Sinä voit löytää ilon masentavan maailman keskeltä!

MARIE on luonteeltaan valoisa ja hyväntuulinen. On vaikea uskoa, että vain muutama vuosi sitten tämä 32-vuotias nainen kuvaili olevansa kuin sisäisesti kuollut. Marie oli ollut vakavan depression uhri. ”Se oli kuin suuri, tumma pilvi, joka hälveni vähitellen”, hän selittää. Onneksi hän toipui ja sai takaisin ilonsa.

Joka vuosi vakava depressio lamauttaa satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailman! Tämä sairaus ei ole pelkkää ohimenevää alakuloisuutta, jota useimmat meistä tuntevat aika ajoin. Vakavaan depressioon kuuluu itsepintainen raskasmielisyys. Masentunut ihminen menettää elämänhalunsa eikä saa iloa mistään, ja hänellä on yleisiä toivottomuuden ja arvottomuuden tunteita. Vuonna 1983 Maailman terveysjärjestö (WHO) totesi: ”Tällä hetkellä ei ole juuri epäilystäkään siitä, että masennustiloja esiintyy kaikissa osissa maailmaa.”

Tämä tieto ei ole mikään yllätys huolellisille Raamatun tutkijoille. Raamattu kertoo meidän elävän ”viimeisiä päiviä”, ja niille ovat tunnusomaisia ”kriittiset ajat, joista on vaikea selviytyä”. (2. Timoteukselle 3:1–5) Sosiaaliset rakennelmat, jotka antoivat ennen tukea tunne-elämän kriisitilanteissa, ovat rappeutuneet. Artikkelissa nimeltä ”Melankolian aikakausiko?” tri Gerald Klerman sanoo nykyisen masennuksen lisääntymisen olevan tämän muutoksen syytä. Hän selittää: ”Kolme tavallisinta sosiaalista tukijärjestelmää ovat olleet perhe, kirkko ja lähinaapuristo. – – Nykyajalle on tunnusomaista, että kaikki nuo kolme sosiaalista tukijärjestelmää ovat eri tavoin epäjärjestyksessä.”

Marien perheen hajoaminen teki hänet epätoivoiseksi. ”Kun äitipuoleni lähti sanaakaan sanomatta, tunsin itseni petetyksi ja yksinäiseksi. Olin 12-vuotias ja maailmani näytti yhtäkkiä keikahtaneen ylösalaisin”, muistelee Marie. Pian tämän jälkeen hänen oli pakko lähteä kotoa, koska hänen isänsä yritti lähennellä häntä moraalittomasti, ja hän tunnustaa: ”Tunsin itseni epänormaaliksi ja menetin kaiken luottamuksen itseeni.” Näin alkoi hänen vaipumisensa vakavaan masennustilaan.

Eräänä päivänä, kun Marie oli erittäin masentunut, kaksi Jehovan todistajaa kävi hänen luonaan. Hän ilmaisi heti olevansa hyvin kiinnostunut heidän iloisesta raamatullisesta sanomastaan. ”Aikaisemmin näin vain elämän kertakaikkisen turhuuden ja hyvin monia inhottavia asioita, mutta sitten tulin vakuuttuneeksi siitä, että voisin elää uudessa maailmassa, missä Jumala oikaisisi kaikki nämä epäoikeudenmukaisuudet. Jumalan avulla pystyin täyttämään tämän siunauksen saamiseksi vaadittavat pätevyysvaatimukset; elämäni sai näin todellisen tarkoituksen.” Kun hän kävi Jehovan todistajien kokouksissa, hän sai osakseen aitoa rakkautta ja henkistä tukea. (Johannes 13:34, 35) Seurakunnan vanhinten taitavan neuvonnan avulla hän alkoi muuttaa kielteistä ajatteluaan. (Jaakob 5:14) Hänen masennuksensa alkoi väistyä. Monet muut, jotka Marien tavoin ovat masentuneita maailman olosuhteiden vuoksi, ovat löytäneet ”ilon Herrassa [”Jehovassa”, UM]” hankkimalla täsmällistä tietoa Raamatun totuudesta. – Nehemia 8:10; 1. Timoteukselle 2:4.

