Odota innokkaasti tulevaa kaupunkia

1. Mitä Jeesus ennusti Jerusalemista?

JEESUKSEN aika maan päällä oli käymässä vähiin, ja hän esitti seuraajilleen yksityiskohtaisen ennustuksen, joka toteutui ensimmäisen kerran, kun roomalaiset tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin. Hän varoitti, että jonain päivänä armeija piirittäisi Jerusalemin (Luuk. 21:20). Kun Jehovan palvelijat huomaisivat sen, heidän pitäisi lähteä pakoon välittömästi (Luuk. 21:21, 22).

2. Mistä Paavali muistutti Juudeassa ja Jerusalemissa asuvia kristittyjä?

² Vain muutamaa vuotta ennen kuin Rooman armeija piiritti Jerusalemin, Paavali kirjoitti Heprealaiskirjeen. Se oli suunnattu Juudeassa ja Jerusalemissa asuville kristityille, ja se auttoi heitä valmistautumaan siihen, mitä oli tulossa. Jos he haluaisivat säilyä hengissä, heidän täytyisi olla valmiita jättämään kotinsa, työnsä ja kaikki muukin, mitä heillä oli. Siksi Paavali kirjoitti Jerusalemista: ”Meillä ei ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme innokkaasti tulevaa kaupunkia.” (Hepr. 13:14.)

3. Mikä on ”kaupunki, jolla on lujat perustukset”, ja miksi odotamme sitä?

³ Kristityt saivat luultavasti osakseen pilkkaa, koska päätös lähteä pakoon näytti varmasti monien mielestä hölmöltä. Se kuitenkin pelasti heidän henkensä. Meitäkin ehkä pidetään tyhminä siksi, että emme pidä omaisuutta yhtä suuressa arvossa kuin muut tai emme luota ihmisten kykyyn ratkaista maailman ongelmat. Mutta meillä on hyvät syyt olla erilaisia. Tiedämme, että ihmiset eivät hallitse maailmaa enää pitkään. Me odotamme tulevaa kaupunkia, ”kaupunkia, jolla on lujat perustukset”, eli Jumalan valtakuntaaa (Hepr. 11:10; Matt. 6:33). Tästä artikkelista opimme, miten neuvot, jotka Paavali kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa, auttoivat kristittyjä odottamaan tulevaa kaupunkia ja pakenemaan Jerusalemista ja mitä hyötyä hänen ohjeistaan on meille nykyään.

JEHOVA EI KOSKAAN HYLKÄÄ SINUA

4. Miksi Jerusalem oli kristityille tärkeä paikka?

⁴ Jerusalem oli tärkeä kaupunki Jehovan palvelijoille. Ensimmäinen kristillinen seurakunta perustettiin sinne vuonna 33, ja myös hallintoelin oli siellä. Monet omistivat kodin ja paljon muutakin Jerusalemissa. Silti heidän täytyisi olla valmiita lähtemään, kuten Jeesus oli sanonut (Matt. 24:16).

5. Miten Paavali auttoi kristittyjä valmistautumaan Jerusalemin tuhoon?

⁵ Kristittyjen olisi helpompi lähteä, jos he ajattelisivat Jerusalemista samalla tavalla kuin Jehova. Siksi Paavali muistutti heitä siitä, että Jehova ei enää hyväksynyt temppelissä palvelevia pappeja eikä siellä uhrattavia uhreja (Hepr. 8:13). Suurin osa kaupungin asukkaista vähät välitti Messiaasta. Temppelilläkään ei ollut enää merkitystä Jehovan palvonnan kannalta, ja se tuhottaisiin pian. (Luuk. 13:34, 35.)

6. Mitä neuvoja Paavali antoi heprealaiskristityille ja miksi? (Heprealaisille 13:5, 6.)

⁶ Silloin kun Paavali kirjoitti Heprealaiskirjeen, Jerusalem oli upea paikka. Tuohon aikaan elänyt roomalainen kirjailija Plinius vanhempi sanoikin Jerusalemia ”idän tunnetuimmaksi kaupungiksi” (Naturalis historia). Juutalaiset matkustivat sinne monista maista viettämään vuotuisia juhlia, ja he toivat mukanaan paljon rahaa. Siksi kaupunki oli vauras, ja monilla kristityilläkin saattoi olla hyvät tienestit. Se voi olla yksi syy, miksi Paavali sanoi heille: ”Elämäntapaanne ei saa kuulua rakkaus rahaan. Tyytykää sen sijaan siihen, mitä teillä nyt on.” Sitten hän muistutti heitä Jehovan antamasta henkilökohtaisesta lupauksesta: ”En koskaan jätä sinua enkä koskaan hylkää sinua.” (Lue Heprealaiskirjeen 13:5, 6; 5. Moos. 31:6; Ps. 118:6.) Nämä olivat hyvin ajankohtaisia muistutuksia, koska pian heidän täytyisi luopua kodeistaan ja yritystoiminnastaan. He voisivat ottaa mukaan vain vähän omaisuutta, ja heidän täytyisi aloittaa uusi elämä jossain muualla.

