Pelastus

Määritelmä: Varjelus tai vapautus vaarasta tai tuhosta. Vapautus voi tapahtua sortajien tai vainoojien käsistä. Jehova antaa kaikille tosi kristityille Poikansa välityksellä vapautuksen nykyisestä pahasta asiainjärjestelmästä ja pelastuksen synnin ja kuoleman orjuudesta. ”Viimeisinä päivinä” elävien Jehovan uskollisten palvelijoiden suurelle joukolle pelastus sisältää varjeltumisen suuren ahdistuksen läpi.

Pelastaako Jumala suuressa armossaan lopulta koko ihmiskunnan?

Osoittaako 2. Pietarin kirjeen 3:9, että tulee tapahtumaan yleinen pelastus? Siinä sanotaan: ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu [”ei halua kenenkään tuhoutuvan”, KR-92; ”hän ei toivo kenenkään joutuvan perikatoon”, UTN], vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (KR-38.) Jumala haluaa armollisesti, että kaikki Aadamin jälkeläiset katuvat, ja hän on huolehtinut jalomielisesti kaikkien niiden ihmisten syntien anteeksiannosta, jotka katuvat. Hän ei kuitenkaan pakota ketään ottamaan vastaan tätä järjestelyä (vrt. 5. Moos. 30:15–20). Monet hylkäävät sen. He ovat kuin hukkuva mies, joka työntää luotaan pelastusrenkaan, kun joku, joka haluaa auttaa, heittää sen hänelle. Tulisi kuitenkin huomata, ettei katumisen vaihtoehto ole ikuisuus helvetin tulessa. Kuten 2. Pietarin kirjeen 3:9 osoittaa, ne jotka eivät kadu, ’hukkuvat’ eli ’tuhoutuvat’. Jae 7 sanoo myös, että siellä ”tuhoutuvat kaikki ihmiset, jotka eivät ole totelleet Jumalaa” (EU; vrt. myös KR-92). Tässä ei esitetä mitään ajatusta yleisestä pelastuksesta. (Ks. myös pääaihetta ”Helvetti”.)

Osoittaako 1. Korinttilaiskirjeen 15:22, että kaikki ihmiset lopulta pelastuvat? Siinä sanotaan: ”Niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.” (KR-38.) Kuten tätä ympäröivät jakeet osoittavat, tässä puhutaan ylösnousemuksesta. Ketkä herätetään kuolleista? Kaikki ne, jotka ovat kuolleet Aadamin synnin vuoksi (ks. 21. jaetta) mutta jotka eivät ole itse syyllistyneet sellaisiin tahallisiin rikkomuksiin, jotka mainitaan Heprealaiskirjeen 10:26–29:ssä. Niin kuin Jeesus herätettiin Haadeksesta (Apt. 2:31), niin myös kaikki muut Haadeksessa olevat ”tehdään eläviksi” ylösnousemuksen välityksellä (Ilm. 1:18; 20:13). Saavatko he kaikki ikuisen pelastuksen? Tämä mahdollisuus on heille avoinna, mutta kaikki eivät tartu siihen, kuten ilmaistaan Johanneksen 5:28, 29:ssä, jonka mukaan jotkut saavat lopulta epäsuotuisan ”tuomion”.