Mutta hellittikö Marien depressio silmänräpäyksessä? Pitäisikö meidän odottaa kristittyjen olevan immuuneja masennukselle? Jotta saisimme vastaukset näihin kysymyksiin, meidän täytyy tarkastella tätä häiriötilaa ja sen monimutkaisia syitä hieman pintaa syvemmältä. Kun tiedät, mistä masennus on todellisuudessa peräisin, osaat itse entistä menestyksellisemmin käsitellä sitä tai auttaa jotakuta toista masentunutta.

Vakavan depression juuret

Joissakin tapauksissa depressio aiheutuu fysiologisista syistä, kuten sairauksista, vajaaravitsemuksesta tai hormonihäiriöistä. Se voi olla myös joidenkin myrkkyjen, saasteiden, lääkkeiden ja allergeenien aiheuttamaa.a Raamattu paljastaa kuitenkin, että syynä saattavat olla myös ihmisen omat ’levottomuutta herättävät ajatukset’. – Psalmi 94:19, UM.

Monet niistä ihmisistä, jotka Marien tavoin masentuvat, ovat joutuneet kohtaamaan lukuisia tuskallisen epämiellyttäviä kokemuksia tai stressaavia tilanteita. Monista tuntuu samanlaiselta kuin psalmistasta: ”Minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, – – ne kaikki yhdessä piirittävät minua. Ystävät ja toverit sinä [Jehova] olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.” (Psalmi 88:4, 18, 19) Niin kuin psalmistasta, heistäkin ongelmat tai tappiot tuntuvat musertavilta ja heidän elämänsä kokonaisuutena näyttää toivottomalta. Heistä ehkä tuntuu kuin he olisivat aivan yksin pimeässä ja jopa Jumala olisi hylännyt heidät.

Miksi he päätyvät näin masentaviin mietteisiin ja itse asiassa rakentavat ahdistavaa ajatusmaailmaa? Syynä eivät ole vain heidän ulkonaiset ongelmansa; asiaan vaikuttavat myös ne tuskalliset tunteet tai pahat aavistukset, joita heillä on itsestään. Heistä tuntuu, etteivät he pysty selviytymään ongelmasta tai tappiosta. ”Sydämen tuskassa on mieli murtunut”, selitetään Sananlaskujen 15:13:ssa. Tällaiseen sydämen tuskaan sisältyisi tunne siitä, että on epäonnistunut ihminen tai että muut ajattelevat niin. Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt kristitty nimeltä Epafroditus sairastui vakavasti kotiseurakuntansa järjestämän lähetystehtävän aikana, ja toivuttuaan siitä hänkin oli ”masentunut, koska [te seurakuntaan kuuluvat] kuulitte hänen sairastuneen”. – Filippiläisille 2:25–30.

Koska ”murtunut mieli kuivuttaa luut” eli jäytää ihmisen olemusta, heikko itsetunto on usein vakavan depression pohjimmaisena syynä. (Sananlaskut 17:22) Myös liiallinen huoli siitä, mitä toiset meistä ajattelevat, täydellisyyden tavoittelu, jatkuva vihan tunne, kauna, selvittämättömät ristiriidat toisten kanssa tai syyllisyyden tunne (todellinen tai liioiteltu) voivat tuottaa tuskaa sydämelle.

Vakavan depression syitä on siis useita. Kristityksi tultuaan Marie löysi kuitenkin todellista iloa. ”Silloin minulla oli toivo”, hän sanoi. Mutta hänen masennustilansa kesti silti vielä jonkin aikaa. Miten tällaiset ihmiset voivat lopulta selviytyä masennuksestaan?