7. Miksi on tärkeää opetella luottamaan Jehovaan nyt?

⁷ Opetus meille: Lähitulevaisuudessa alkaa ”suuri ahdinko”, ja sitten kaikki paha tuhotaan maan päältä (Matt. 24:21). Niinpä meidän täytyy valmistautua tulevaan ja pysyä uskollisena samalla tavalla kuin ensimmäisen vuosisadan kristityt (Luuk. 21:34–36). Suuren ahdingon aikana menetämme ehkä jonkin verran omaisuutta, tai voi käydä niinkin, ettei meille jää yhtään mitään. Joka tapauksessa meidän täytyy luottaa täysin siihen, että Jehova huolehtii meistä. Tätä luottamusta voi harjoitella jo nyt. Kannattaa miettiä, rakentaako omaa elämää ja tulevaisuutta niin, että siitä näkyy luottamus Jehovan huolenpitoon ennemmin kuin rahaan (1. Tim. 6:17). Ensimmäisen vuosisadan kristittyjen esimerkki on meille tosiaan hyödyllinen. Mutta suuri ahdinko on aivan oma lukunsa, eikä sitä voi täysin verrata mihinkään muuhun. Mistä me sitten voimme tietää, miten sen aikana kuuluu toimia?

TOTTELE NIITÄ JOILLE JEHOVA ON ANTANUT VASTUUTA

8. Minkä ohjeen Jeesus oli jo antanut?

⁸ Paavalin kirjeestä ei kulunut montakaan vuotta, kun Rooman armeija alkoi piirittää Jerusalemia. Kaupunki siis tuhottaisiin kohta, ja nyt kristittyjen oli aika lähteä. (Matt. 24:3; Luuk. 21:20, 24.) Mutta mihin suuntaan? Jeesus oli sanonut vain: ”Silloin Juudeassa olevien täytyy paeta vuorille.” (Luuk. 21:21.) Tuolla alueella oli paljon vuoria, joten mistä he tietäisivät, minne heidän pitäisi mennä?

9. Miksi kristityillä olisi voinut olla vaikeuksia päättää, mihin suuntaan paeta? (Ks. myös kartta.)

⁹ Kristityillä oli monia vuoria, joista valita: Samarian vuoret, Galilean vuoret, Hermoninvuori, Libanonin vuoret ja Jordanin toisella puolella olevat vuoret. (Ks. kartta.) Noilla vuoristoisilla alueilla oli joitain kaupunkeja, joita yleisesti pidettiin turvallisina paikkoina asua. Esimerkiksi Gamlan kaupunki sijaitsi korkealla vuorella, ja sinne oli todella vaikea päästä. Jonkun mielestä se olisi voinut olla paras mahdollinen turvapaikka. Mutta kuinka ollakaan, roomalaiset tuhosivat myös Gamlan, ja paljon sen asukkaita kuoli.b

10–11. a) Miten Jehova ehkä antoi kristityille tarkempia ohjeita? (Heprealaisille 13:7, 17.) b) Mitä hyötyä kristityille oli siitä, että he tottelivat vastuuveljiä? (Ks. myös kuva.)

¹⁰ Näyttää siltä, että Jehova antoi kristityille ohjeita seurakunnan vastuuveljien kautta. Historioitsija Eusebios kirjoitti myöhemmin: ”Edelleen oli Jerusalemin seurakunnan kansa ennustuksen mukaan, joka ilmestyksessä oli annettu koetelluille miehille, saanut käskyn siirtyä pois kaupungista ennen sotaa ja asettua asumaan Perean kaupunkiin, jonka nimi oli Pella.” (Eusebiuksen kirkkohistoria.) Pella olikin ihanteellinen pakopaikka. Se oli kohtuullisen matkan päässä Jerusalemista, joten sinne meneminen ei ollut liian vaikeaa. Siellä asui pääasiassa ei-juutalaisia, joita vapaustaistelijoiden ja roomalaisten välienselvittelyt eivät koskeneet. (Ks. kartta.)

¹¹ Vuorille paenneet kristityt noudattivat Paavalin neuvoa totella niitä, joille Jehova on antanut valtaa seurakunnassa. (Lue Heprealaiskirjeen 13:7, 17.) Siksi he selvisivät hengissä. He odottivat Jumalan valtakuntaa eli kaupunkia, jolla ”on lujat perustukset”, eikä Jehova hylännyt heitä (Hepr. 11:10).

12–13. Miten Jehova on antanut kansalleen ohjeita haastavina aikoina?

¹² Opetus meille: Jehova antaa vastuuveljien kautta kansalleen tarkkoja ohjeita. Raamatussa kerrotaan monista uskollisista miehistä, joiden välityksellä hän opasti palvelijoitaan vaikeina aikoina. (5. Moos. 31:23; Ps. 77:20.) Nykyäänkin on nähtävissä paljon todisteita siitä, että hän käyttää tätä samaa menetelmää.

