5. jakso
Tahdonvapauden suurenmoinen lahja
1, 2. Mikä suurenmoinen lahja kuuluu rakenteeseemme?
YMMÄRTÄÄKSEMME, miksi Jumala on sallinut kärsimyksiä ja mitä hän aikoo tehdä niille, meidän on tajuttava se, kuinka hän teki meidät. Hän ei luonut meille vain ruumista ja aivoja. Hän loi meille myös erityisiä henkisiä ominaisuuksia ja tunteita.
2 Henkiseen ja tunneperäiseen rakenteeseemme kuuluu olennaisesti tahdonvapaus. Jumala istutti meihin kyvyn tehdä valintoja. Hän antoi todella suurenmoisen valinnanvapauden lahjan.
Miten meidät on tehty
3–5. Miksi arvostamme tahdonvapautta?
3 Tarkastelkaamme sitä, kuinka tahdonvapaus liittyy Jumalan kärsimystensallintaan. Ajattelehan ensinnäkin seuraavaa: Arvostatko sitä, että voit vapaasti valita, mitä teet ja sanot, mitä syöt, miten pukeudut, millaista työtä teet, missä ja miten asut? Vai haluaisitko jonkun määräävän jokaisen sanasi ja tekosi elämäsi jokaisena hetkenä?
4 Kukaan normaali ihminen ei halua, että elämä riistetään hänen käsistään niin täysin. Miksi ei? Siksi että Jumala teki meidät sellaisiksi. Raamatussa kerrotaan, että Jumala loi ihmisen ”kuvakseen, kaltaisekseen”, ja valinnanvapaus on yksi Jumalan omista kyvyistä. (1. Mooseksen kirja 1:26; 5. Mooseksen kirja 7:6.) Kun hän loi ihmiset, hän antoi heille tuon saman suurenmoisen kyvyn – tahdonvapauden lahjan. Tämä on yksi syy siihen, miksi sortavien hallitsijoiden orjuudessa eläminen tuntuu meistä turhauttavalta.
5 Vapaudenhalu ei johdu siis sattumasta, sillä Jumala on vapauden Jumala. Raamatussa sanotaan: ”Missä Jehovan henki on, siellä on vapaus.” (2. Korinttolaisille 3:17.) Näin ollen Jumalan antama tahdonvapaus on meille luonteenomaista. Koska hän tunsi mielemme ja tunteidemme toiminnan, hän tiesi, että olisimme onnellisimpia, kun meillä olisi vapaa tahto.
6. Miten Jumala loi aivomme toimimaan sopusoinnussa tahdonvapauden kanssa?
6 Tahdonvapauden lisäksi Jumala antoi meille kyvyn ajatella, punnita asioita, tehdä ratkaisuja ja erottaa oikea väärästä (Heprealaisille 5:14). Tahdonvapauden oli siksi määrä perustua älylliseen valintaan. Meitä ei tehty järjettömiksi roboteiksi, joilla ei ole omaa tahtoa. Meitä ei myöskään luotu toimimaan eläinten tavoin vaistonvaraisesti. Ihmeelliset aivomme suunniteltiin sen sijaan toimimaan sopusoinnussa valinnanvapautemme kanssa.
Mitä parhain alku
7, 8. Millaisen hyvän alun Jumala antoi ensimmäisille vanhemmillemme?
7 Jumalan huolenpito ilmeni siinä, että ensimmäisille vanhemmillemme, Aadamille ja Eevalle, annettiin tahdonvapauden lahjan lisäksi kaikki, mitä kukaan saattoi järkevästi odottaa. Heidät pantiin suureen, puistomaiseen paratiisiin. Aineellisesti he elivät runsaudessa. Heillä oli täydellinen mieli ja ruumis, joten heidän ei olisi tarvinnut vanheta, sairastua eikä kuolla – he olisivat voineet elää ikuisesti. He olisivat saaneet täydellisiä lapsia, joiden tulevaisuus olisi myös voinut olla onnellinen, ikuinen. Määrältään kasvavalla väestöllä olisi ollut tyydyttävää työtä, kun ihmiset olisivat muuttaneet lopulta koko maan paratiisiksi. (1. Mooseksen kirja 1:26–30; 2:15.)
8 Raamatussa kerrotaan tästä: ”Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää.” (1. Mooseksen kirja 1:31.) Raamatussa sanotaan Jumalasta myös: ”Täydelliset ovat hänen tekonsa.” (5. Mooseksen kirja 32:4.) Luoja antoi ihmissuvulle täydellisen alun. Se ei olisi voinut olla parempi. Hän osoitti olevansa erittäin huolehtivainen Jumala.
Vapaus rajallista
9, 10. Miksi tahdonvapautta täytyy ohjailla oikein?