Masennuksen voittaminen

”KAIKKEIN lannistavin asia, joka minun täytyi ottaa käsiteltäväkseni”, myönsi Lola, ”oli epätoivoinen syyllisyyden tunne, koska ajattelin, ettei minusta Jehovan palvelijana pitäisi tuntua tällaiselta.” Tämä yleinen väärinkäsitys on usein ensimmäinen vihollinen, joka masentuneen kristityn täytyy voittaa. Lola lisäsi: ”Heti kun lakkasin henkisesti piiskaamasta itseäni sen tunteen vuoksi, joka minulla oli, ja keskityin paranemiseen, pystyin paremmin selviämään masennuksesta.” Masentuminen itsessään ei ole siis mikään syy ajatella, että olet pettänyt Jumalan.

Kuten edellisessä kirjoituksessa mainittiin, depression syyt voivat olla fysiologisia. Vuonna 1915, kauan ennen kuin nykytutkimus yhdisti monet fyysiset sairaudet depressioon, Vartiotorni totesi: ”Tämä hengen raskaus eli yksinäisyyden ja alakuloisuuden tunne, on luonnollinen toisinaan koko ihmiskunnalle – –. [Sitä] voi ruumiillisen terveyden tila johonkin määrin suurentaa.” Niinpä jos alakuloinen mieliala kestää kauan, lääkärintarkastuksesta saattaa olla apua. Jos tilanne on äärimmäisen vaikea, sairautta poteva haluaa ehkä hakeutua depressioihin erikoistuneen asiantuntijan hoitoon.a

Mutta silloinkaan, kun ei löydy mitään fyysistä syytä, on epärealistista odottaa, että Jumalan palvelija ei ole milloinkaan surullinen tai lannistunut. Ajattelehan vain, kuinka uskollisella Hannalla oli ’murheellinen mieli, ja hän itki katkerasti’. (1. Samuelin kirja 1:7, 10) Nehemiakin ’itki ja murehti monta päivää’ ja hänellä oli ”sydämensurua”. (Nehemia 1:4; 2:2) Job halveksi elämäänsä, ja hänestä tuntui, että Jumala oli hylännyt hänet. (Job 10:1; 29:2, 4, 5) Kuningas Daavid sanoi, että hänen henkensä nääntyi hänessä ja että hänen sydäntään kouristi. (Psalmi 143:4) Ja apostoli Paavali puhui siitä, miten hänellä oli ”sisällä pelkoa” ja hän oli ’alas painettu’ ja ’maahan syösty’ henkisesti. – 2. Korinttolaisille 4:9; 7:5, 6.

Vaikka nämä kaikki olivat uskollisia Jumalan palvelijoita, erilaiset ahdistukset, pelot tai katkerat pettymykset murehduttivat heitä ajoittain. Jumala ei ollut kuitenkaan hylännyt heitä eikä ottanut pois pyhää henkeään. Heidän masentunut mielialansa ei johtunut hengellisyyden heikkenemisestä. Erään kerran, kun Daavid oli onneton, hän anoi rukouksessa: ”Ilahuta palvelijasi sielu.” Jumala lohdutti Daavidia tämän ’hädän päivänä’ ja auttoi häntä aikanaan taas iloitsemaan. (Psalmi 86:1, 4, 7) Jehova auttaa samalla tavalla palvelijoitaan nykyään.

Koska depressio ei ole itsessään todiste hengellisyyden vähenemisestä tai henkisestä heikkoudesta, siitä kärsivän kristityn ei pitäisi vaieta asiasta nolouden tunteen vuoksi. Sen sijaan hänen tulisi ottaa yksi tärkeimmistä askelista taistelussa tätä häiriötilaa vastaan. Mikä se on?

