1. Mooseksen kirja
8 Jumala kuitenkin kiinnitti huomiota* Nooaan sekä kaikkiin villieläimiin ja kotieläimiin, jotka olivat hänen kanssaan arkissa,+ ja Jumala pani tuulen puhaltamaan yli maan, ja vedet alkoivat laskea. 2 Syvien vesien lähteet ja taivaan sulkuportit sulkeutuivat,* ja niin sade lakkasi.+ 3 Sitten vedet alkoivat vähitellen väistyä maan päältä, ja 150 päivän kuluttua vedet olivat laskeneet. 4 Seitsemännen kuun 17. päivänä arkki pysähtyi Araratin vuorille. 5 Vedet vähenivät jatkuvasti kymmenenteen kuuhun saakka, ja kymmenennen kuun ensimmäisenä päivänä vuorten huiput tulivat näkyviin.+
6 Sitten 40 päivän kuluttua Nooa avasi arkkiin tekemänsä ikkunan+ 7 ja lähetti ulos korpin. Se lenteli ulkona ja palasi aina takaisin, kunnes vedet kuivuivat maan päältä.
8 Myöhemmin hän lähetti ulos kyyhkysen nähdäkseen, olivatko vedet väistyneet maan pinnalta. 9 Kyyhkynen ei löytänyt paikkaa, johon laskeutua,* joten se palasi hänen luokseen arkkiin, koska vesi peitti vielä koko maan pinnan.+ Silloin hän ojensi kätensä ja otti sen arkkiin. 10 Hän odotti vielä seitsemän päivää ja lähetti kyyhkysen uudestaan arkista. 11 Kun se tuli hänen luokseen illan suussa, hän näki sen nokassa oliivipuun tuoreen lehden. Siitä Nooa tiesi, että vedet olivat väistyneet maan päältä.+ 12 Hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja lähetti sitten kyyhkysen ulos, mutta se ei enää palannut hänen luokseen.
13 Ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä Nooan elämän 601. vuonna+ vedet olivat kuivuneet maan päältä. Nooa poisti osan arkin katosta* ja näki, että maan pinta oli kuivumassa. 14 Toisen kuun 27. päivänä maa oli täysin kuiva.
15 Jumala sanoi nyt Nooalle: 16 ”Lähde arkista vaimosi sekä poikiesi ja heidän vaimojensa kanssa.+ 17 Vie mukanasi ulos kaikki erilaiset eläimet*+ – lentävät luomukset, villieläimet ja kotieläimet sekä maan päällä ryömivät eläimet* – jotta ne lisääntyisivät* ja olisivat hedelmällisiä ja niitä olisi paljon maan päällä.”+
18 Silloin Nooa lähti ulos poikiensa,+ vaimonsa ja poikiensa vaimojen kanssa. 19 Kaikki elävät olennot, kaikki ryömivät eläimet ja kaikki lentävät luomukset, kaikki, mikä liikkuu maan päällä, lähtivät arkista suvuittain.+ 20 Sitten Nooa rakensi alttarin+ Jehovalle, otti kaikkia puhtaita maaeläimiä ja kaikkia puhtaita lentäviä luomuksia+ ja uhrasi alttarilla polttouhreja.+ 21 Jehova tunsi miellyttävän* tuoksun, ja Jehova ajatteli sydämessään: ”En koskaan enää kiroa maata+ ihmisen takia, sillä ihminen on sydämeltään taipuvainen pahaan nuoresta pitäen,+ enkä koskaan enää tuhoa kaikkia elollisia niin kuin olen tehnyt.+ 22 Tästä lähtien maan päällä ei lakkaa kylvö eikä sadonkorjuu, ei kylmyys eikä kuumuus, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.”+