas Manassen hallituskaudella. – 1. Kuningasten kirja 22:24–28.
15. Ketkä kärsivät ”huonoa kohtelua” ja ”vaeltelivat erämaissa”?
15 Toisia ”murhattiin miekalla”, kuten esimerkiksi Elian tovereita, jotka olivat hänen tavallaan Jumalan profeettoja ja jotka ’tapettiin miekalla’ jumalattoman kuningas Ahabin päivinä. (1. Kuningasten kirja 19:9, 10) Elia ja Elisa olivat niiden uskon miesten joukossa, jotka ”kulkivat ympäri lampaannahoissa, vuohennahoissa, samalla kun he olivat puutteessa, ahdistuksessa, huonon kohtelun alaisina”. (1. Kuningasten kirja 19:5–8, 19; 2. Kuningasten kirja 1:8; 2:13; vrt. Jeremia 38:6.) Niihin jotka ”vaeltelivat erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa” vainottuina, täytyy sisältyä Elian ja Elisan lisäksi myös ne sata profeettaa, jotka Obadja piilotti viisikymmentä kerrallaan luolaan ja joita hän elätti leivällä ja vedellä, kun epäjumalia palvonut kuningatar Iisebel alkoi ’hävittää Herran profeettoja’. (1. Kuningasten kirja 18:4, 13; 2. Kuningasten kirja 2: 13; 6:13, 30, 31) Millaisia nuhteettomuuden säilyttäjiä he olivatkaan! Ei ihme, että Paavali sanoi: ”Eikä maailma [epävanhurskas ihmisyhteiskunta] ollut heidän arvoisensa”!
16. a) Miksi Jehovan esikristilliset todistajat eivät ole vielä saaneet ”lupausta koskevaa täyttymystä”? b) Mihin esikristillisten aikojen Jehovan todistajien ’täydelliseksi tekemisen’ täytyy liittyä?
16 Usko antaa meille vakaumuksen, että Jumalan määräaikana kaikki häntä rakastavat saavat ”lupausta koskevan täyttymyksen”. (Lue Heprealaiskirjeen 11:39, 40.) Esikristilliset nuhteettomuuden säilyttäjät ”saivat todistuksen uskonsa välityksellä”, ja nyt se on kirjoitettu muistiin Raamattuun. He eivät kuitenkaan ole vielä saaneet Jumalan ”lupausta koskevaa täyttymystä”, maallista ylösnousemusta, joka suo odotteen ikuisesta elämästä Valtakunnan hallitusvallan alaisuudessa. Miksi eivät? ”Jotta heitä ei tehtäisi täydellisiksi ilman” Jeesuksen voideltuja seuraajia, joille ”Jumala näki ennalta – – jotakin parempaa” – kuolemattoman taivaallisen elämän ja edun hallita yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa. Ylösnousemuksensa välityksellä, joka alkoi vuonna 1914 tapahtuneen Valtakunnan perustamisen jälkeen, voidellut kristityt ’tehdään täydellisiksi’ taivaissa, ennen kuin esikristillisten aikojen Jehovan todistajat herätetään kuolleista maan päälle. (1. Korinttolaisille 15:50–57; Ilmestys 12:1–5) Noille varhaisille todistajille ’täydelliseksi tekemisen’ täytyy liittyä heidän maalliseen ylösnousemukseensa, siihen että heidät lopulta ”vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta” ja että he saavuttavat inhimillisen täydellisyyden Ylimmäisen Papin Jeesuksen Kristuksen ja hänen 144 000 taivaallisen alipappinsa palvelusten välityksellä hänen tuhatvuotishallituksensa aikana. – Roomalaisille 8:20, 21; Heprealaisille 7:26; Ilmestys 14:1; 20:4–6.
Katso uskomme Täydellistäjään
17, 18. a) Mitä meidän täytyy tehdä onnistuaksemme kilpajuoksussamme ikuisen elämän saavuttamiseksi? b) Miten Jeesus Kristus on ’uskomme Täydellistäjä’?
17 Kerrottuaan esikristillisten Jehovan todistajien toiminnasta Paavali kiinnitti huomion tärkeimpään uskon esimerkkiin. (Lue Heprealaiskirjeen 12:1–3.) Miten suuresti meitä rohkaiseekaan se, että ”ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia”! Se kannustaa meitä panemaan pois jokaisen painon, joka ehkäisisi hengellistä edistystämme. Se auttaa meitä karttamaan uskon menetyksen tai epäuskon syntiä ja juoksemaan kestävinä kristillistä kilpajuoksua ikuisen elämän saamiseksi. Saavuttaaksemme maalimme meidän täytyy kuitenkin tehdä jotakin muutakin. Mitä se on?