Vuodata tunteesi

Hänen tulisi puhua siitä jollekulle. Sananlaskujen 12:25:ssä sanotaan: ”Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.” Kukaan toinen ihminen ei voi tietää sen tuskaisan huolen syvyyttä, jota tunnet sydämessäsi, ellet avaudu ja puhu siitä. Uskoutumalla jollekulle ymmärtäväiselle ihmiselle, joka voi auttaa, saat todennäköisesti tietää, että muillakin on ollut samanlaisia tunteita ja ongelmia. Lisäksi tunteiden pukeminen sanoiksi edistää paranemista, sillä se auttaa sydäntä purkamaan ulos tuskallisen kokemuksen sen sijaan, että se pitäisi sen sisällään. Masentuneiden tulisi siksi uskoutua aviopuolisolle, isälle, äidille tai myötätuntoiselle ja hengellisesti pätevälle ystävälle. – Galatalaisille 6:1.

Osasyynä Marien (josta kerrottiin edellisessä kirjoituksessa) ongelmaan oli se, että hän piti sisällään ne huolestuttavat tunteet, jotka saivat hänet masentumaan. ”Vuosien kuluessa olin pystyttänyt itselleni kulissit”, hän sanoi. ”Toiset eivät osaisi ikinä aavistaakaan, että minulla oli tällaisia vaikeuksia näiden arvottomuuden tunteiden kanssa.” Mutta Marie avautui eräälle seurakunnan vanhimmalle. Tarkkanäköisyyttä ilmaisevilla kysymyksillä vanhin ’ammensi esiin’ Marien sydämessä olevan levottomuuden ja auttoi häntä ymmärtämään paremmin itseään. (Sananlaskut 20:5) Hänen oivalliset Raamatusta lainaamansa sanat saivat Marien luottamuksen palaamaan. ”Ensimmäistä kertaa aloin saada apua tietynlaisten depressiotani pahentavien tunteiden käsittelemiseksi”, selitti Marie.

Niinpä puhuminen jollekulle ymmärtäväiselle vanhimmalle kenties tuo hengellisesti virkistävää ’vettä’ sellaiselle, jonka ’sielu on kuin janoinen maa’. (Jesaja 32:1, 2; Psalmi 143:6) Tarkkanäköinen hengellinen neuvonantaja voi jopa auttaa sinua huomaamaan, miten voit ottaa käytännöllisiä askeleita selviytyäksesi tilanteesta, jota olet saattanut pitää toivottomana. (Sananlaskut 24:6) Mutta tarvitaan muutakin kuin vain uskoutumista jollekulle toiselle.

Tajua todellinen arvosi

Arvottomuuden tunteet vaikuttavat merkittävästi depressioon. Joillakuilla kristityillä on heikko itsetunto ehkä onnettoman lapsuuden vuoksi. Mutta vaikka menneisyydessä koettu fyysinen, tunneperäinen tai seksuaalinen huono kohtelu onkin jättänyt haavoja tunne-elämään, se ei muuta ihmisen arvoa. Sinun täytyy näin ollen ponnistella saadaksesi tasapainoisen näkemyksen todellisesta arvostasi yksilönä. Apostoli Paavali kehotti: ”Sanon teille jokaiselle, ettei tule arvioida itseään yli todellisen arvonsa, vaan tehdä järkevä arvio itsestään.” (Roomalaisille 12:3, Charles B. Williams) Samalla kun varot ylimielisyyttä, sinun ei pitäisi yrittää mennä toiseen äärimmäisyyteen. Ne, joilla on suhde Jumalaan, ovat hänen mielestään arvokkaita, haluttavia, sillä hän valitsee ihmisiä ’erikoisomaisuudekseen’. Miten merkittävä etu se onkaan! – Malakia 3:17, UM; Haggai 2:7.