Mitä on sanottava sellaisista raamatunkohdista kuin Tituksen kirjeen 2:11:stä, jossa puhutaan ”pelastuksesta kaikille ihmisille” (KR-38)? Jotkin muut kohdat, esimerkiksi Johanneksen 12:32, Roomalaiskirjeen 5:18 ja 1. Timoteuksen kirjeen 2:3, 4 esittävät saman ajatuksen KR-38:n, KR-92:n, UTN:n ja EU:n mukaan. Kreikkalaiset ilmaukset, jotka on näissä kohdissa käännetty sanalla ”kaikki”, ovat sanan pas taivutusmuotoja. Kuten Vinen Expository Dictionary of New Testament Words (Lontoo 1962, I osa, s. 46) osoittaa, pas voi merkitä myös ”kaikenlaista”. Edellä olevissa jakeissa voitaisiin siis käyttää sanan ”kaikki” tilalla ilmausta ”kaikenlaiset”, kuten käytetään UM:ssä. Kumpi on oikein – ”kaikki” vai ”kaikenlaiset”? Kumpi käännös on sopusoinnussa myös muun Raamatun kanssa? Viimeksi mainittu. Harkitse Apostolien tekojen 10:34, 35:tä, Ilmestyksen 7:9, 10:tä ja 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:9:ää. (Huom. Myös muut kääntäjät tunnustavat, että tällä kreikkalaisella sanalla on tämäkin merkitys, kuten ilmenee Matteuksen 5:11:n käännöksistä: ”kaikkinaista”, KR-38; ”kaikenlaisesta”, UTN.)

Onko olemassa raamatunkohtia, jotka osoittavat selvästi, että jotkut eivät koskaan pelastu?

2. Tess. 1:9, KR-38: ”Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta.” (Kursivointi lisätty.)

Ilm. 21:8, KR-38: ”Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”

Matt. 7:13, 14, KR-38: ”Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.”

Onko kerran pelastettu ihminen aina pelastettu?

Juud. 5, UTN: ”Vaikka te hyvin tiedätte tämän kaiken, haluan palauttaa mieleenne, kuinka Herra pelasti kansan Egyptistä, mutta tuhosi myöhemmin ne jotka eivät uskoneet häneen.” (Kursivointi lisätty.)

Matt. 24:13, KR-38: ”Joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.” (Ihmisen lopullinen pelastus ei siis ratkea sillä hetkellä, kun hän alkaa uskoa Jeesukseen.)

Fil. 2:12, KR-38: ”Samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte.” (Tämä kirjoitettiin Filippissä oleville ”pyhille”, kuten Filippiläiskirjeen 1:1 osoittaa. Paavali varoitti heitä olemasta kovin itsevarmoja; heidän piti ymmärtää, ettei heidän lopullinen pelastuksensa ollut vielä varma.)

Hepr. 10:26, 27, KR-38: ”Jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.” (Raamattu ei siis tue sitä ajatusta, että tekeepä ihminen mitä syntiä tahansa sen jälkeen, kun hän on ”pelastunut”, hän ei menetä pelastustaan. Tämä kannustaa uskollisuuteen. Ks. myös Heprealaiskirjeen 6:4–6:ta, jossa osoitetaan, että jopa pyhällä hengellä voideltu ihminen voi menettää pelastustoivonsa.)

Tarvitaanko pelastuksen saamiseksi mitään muuta kuin uskoa?

Ef. 2:8, 9, KR-38: ”Armosta [”ansaitsemattoman hyvyyden vuoksi”, UM] te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” (Koko pelastusjärjestely on ilmaus Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä. Aadamin jälkeläinen ei voi mitenkään pelastua vain omilla ponnisteluillaan, olkootpa hänen tekonsa kuinka jaloja tahansa. Pelastus on lahja Jumalalta, joka antaa sen niille, jotka uskovat hänen Poikansa uhrin synnitsovittavaan arvoon.)

Hepr. 5:9, KR-92: ”Hänestä [Jeesuksesta] tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia.” (Kursivointi lisätty.) (Onko tämä ristiriidassa sen lausunnon kanssa, että kristityt ovat ”pelastetut uskon kautta”? Ei suinkaan. Tottelevaisuus vain osoittaa, että heidän uskonsa on aitoa.)

Jaak. 2:14, 26, KR-38: ”Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa? Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.” (Ihminen ei ansaitse pelastusta teoillaan. Mutta jokaisella, jolla on aito usko, on siihen liittyviä tekoja, joita hän suorittaa Jumalan ja Kristuksen käskyjä totellen ja jotka osoittavat hänen uskonsa ja rakkautensa. Ilman sellaisia tekoja hänen uskonsa on kuollut.)

