Jesaja
57 Oikein toimiva* on tuhoutunut,
mutta kukaan ei välitä siitä.
Uskollisia miehiä otetaan pois,*+
eikä kukaan huomaa, että oikein toimiva* on otettu pois
onnettomuuden takia.*
2 Hän pääsee rauhaan.
He lepäävät vuoteillaan,* kaikki, jotka eivät poikkea oikealta tieltä.
3 ”Mutta tulkaa te tänne lähemmäs,
te noitanaisen pojat,
te avionrikkojan ja prostituoidun lapset.
4 Kenestä te teette pilaa?
Ketä kohti te avaatte suunne ammolleen ja kenelle näytätte kieltänne?
Ettekö te ole rikkomuksen lapsia,
petoksen lapsia,+
5 niitä, jotka ovat intohimon vallassa suurten puiden keskellä,+
jokaisen rehevän puun alla,+
jotka teurastavat lapsia laaksoissa,*+
kallioiden halkeamissa?
6 Laakson sileät kivet ovat osasi.+
Niin, ne ovat arpasi.
Niille sinä vuodatat juomauhreja ja uhraat lahjoja.+
Tällaiseenko minun pitäisi olla tyytyväinen?*
8 Oven ja ovenpielen taakse sinä pystytit muistomerkkisi.
Sinä jätit minut ja paljastit itsesi,
nousit ylös ja teit itsellesi leveän vuoteen.
Sinä teit liiton niiden kanssa,
9 Sinä laskeuduit Melekin* luo mukanasi öljyä
ja runsaasti hajusteita.
Sinä lähetit lähettejäsi kauas,
ja näin vaivuit alas hautaan.*
10 Sinä olet nähnyt kovasti vaivaa kulkiessasi monilla teilläsi,
mutta et ole sanonut: ’Toivotonta!’
Olet saanut uutta voimaa.
Siksi sinä et luovuta.*
11 Ketä kohtaan sinä tunsit kauhua ja ketä pelkäsit,
niin että aloit valehdella?+
Sinä et muistanut minua.+
Et välittänyt mistään.+
Enkö minä ole ollut hiljaa ja pysynyt sivussa?*+
Siksi et pelännyt minua.
13 Kun huudat apua,
sinun epäjumaliesi kokoelma ei sinua pelasta.+
Tuuli kuljettaa ne kaikki pois,
pelkkä henkäys vie ne mennessään,
mutta se, joka turvautuu minuun, perii maan
ja ottaa haltuunsa pyhän vuoreni.+
14 Silloin sanotaan: ’Rakentakaa, rakentakaa tie! Valmistakaa tie!+
Poistakaa jokainen este kansani tieltä.’”
”Minä asun korkeassa ja pyhässä paikassa+
mutta myös musertuneiden ja nöyrien* luona
elvyttääkseni nöyrien hengen
ja musertuneiden sydämen.+
16 Minä en vastusta heitä ikuisesti
enkä pysy vihastuneena loputtomasti,+
sillä ihmisistähän tulisi heikkoja* minun takiani,+
niin, tekemistäni hengittävistä luomuksista.
17 Olin vihastunut, koska hän teki syntiä, tavoitteli voittoa epärehellisin keinoin.+
Siksi löin häntä, kätkin kasvoni ja olin vihastunut.
Mutta hän pysyi luopiona+ ja kulki sydämensä tietä.
18 Olen nähnyt hänen tiensä,
mutta minä parannan hänet+ ja johdatan häntä.+
Minä annan jälleen* hänelle+ ja hänen kanssaan sureville lohdutusta.”+
19 ”Minä luon huulten hedelmän.
Kaukana oleva ja lähellä oleva saavat jatkuvan rauhan”,+ sanoo Jehova,
”ja minä parannan hänet.”
20 ”Mutta pahat ovat kuin levoton meri, joka ei voi tyyntyä.
Sen vedet myllertävät esiin merilevää ja mutaa.
21 Pahoilla ei ole rauhaa”,+ sanoo minun Jumalani.