On myös todellinen kunnia olla ’Jumalan työtoveri’ osallistumalla kristilliseen opetuslasten tekemiseen. (1. Korinttolaisille 3:9; Matteus 28:19, 20) Monet masentuneet kristityt ovat havainneet tämän työn kohentavan omanarvontuntoa. ”Vielä kristityksi tultuanikin minulla oli voimakas riittämättömyyden tunne”, tunnusti Marie. Hän jatkoi kuitenkin sinnikkäästi saarnaamistyötä, ja eräänä päivänä hän tapasi aivovammaisen nuoren naisen, joka halusi hänelle opetettavan Raamattua. ”Hän tarvitsi jonkun, joka olisi kärsivällinen hänen kanssaan, koska hän oli hidas oppimaan”, sanoi Marie. ”Koska hän vaati niin paljon huomiotani, unohdin kokonaan itseni ja puutteellisuuteni. Hän tarvitsi apuani, ja tajusin että Jehovan voiman avulla voisin antaa sitä hänelle. Minusta oli sanoin kuvaamattoman rohkaisevaa nähdä hänen menevän kasteelle. Itseluottamukseni kasvoi, ja vakava depressio hävisi pysyvästi.” Miten totta onkaan se, että ”joka muita virvoittaa, se itse kostuu”! – Sananlaskut 11:25.

Monet depressiosta kärsivät reagoivat kuitenkin samalla tavalla kuin muuan syvästi masentunut kristitty nainen, joka myönsi: ”Vaikka ahkeroin oikein kovasti siivotakseni ja laittaakseni ruokaa ja ollakseni vieraanvarainen, niin seuraavassa hetkessä huomaan arvostelevani itseäni ankarasti jokaisesta pienestä virheestä.” Tällainen kohtuuttoman pikkumainen arvostelu heikentää suuresti itsekunnioitusta. Muista, että Jumalamme on ymmärtäväinen eikä ”hän aina moiti”. (Psalmi 103:8–10, 14, UM) Jos Jehova, jolla on korkeampi oikeudentaju kuin meillä on, ei kiusaa meitä jokaisesta pienestä virheestä ja haluaa osoittaa tällaista kärsivällisyyttä, eikö meidän pitäisikin pyrkiä jäljittelemään häntä siinä, kuinka kohtelemme itseämme?

Meillä kaikilla on puutteita ja heikkouksia. Meillä on kuitenkin myös vahvoja puolia. Apostoli Paavali ei odottanut erinomaisuutta itseltään kaikissa pyrkimyksissään. ”Jos olenkin harjaantumaton puheessa, en varmasti ole tiedossa”, hän sanoi. Paavali ei tuntenut huonommuutta vain siksi, että hän ei ollut ehkä kunnostautunut julkisena puhujana. (2. Korinttolaisille 11:6) Masentuneiden tulisi samoin keskittyä niihin asioihin, joissa he ovat hyviä.

”Nöyräin tykönä on viisaus”, eli sellaisten, jotka tajuavat ja hyväksyvät rajoituksensa. (Sananlaskut 11:2) Jokainen meistä on ainutlaatuinen ihminen, jolla on erilaiset olosuhteet, kyvyt ja erilainen fyysinen kestävyys. Kun palvelet Jehovaa kokosieluisesti ja teet sen, mitä sinä voit, hän on tyytyväinen. (Markus 12:30–33) Jumala ei ole sellainen, joka ei ole koskaan tyytyväinen hartaiden palvelijoidensa ponnistuksiin. Leora-niminen kristitty, joka taisteli menestyksellisesti depressiotaan vastaan, sanoi: ”En ole yhtä hyvä kuin kaikki muut joissain asioissa, esimerkiksi kenttäpalvelusesityksissä. Mutta minä yritän koko ajan. Se mitä teen, on parasta, mihin minä pystyn.”