¹³ Se oli selvää esimerkiksi silloin, kun koronapandemia alkoi. Vanhimmat saivat ohjeita siitä, miten seurakunnat voisivat jatkaa kokousten pitämistä ja muuta hengellistä toimintaa. Pian pandemian alkamisen jälkeen pidettiin virtuaalinen aluekonventti, jonka ohjelma oli saatavilla yli 500 kielellä internetin, television tai radion kautta. Hengellistä ruokaa oli koko ajan tarjolla, ja sen ansiosta Jehovan kansa pysyi yhtenäisenä. Tulevaisuudessa voi tapahtua vaikka mitä, mutta se ei haittaa, koska Jehova antaa aivan varmasti silloinkin veljien kautta viisaat ja toimivat ohjeet. Jotta olisimme valmiit suureen ahdinkoon, meidän täytyy siis opetella luottamaan Jehovaan ja tottelemaan järjestön ohjeita. Mutta tarvitaanko vielä jotain muutakin?

VELJELLISEN RAKKAUDEN JA VIERAANVARAISUUDEN MERKITYS

14. Mitä tarvittiin, kun Jerusalemin tuho lähestyi? (Heprealaisille 13:1–3.)

¹⁴ Suuren ahdingon aikana on tärkeämpää kuin koskaan ennen, että rakastamme toisiamme. Jerusalemissa ja Juudeassa asuvat kristityt olivat meille tästä hyviä esimerkkejä. He olivat tietysti aina ennenkin rakastaneet toisiaan (Hepr. 10:32–34). Mutta Jerusalemin tuhoa edeltävinä vuosina ”veljellistä rakkautta” ja vieraanvaraisuutta tarvittiin entistäkin enemmän.c (Lue Heprealaiskirjeen 13:1–3.) Meillä on samanlainen tilanne nyt, kun tämän aikakauden loppu on lähellä.

15. Miksi heprealaiskristittyjen oli tärkeää osoittaa veljellistä rakkautta ja vieraanvaraisuutta sen jälkeen, kun he olivat lähteneet pakoon?

¹⁵ Kun Rooman armeija yllättäen vetäytyi Jerusalemin ympäriltä, kristittyjen piti lähteä äkkiä liikkeelle (Matt. 24:17, 18). He eivät voineet ottaa paljoakaan tavaraa mukaansa, joten heidän täytyi olla valmiit auttamaan toisiaan. Kun he kulkivat yhdessä vuorilla ja asettuivat uuteen kotiinsa, syntyi varmasti monia tilanteita, joissa apua tarvittiin kipeästi. Silloin kristittyjen veljellinen rakkaus ja vieraanvaraisuus näkyivät selvästi käytännössä. (Tit. 3:14.)

16. Miten voimme osoittaa rakkautta avun tarpeessa olevia ystäviä kohtaan? (Ks. myös kuva.)

¹⁶ Opetus meille: Rakkaus saa meidät tukemaan veljiä ja sisaria, kun he ovat avun tarpeessa. Monet ovat esimerkiksi antaneet hengellistä ja aineellista apua niille ystäville, jotka ovat viime aikoina joutuneet pakenemaan kotoaan sotien tai luonnononnettomuuksien takia. Eräs ukrainalainen sisar, joka joutui pakenemaan sotaa, sanoi näin: ”Olemme tunteneet, miten Jehova on auttanut ja opastanut meitä veljien ja sisarten kautta. Meitä on autettu monella tavalla Ukrainassa, Unkarissa ja nyt täällä Saksassa, ja olemme saaneet aina lämpimän vastaanoton.” Kun olemme vieraanvaraisia veljiä ja sisaria kohtaan ja huolehdimme heistä, teemme yhteistyötä Jehovan kanssa (Sananl. 19:17; 2. Kor. 1:3, 4).

17. Miksi nyt on tärkeää kehittää veljellistä rakkautta ja vieraanvaraisuutta?

¹⁷ Jos tällaista apua tarvitaan nykyään, niin sitä suuremmalla syyllä sitä tarvitaan suuren ahdingon aikana (Hab. 3:16–18). Mutta valmennus on käynnissä jo nyt. Jehova opettaa meille veljellistä rakkautta ja vieraanvaraisuutta, jotta pärjäisimme tulevaisuudessa.

KATSE TULEVAAN

18. Mitä opimme heprealaiskristittyjen esimerkistä?

¹⁸ Historian valossa on selvää, että vuorille paenneet kristityt pelastuivat Jerusalemin tuhosta. He jättivät kaupungin, mutta Jehova ei koskaan jättänyt heitä. Me emme tiedä tarkkaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta meidän täytyy Jeesuksen varoituksen mukaisesti pysyä valveilla (Luuk. 12:40). Lisäksi Paavali antoi Heprealaiskirjeessä hyviä neuvoja, jotka ovat nykyään yhtä ajankohtaisia kuin ne olivat ensimmäisellä vuosisadalla. Jehova on luvannut, ettei hän koskaan hylkää meitä (Hepr. 13:5, 6). Odota sinäkin innokkaasti tulevaa kaupunkia, Jumalan valtakuntaa. Sitä ei horjuta mikään, ja se tuo kansalaisilleen ikuisia siunauksia (Matt. 25:34).