Pysy vahvana uskossa!
Kohokohtia Pietarin 1. kirjeestä
JEHOVAN TODISTAJAT kohtaavat monia koettelemuksia tai uskonkoetuksia. Joissakin maissa he tekevät Valtakunnan saarnaamistyötä suuresta vainosta huolimatta. Näiden ja muiden yritysten takana, joiden tarkoitus on tuhota heidän suhteensa Jumalaan, on Saatana Panettelija. Mutta hän ei onnistu, sillä Jehova tekee palvelijansa lujiksi – niin, vahvoiksi uskossa.
Apostoli Pietari sai edun ’vahvistaa veljiään’, jotka olivat ’monenlaisten koettelemusten murehduttamia’. (Luukas 22:32; 1. Pietari 1:6, 7) Hän teki niin ensimmäisessä kirjeessään, joka kirjoitettiin noin vuosina 62–64 Babylonista. Siinä Pietari neuvoi, lohdutti ja kannusti juutalais- ja pakanakristittyjä ja auttoi heitä kestämään Saatanan hyökkäyksiä ja pysymään ”vahvoina uskossa”. (1. Pietari 1:1, 2; 5:8, 9) Nyt kun Panettelijalla on vähän aikaa ja hänen hyökkäyksensä ovat niin ilkeämielisiä, Jehovan kansaan kuuluvat voivat varmasti hyötyä Pietarin henkeytetyistä sanoista.
Jumalisiin periaatteisiin perustuva käytös
Onpa toivomme taivaallinen tai maallinen, sen tulisi auttaa meitä kestämään koettelemuksia ja toimimaan jumalisella tavalla. (1:1–2:12) Taivaallisen perinnön toivo saa voidellut iloitsemaan koettelemuksista huolimatta, jotka oikeastaan jalostavat heidän uskoaan. Kristuksen perustalle laskettuna hengellisenä huoneena he uhraavat hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia, ja käyttäytyvät hyvin, mikä tuo kunniaa Jumalalle.
Jumalisten periaatteiden tulisi ohjata toimiamme ollessamme tekemisissä kaikkien lähimmäistemme kanssa. (2:13–3:12) Pietari osoitti, että meidän tulisi olla alamaisia ihmishallitsijoille. Palvelijoiden tuli olla alamaisia isännilleen ja vaimojen miehilleen. Kristityn vaimon jumalinen käytös voisi voittaa hänen ei-uskovan puolisonsa tosi uskon puolelle. Ja uskovan miehen tulisi ’osoittaa vaimolleen kunniaa niin kuin heikommalle astialle’. Kaikkien kristittyjen tulisi olla myötätuntoisia, veljellistä kiintymystä omaavia, tehdä hyvää ja pyrkiä rauhaan.
Kestävyys tuo siunauksia
Tosi kristittyjen uskollinen kärsimyksen kestäminen johtaa siunauksiin. (3:13–4:19) Jos me kärsimme vanhurskauden vuoksi, meidän tulisi olla onnellisia. Lisäksi koska Kristus kärsi lihassa johdattaakseen meidät Jumalan luo, meidän ei tulisi enää elää lihan halujen mukaan. Jos kestämme koettelemukset uskollisesti, osallistumme suureen iloon Jeesuksen ilmestymisessä. Soimauksen kantaminen Kristuksen nimen vuoksi eli hänen opetuslapsinaan tulisi tehdä meidät iloisiksi, koska se osoittaa, että meillä on Jehovan henkeä. Niinpä samalla kun kärsimme sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa, jättäytykäämme hänen huolenpitoonsa ja jatkakaamme hyvän tekemistä.
Kristittyinä meidän tulee suorittaa tehtävämme uskollisesti ja nöyrtyä Jumalan väkevän käden alle. (5:1–14) Vanhinten täytyy paimentaa Jumalan laumaa halukkaasti, ja meidän kaikkien tulisi heittää huolemme Jehovalle ymmärtäen, että hän todella huolehtii meistä. Meidän täytyy myös asennoitua Panettelijaa vastaan eikä koskaan masentua, koska veljemme kohtaavat samoja kärsimyksiä kuin me. Muistakaamme aina, että Jehova Jumala tekee meidät lujiksi ja tekee mahdolliseksi sen, että voimme pysyä vahvoina uskossa.
[Tekstiruutu/Kuva s. 30]
Naisen kaunistus: Neuvoessaan kristittyjä naisia Pietari sanoi: ”Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista hiusten palmikointia ja kultakoristeiden yllenne panemista tai päällysvaippojen kantamista, vaan olkoon se sydämen salainen ihminen sen hiljaisen ja lempeän hengen turmeltumattomassa vaatetuksessa, joka on suuriarvoinen Jumalan silmissä.” (1. Pietari 3:3, 4) Ensimmäisellä vuosisadalla pakananaisilla oli usein taidokkaita hiuslaitteita, joissa heidän pitkät hiuksensa palmikoitiin huomiota herättävillä tavoilla ja palmikoihin sijoitettiin kultakoristeita. Luultavasti monet tekivät niin näyttävän komeilun vuoksi, joka ei ollut sopivaa kristityille. (1. Timoteukselle 2:9, 10) Kaikki kaunistus ei ole kuitenkaan väärin, sillä Pietari mainitsee myös ”päällysvaipat”, jotka olivat varmasti tarpeen. Myös muinaisaikojen Jumalan palvelijat käyttivät koruja. (1. Mooseksen kirja 24:53; 2. Mooseksen kirja 3:22; 2. Samuelin kirja 1:24; Jeremia 2:32; Luukas 15:22) Kristitty nainen välttää kuitenkin prameilevia koristeita ja aistillista asua, ja hänen tulisi olla huolellinen siinä, että kaikki kosmetiikan käyttö osoittaa hyvää makua. Apostolin neuvojen ydin on siinä, ettei naisen tule panna painoa ulkoiseen vaan sisäiseen kaunistukseen. Ollakseen todella viehättävä hänen täytyy pukeutua häveliäästi ja olla mielenlaadultaan Jumalaa pelkäävä. – Sananlaskut 31:30; Miika 6:8.
[Lähdemerkintä]
Israel Department of Antiquities and Museums; Israel Museum/David Harris