Virheiden ja väärinymmärrysten käsitteleminen

Entä sitten jos teet vakavan virheen? Sinusta tuntuu ehkä samanlaiselta kuin tuntui kuningas Daavidista, joka ’kulki murheellisena kaiken päivää’ virheidensä eli syntiensä vuoksi. Mutta juuri tämä tunne voi olla todiste siitä, että sinä et ole mennyt liian pitkälle etkä tehnyt anteeksiantamatonta syntiä! (Psalmi 38:4–7, 9) Syyllisyyden tunteet saattavat osoittaa, että syntiä tehneellä on vilpitön sydän ja luotettava omatunto. Miten sitten syyllisyyden tunteeseen voidaan suhtautua? Oletko rukoillut Jumalalta anteeksiantoa ja ryhtynyt toimiin väärinteon oikaisemiseksi? (2. Korinttolaisille 7:9–11) Jos olet, luota Hänen, jolla on paljon anteeksiantamusta, osoittavan armoa, samalla kun päätät olla tekemättä uudelleen tuota syntiä. (Jesaja 55:7) Jos sinua on kuritettu, älä ’näänny, kun sinua ojennetaan, sillä jota Jehova rakastaa, sitä hän kurittaa’. (Heprealaisille 12:5, 6) Tällaisen ojennuksen tarkoitus on auttaa harhateille joutunutta lammasta palaamaan takaisin. Se ei vähennä hänen arvoaan ihmisenä.

Vaikka meidän oma sydämemme tuomitsee meidät, meidän ei tule päätellä, että Jehova on tuominnut meidät. ”Me tulemme saattamaan sydämemme vakuuttuneeksi hänen edessään kaiken sen suhteen, mistä meidän sydämemme voi langettaa meille tuomion, koska Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaiken.” (1. Johannes 3:19, 20) Jehova näkee muutakin kuin meidän syntimme ja erehdyksemme. Hän tietää lieventäviä asianhaaroja, koko elämänkulkumme, vaikuttimemme ja aikomuksemme. Hänen tietomääränsä suuruuden vuoksi hän voi kuunnella myötätuntoisesti hartaita rukouksiamme, joissa pyydämme anteeksiantoa, kuten hän kuunteli Daavidin rukouksia.

Toisten kanssa sattuneet väärinymmärrykset ja se, että on liian huolissaan toisten hyväksynnän saamisesta, vaikuttavat myös itsetunnon puutteen kehittymiseen, ehkä jopa niin pitkälle, että tuntee itsensä hylätyksi. Epätäydellisyyden vuoksi joku kristitty toverisi saattaa puhua sinulle tavalla, joka vaikuttaa tunteettomalta tai epäystävälliseltä. Monet väärinymmärrykset voidaan kuitenkin selvittää kertomalla tuolle ihmiselle, miten esitetty huomautus vaikutti sinuun. (Vrt. Matteus 5:23, 24.) Salomo neuvoi myös: ”Älä – – pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan.” Miksi? ”Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.” (Saarnaaja 7:22, 23) Älä odota epärealistisesti täydellisyyttä itseltäsi tai niiltä ihmissuhteilta, joita sinulla on toisten epätäydellisten ihmisten kanssa. Ole nopea antamaan anteeksi ja kestämään toisia. – Kolossalaisille 3:13.

Lisäksi todellista arvoasi ei mitata pääasiassa sen mukaan, pitävätkö toiset sinusta vai eivät. Kristusta ’ei pidetty minään’, ja ’toiset arvioivat’ hänet hyvin vähäarvoiseksi. (Jesaja 53:3; Sakarja 11:13) Muuttiko tämä hänen todellisen arvonsa tai tavan, jolla Jumala arvioi häntä? Ei, sillä vaikka olisimme Jeesuksen tavoin täydellisiä, emme voisi miellyttää jokaista.

Voimaa kestää

Vakava depressio saattaa toisinaan vaivata pitkään huolimatta ponnisteluistamme sen voittamiseksi. Tunneperäinen tuska voi saada jotkut kristityt jopa ajattelemaan Joonan tavoin: ”Kuolema on minulle parempi kuin elämä.” (Joona 4:1–3) Hänen ahdistuksensa ei ollut kuitenkaan pysyvää. Hän pääsi sen yli. Jos siis masennus tekee elämästäsi sietämättömän tuntuista, muista sen olevan kuin ahdistus, jonka Paavali sanoi olevan ’väliaikainen’. (2. Korinttolaisille 4:8, 9, 16–18) Se loppuu! Mikään tilanne ei ole toivoton. Jehova lupaa ”elvyttää tuskassa olevien sydämen”. – Jesaja 57:15, Lamsa.