9 Mutta tarkoittiko Jumala tahdonvapauden olevan rajatonta? Kuvittelehan vilkasliikenteistä suurkaupunkia, jossa ei olisi mitään liikennesääntöjä vaan jossa kaikki voisivat ajaa mihin suuntaan ja millä nopeudella tahansa. Haluaisitko ajaa siellä? Et, koska liikenne olisi aivan sekaisin ja varmasti tapahtuisi monia onnettomuuksia.
10 Sama pitää paikkansa Jumalan lahjoittamasta tahdonvapaudesta. Rajoittamaton vapaus yhteiskunnassa merkitsisi anarkiaa. Täytyy olla lakeja, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa. Jumalan sanassa sanotaan: ”Käyttäytykää kuin vapaat ihmiset, älkääkä koskaan käyttäkö vapauttanne pahuuden puolustuksena.” (1. Pietari 2:16, The Jerusalem Bible.) Jumala haluaa, että vapaata tahtoa ohjaillaan yhteiseksi hyväksi. Hän ei tarkoittanut, että meillä olisi täydellinen vapaus vaan suhteellinen vapaus, jota käytettäisiin lain säännösten mukaisesti.
Kenen lakien mukaisesti?
11. Kenen lakeja meidän oli tarkoitus totella?
11 Kenen lakeja meidän oli tarkoitus totella? Pietarin 1. kirjeen 2:16:n (JB) loppuosassa sanotaan: ”Ette ole kenenkään muun paitsi Jumalan orjia.” Tämä ei merkitse rasittavaa orjuutta vaan pikemminkin sitä, että meidän tarkoitettiin olevan kaikkein onnellisimpia Jumalan lakien alaisuudessa (Matteus 22:35–40). Hänen lakinsa antavat parasta ohjausta, parempaa kuin mitkään ihmisten laatimat lait. ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on, johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä.” (Jesaja 48:17.)
12. Mikä valinnanvapaus meillä on Jumalan lakien rajoissa?
12 Jumalan lait antavat niitä noudattaville samalla laajan valinnanvapauden. Tämä saa aikaan vaihtelua ja tekee ihmissuvusta kiehtovan. Ajattelehan, kuinka erilaista ruokaa, musiikkia, taidetta sekä erilaisia vaatteita ja koteja on ympäri maailmaa. Meistä on varmasti mukavampi itse valita tuollaiset asiat kuin antaa jonkun toisen päättää niistä puolestamme.
13. Mitä fysiikan lakeja meidän on toteltava omaksi parhaaksemme?
13 Meidät luotiin täten olemaan onnellisimpia ihmisten käyttäytymistä säätelevien Jumalan lakien alaisuudessa. Sama pitää paikkansa Jumalan asettamiin fysiikan lakeihin alistumisesta. Jos jätämme huomiotta esimerkiksi painovoimalain ja hyppäämme jostakin korkealta, saamme vammoja tai kuolemme. Jos emme välitä ruumiimme sisäisistä laeista ja lakkaamme syömästä ruokaa, juomasta vettä tai hengittämästä ilmaa, me kuolemme.
14. Mistä tiedämme, ettei ihmisiä luotu riippumattomiksi Jumalasta?
14 Meidät luotiin siten, että aivan samoin kuin meidän on mukauduttava Jumalan asettamiin fysiikan lakeihin, meidän on myös mukauduttava moraalia ja yhteiskuntaa koskeviin Jumalan lakeihin (Matteus 4:4). Ihmisiä ei luotu siten, että he voisivat menestyksellisesti olla Tekijästään riippumattomia. Profeetta Jeremia sanoo: ”[Ei ole] miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa. Kurita minua, Herra.” (Jeremia 10:23, 24.) Ihmiset luotiin siis joka suhteessa elämään Jumalan hallitusvallan, ei oman hallitusvaltansa, alaisuudessa.
15. Olisivatko Jumalan lait olleet taakka Aadamille ja Eevalle?
15 Jumalan lakien totteleminen ei olisi ollut rasittavaa ensimmäisille vanhemmillemme. Se olisi sen sijaan edistänyt heidän ja koko ihmissuvun hyvinvointia. Jos ensimmäinen ihmispari olisi noudattanut Jumalan lakeja, kaikki olisi ollut hyvin. Eläisimme nyt ihastuttavassa mielihyvän paratiisissa rakkaudellisena, yksimielisenä ihmisperheenä! Ei olisi ollut pahuutta, kärsimystä eikä kuolemaa.
[Kuva s. 11]
Luoja antoi ihmisille täydellisen alun
[Kuva s. 12]
Haluaisitko ajaa liikenteen vilinässä, jollei olisi liikennesääntöjä?