Psalmit
104 Haluan ylistää Jehovaa.+
Jumalani Jehova, sinä olet hyvin suuri.+
Pukunasi on majesteettisuus* ja loisto.+
3 Jumala asettaa ylähuoneidensa hirret ylös vesien keskelle,*+
tekee pilvistä vaununsa,+
kulkee tuulen siivillä.+
4 Hän tekee enkeleistään henkiä,
palvelijoistaan leimuavan tulen.+
6 Sinä peitit sen syvillä vesillä kuin vaatteella.+
Vedet seisoivat vuorten yläpuolella.
7 Sinun nuhtelustasi vedet pakenivat,+
sinun jylinästäsi ne juoksivat pois pakokauhun vallassa
8 – vuoret kohosivat+ ja laaksot laskeutuivat –
paikkaan, jonka määräsit niille.
9 Sinä asetit rajan, jota ne eivät saa ylittää,+
jotteivät ne enää peittäisi maata.
10 Jumala lähettää lähteitä laaksoihin,*
vuorten välistä ne valuvat.
11 Kaikki maan villieläimet saavat niistä vettä,
villiaasit sammuttavat janonsa.
12 Niiden yläpuolella yöpyvät taivaan linnut,
tiheässä lehvistössä ne laulavat.
13 Hän kastelee vuoria ylähuoneistaan.+
Hänen työnsä hedelmästä maa tulee kylläiseksi.+
14 Hän saa ruohon kasvamaan karjaa varten
ja kasvillisuuden ihmisten tarpeisiin,+
niin että maa tuottaa ravintoa:
15 viiniä, joka tekee ihmisen sydämen iloiseksi,+
öljyä, joka saa kasvot kiiltämään,
ja leipää, joka antaa voimaa kuolevaisen ihmisen sydämelle.+
16 Jehovan puut tulevat kylläisiksi,
Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut
17 ja joihin linnut tekevät pesänsä.
Kattohaikaran+ koti on katajassa.
19 Sinä olet tehnyt kuun osoittamaan aikaa,
ja aurinko tietää hyvin, milloin laskea.+
20 Sinä saat pimeyden laskeutumaan, ja tulee yö,+
jolloin kaikki metsän eläimet lähtevät liikkeelle.
22 Kun aurinko nousee,
ne vetäytyvät makaamaan kätköpaikkoihinsa.
23 Ihminen lähtee töihin
ja ahertaa iltaan asti.
24 Miten paljon oletkaan tehnyt, Jehova!+
Olet tehnyt kaiken viisaasti.+
Maa on täynnä kaikkea, mitä olet luonut.
25 Sitten on meri, suuri ja aava,
ja siinä vilisee lukemattomia elollisia, pieniä ja suuria.+
27 Ne kaikki odottavat,
että sinä annat niille ruoan ajallaan.+
28 Ne kokoavat, mitä annat niille.+
Ne saavat kyllikseen hyvää, kun avaat kätesi.+
29 Kun kätket kasvosi, ne kauhistuvat.
Jos otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palaavat tomuun.+
30 Jos lähetät henkesi, syntyy elämää,+
ja sinä uudistat maan kasvot.
31 Jehovan kunnia pysyy ikuisesti.
Jehova iloitsee teoistaan.+
32 Hän katsoo maata, ja se vapisee,
hän koskettaa vuoria, ja ne savuavat.+
34 Kunpa ajatukseni miellyttäisivät häntä.*
Minä iloitsen Jehovasta.
35 Syntiset häviävät maan päältä,
eikä pahoja enää ole.+
Haluan ylistää Jehovaa. Ylistäkää Jahia!*