Älä koskaan lakkaa rukoilemasta, vaikka rukouksesi tuntuisivat turhilta. Daavid anoi: ”Kuule, Jumala, minun huutoni, – – kun sydämeni nääntyy. Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea.” (Psalmi 61:2, 3) Miten Jumala antaa meille sisäistä luottamusta, joka tuntuu saavuttamattomalta omin voiminemme? Eileen, joka on kamppaillut depression kanssa vuosikausia, vastaa: ”Jehova ei ole antanut minun luovuttaa. Tämä antaa minulle toivon siitä, että jos yritän jatkuvasti, hän auttaa jatkuvasti. Raamatun totuuden tietäminen on kirjaimellisesti pitänyt minut elossa. Monilla eri tavoilla – rukouksen, kenttäpalveluksen, kokouksien, julkaisujen, perheen ja ystävien kautta – Jehova on antanut minulle voimaa yrittää lakkaamatta.”

Pidä masennusta uskonkoetuksenasi. ”Voitte luottaa Jumalaan”, apostoli Paavali vakuuttaa meille. ”Hän ei anna koetella teitä enempää kuin voitte kestää. Mutta kun teitä koetellaan, Hän järjestää myös ulospääsytien, jotta voitte kestää sen.” (1. Korinttolaisille 10:13, Beck) Jumala antaa sinulle tosiaankin ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen,” voidaksesi kantaa minkä tahansa tunne-elämän kuorman. – 2. Korinttolaisille 4:7.

Uusi maailma, jossa ei ole masennusta!

Jumala on luvannut taivaallisen Valtakuntansa välityksellä pian poistaa kaikki masentavat olosuhteet maapalloltamme. Hänen Sanansa ilmoittaa: ”Minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon.” (Jesaja 65:17, 18) Nämä sanat täyttyivät alun perin vuonna 537 eaa., kun muinainen Israelin kansa ennallistettiin kotimaahansa. Hänen kansansa lauloi silloin: ”Niin me olimme kuin unta näkeväiset. Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä.” (Psalmi 126:1, 2) Miten paljon suurenmoisempi tämän sydäntä lämmittävän ennustuksen pian Jumalan uudessa maailmassa toteutuva lopullinen täyttymys tuleekaan olemaan! – 2. Pietari 3:13; Ilmestys 21:1–4.

Jumalan valtakunnan (”uudet taivaat”) alaisuudessa maan päällä elävä vanhurskas ihmisyhteiskunta (”uusi maa”) ennallistetaan täydelliseen tunneperäiseen, fyysiseen ja hengelliseen terveyteen. Tämä ei tarkoita sitä, ettei näillä ihmisillä olisi muistoja menneistä, mutta kun otetaan huomioon kaikki ne miellyttävät asiat, joita he voivat silloin ajatella ja joista he voivat iloita, heillä ei olisi mitään syytä muistella kaikkia menneisyydessä sattuneita ikäviä kokemuksia tai keskittyä niihin. Kuvittele voivasi joka aamu herätä mieli kristallinkirkkaana, innokkaana tarttumaan päivän toimiin – masentuneisuus ei ole enää vastuksena!

Täysin vakuuttuneena tämän toivon todellisuudesta (alussa mainittu) Lola sanoi: ”Minua auttoi eniten sen muistaminen, että Jehovan valtakunta selvittää tämän ongelman. Tiesin, ettei masennustila kestäisi ikuisesti.” Voit olla todellakin varma siitä, että Jumalan avulla täydellinen voitto masennuksesta on pian mahdollista!