2. Samuelin kirja
6 Daavid kokosi jälleen kaikki Israelin parhaat sotilaat, 30 000 miestä. 2 Sitten Daavid ja kaikki hänen kanssaan olevat miehet lähtivät Baale-Juudaan hakemaan tosi Jumalan arkkua,+ jonka edessä huudetaan avuksi armeijoiden Jehovan+ nimeä, hänen, joka istuu valtaistuimella kerubien yläpuolella.*+ 3 He kuitenkin asettivat tosi Jumalan arkun uusille vankkureille+ kuljettaakseen sen pois Abinadabin talosta+ kukkulalta. Uusia vankkureita ohjasivat Abinadabin pojat Ussa ja Ahjo.
4 Niin he veivät tosi Jumalan arkun pois kukkulalla olevasta Abinadabin talosta, ja Ahjo käveli arkun edellä. 5 Daavid ja koko Israelin kansa juhlivat Jehovan edessä ja soittivat kaikenlaisia katajasta tehtyjä soittimia sekä harppuja ja muita kielisoittimia+ samoin kuin tamburiineja,+ helistimiä ja symbaaleja.+ 6 Mutta kun he tulivat Nakonin puimatantereen luo, Ussa ojensi kätensä kohti tosi Jumalan arkkua ja tarttui siihen,+ sillä naudat olivat vähällä kaataa sen. 7 Silloin Jehova vihastui Ussaan, ja tosi Jumala löi hänet kuoliaaksi+ tuon epäkunnioittavan teon+ vuoksi, ja hän kuoli siihen tosi Jumalan arkun viereen. 8 Mutta Daavid suuttui,* koska Jehovan viha oli purkautunut Ussaan. Tuota paikkaa kutsutaan Peres-Ussaksi* vielä nykyäänkin. 9 Sinä päivänä Daavid pelästyi Jehovaa+ ja sanoi: ”Kuinka Jehovan arkku voi tulla luokseni?”+ 10 Daavid ei halunnut tuoda Jehovan arkkua luokseen Daavidin kaupunkiin+ vaan antoi viedä sen gatilaisen Obed-Edomin taloon.+
11 Jehovan arkku jäi gatilaisen Obed-Edomin taloon kolmeksi kuukaudeksi, ja Jehova siunasi Obed-Edomia ja koko hänen talouttaan.+ 12 Kuningas Daavidille ilmoitettiin: ”Jehova on siunannut Obed-Edomin perhettä ja kaikkea, mitä hänellä on, tosi Jumalan arkun takia.” Iloisena Daavid meni hakemaan tosi Jumalan arkkua Obed-Edomin talosta ylös Daavidin kaupunkiin.+ 13 Kun Jehovan arkun kantajat+ olivat astuneet kuusi askelta, Daavid uhrasi sonnin ja syöttöeläimen.
14 Daavid tanssi ja pyörähteli Jehovan edessä kaikin voimin, ja hänellä oli päällään pellavaefodi.*+ 15 Daavid ja koko Israelin kansa toivat Jehovan arkkua+ ylös ilohuutojen raikuessa+ ja torvien soidessa.+ 16 Mutta kun Jehovan arkku tuli Daavidin kaupunkiin, Saulin tytär Mikal+ katsoi alas ikkunasta ja näki kuningas Daavidin hyppivän ja tanssivan Jehovan edessä, ja Mikal alkoi halveksia häntä sydämessään.+ 17 Niin he toivat Jehovan arkun ja asettivat sen paikalleen telttaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt.+ Sen jälkeen Daavid uhrasi poltto-+ ja yhteysuhreja+ Jehovan edessä.+ 18 Lopetettuaan poltto- ja yhteysuhrien uhraamisen Daavid siunasi kansan armeijoiden Jehovan nimessä. 19 Lisäksi hän jakoi kaikelle kansalle, koko Israelin joukolle, jokaiselle miehelle ja naiselle, reikäleivän, taateleista tehdyn kakun ja rusinoista tehdyn kakun, minkä jälkeen kaikki lähtivät kotiinsa.
20 Kun Daavid palasi kotiin siunatakseen perheensä, Saulin tytär Mikal+ tuli ulos häntä vastaan ja sanoi: ”Kuinka arvokkaasti Israelin kuningas käyttäytyikään, kun hän tänään juoksenteli puolialastomana palvelijoidensa orjattarien silmien edessä niin kuin joku vähäjärkinen!”+ 21 Tähän Daavid sanoi Mikalille: ”Juhlin Jehovan edessä, joka valitsi ennemmin minut kuin isäsi ja koko hänen sukunsa ja asetti minut Jehovan kansan Israelin johtajaksi.+ Siksi minä tahdon juhlia Jehovan edessä. 22 Tulen halventamaan itseäni vielä tätäkin enemmän ja tulen vähäiseksi omissakin silmissäni. Mutta ne orjattaret, joista puhuit, tulevat kunnioittamaan minua.” 23 Saulin tytär Mikal+ pysyi kuolemaansa saakka lapsettomana.