18 Onnistuaksemme kilpajuoksussamme ikuisen elämän saavuttamiseksi Jumalan uudessa järjestelmässä meidän täytyy ”katsoa kiinteästi uskomme Pääedustajaan [tai: Päämieheen] ja Täydellistäjään, Jeesukseen”. Aabrahamin ja muiden ennen Jeesuksen Kristuksen maallista palvelusta eläneiden nuhteettomuuden säilyttäjien usko oli epätäydellistä, vaillinaista siinä mielessä, että he eivät ymmärtäneet Messiasta koskevia profetioita, jotka eivät silloin olleet täyttyneet. (Vrt. 1. Pietari 1:10–12.) Mutta Jeesuksen syntymän, palveluksen, kuoleman ja ylösnousemuksen yhteydessä monet messiaaniset ennustukset täyttyivät. Näin usko ’saapui’ täydellistettynä Jeesuksen Kristuksen välityksellä. (Galatalaisille 3:24, 25) Lisäksi Jeesus oli taivaallisesta asemastaan käsin edelleen seuraajiensa uskon Täydellistäjä esimerkiksi vuodattamalla heihin pyhän hengen helluntaina vuonna 33 ja antamalla ilmestyksiä, jotka edistyvästi kehittivät heidän uskoaan. (Apostolien teot 2:32, 33; Roomalaisille 10:17; Ilmestys 1:1, 2; 22:16) Miten kiitollisia me olemmekaan tästä ”Uskollisesta Todistajasta”, tästä Jehovan todistajien ”Päämiehestä”! – Ilmestys 1:5; Matteus 23:10.
19. Miksi Jeesusta tulisi ’ajatella tarkoin’?
19 Koska uskottomien soimauksia ei ole helppoa kestää, Paavali kehotti: ”Ajatelkaa tosiaan tarkoin häntä [Jeesusta], joka on kestänyt sellaista vastustavaa puhetta, jota syntiset ovat esittäneet omia etujaan vastaan, jottette väsyisi ja nääntyisi sielussanne.” Jos tosiaan pidämme silmämme kohdistettuina tuohon ”Uskolliseen Todistajaan”, Jeesukseen Kristukseen, emme koskaan väsy Jumalan tahdon tekemiseen. – Johannes 4:34.
20. Mainitse joitakin seikkoja, joita olet oppinut uskosta tarkastellessasi Heprealaiskirjeen 11:1– 12:3:a.
20 Me opimme ’suuresta todistajien pilvestä’ paljon uskon eri puolista. Esimerkiksi Aabelin uskon kaltainen usko lisää arvostustamme Jeesuksen uhria kohtaan. Tosi usko tekee meistä rohkeita todistajia, aivan kuten Hanok puhui rohkeasti Jehovan sanomaa. Uskomme saa meidät Nooan tavoin noudattamaan tarkoin Jumalan ohjeita ja palvelemaan vanhurskauden saarnaajina. Aabrahamin usko juurruttaa mieleemme tarpeen totella Jumalaa ja luottaa Hänen lupauksiinsa, vaikka jotkin niistä eivät olekaan vielä toteutuneet. Mooseksen esimerkki osoittaa, että usko auttaa meitä pysymään tahrattomina tästä maailmasta ja pysymään uskollisesti Jehovan kansan puolella. Israelin tuomareiden, kuninkaiden ja profeettojen urotyöt todistavat, että usko Jumalaan voi pitää meitä yllä vainon ja koettelemusten keskellä. Ja miten kiitollisia olemmekaan siitä, että Jeesuksen Kristuksen paras esimerkki tekee uskostamme lujan ja järkkymättömän! Jatkakaamme siksi Jehovan todistajina kestävän uskon ilmaisemista pitäen Jeesusta Johtajanamme ja turvautuen Jumalamme voimaan.
Miten vastaat?
◻ Mitkä Jehovan esikristillisten todistajien teot osoittavat, että uskoa osoitetaan luottamalla täysin Jumalaan vaaran uhatessa?
◻ Miksi voidaan sanoa, että me voimme uskon vaikutuksesta kohdata menestyksellisesti jokaisen nuhteettomuutemme koetuksen?
◻ Mikä todistaa, että me voimme uskon avulla kestää vainoa?
◻ Miksi Jeesusta sanotaan ’uskomme Täydellistäjäksi’?
◻ Mainitse joitakin uskon monista puolista.
[Kuva s. 16, 17]
Daavid ilmaisi uskoa luottamalla täysin Jehovaan. Erinomainen esimerkki Jehovan kansalle nykyään!
[Kuva s. 18]
”Naiset saivat takaisin kuolleitaan ylösnousemuksen välityksellä.” Usko ylösnousemukseen auttaa meitä säilyttämään nuhteettomuuden Jehovaa kohtaan