Apt. 16:30, 31, KR-38: ”’Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?’ Niin he [Paavali ja Silas] sanoivat: ’Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.’” (Jos tuo mies ja hänen perhekuntansa todella uskoivat, he varmasti myös toimivat uskonsa mukaisesti.)

Joku voi sanoa:

”Olen pelastettu”

Voisit vastata: ”Mieluista kuulla, koska se osoittaa, että te uskotte Jeesukseen Kristukseen. Jeesus käski seuraajiaan tekemään juuri tällaista työtä, jota minä teen, nimittäin kertomaan toisille hänen Valtakuntansa perustamisesta (Matt. 24:14).” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Mikä tuo Valtakunta on? Mitä sen tuleminen merkitsee maailmalle? (Dan. 2:44.)” 2) ”Millaiset olosuhteet täällä maan päällä tulevat olemaan tuon taivaallisen hallituksen alaisuudessa? (Ps. 37:11; Ilm. 21:3, 4.)”

Tai voisit sanoa: ”Sitten te varmaankin ymmärrätte sen, mitä apostoli Pietari sanoi täällä Apostolien tekojen 4:12:ssa – –. Oletteko koskaan miettinyt, kuka antoi meille Jeesuksen nimen, että uskoisimme siihen?” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Jeesus itse kertoo meille (Joh. 17:3).” 2) ”Huomatkaa, että Jeesus sanoi tehneensä Isänsä nimen tunnetuksi (Joh. 17:6). Mikä on Hänen persoonanimensä? Mitä ajatuksia se tuo mieleenne? (2. Moos. 3:15; 34:5–7.)”

”Oletteko pelastettu?”

Voisit vastata: ”Toistaiseksi olen. Sanon näin, koska tiedän, että Raamattu varoittaa suhtautumasta kovin itsevarmasti asemaamme. Onko tämä raamatunkohta teille tuttu? (1. Kor. 10:12.)” Sitten voisit ehkä lisätä: ”Mistä se johtuu? Sellaisille, jotka olivat uudestisyntyneet ja joilla oli taivaallisen elämän toivo (Hepr. 3:1) apostoli Paavali kirjoitti – – (Hepr. 3:12–14). Me voimme vahvistaa uskoamme lisäämällä Jumalan sanan tuntemustamme.”

Tai voisit sanoa: ”Voisin vastata siihen sanomalla yksinkertaisesti: olen. Mutta oletteko tiennyt, että Raamattu puhuu useammasta kuin yhdestä pelastuksesta? Oletteko esimerkiksi koskaan ajatellut Ilmestyksen 7:9, 10, 14:n merkitystä? .... Jotkut ihmiset pelastetaan siis tulevan suuren ahdistuksen läpi elämään täällä maan päällä (Matt. 5:5).”

”Oletteko ottanut Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena Pelastajananne?”

Ks. pääaihetta ”Jeesus Kristus”, s. 97.

”Te sanotte, että vain 144000 pelastuu”

Voisit vastata: ”On hyvä, että otitte tuon asian esiin, niin että voin kertoa, mitä me todellisuudessa uskomme. Pelastus on avoinna kaikille, jotka osoittavat todella uskovansa siihen järjestelyyn, jonka Jumala on tehnyt Jeesuksen välityksellä. Mutta Raamattu sanoo, että vain 144000 menee taivaaseen olemaan Kristuksen kanssa. Oletteko koskaan nähnyt sellaista kohtaa Raamatussa? .... Se on täällä Ilmestyksen 14:1, 3:ssa.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Mitä he tekevät taivaassa? (Ilm. 20:6.)” 2) ”On ilmeistä, että he hallitsevat joitakuita. Keitä nämä mahtaisivat olla? .... (Matt. 5:5; 6:10.)”